Otanta
Lähde: Alkula ym. "Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät"
-Perusjoukko
-Otos (Edustavuus vs. resurssit)
1) Yksinkertainen satunnaisotanta
-
Jokaisella otantakehikon alkiolla yhtä suuri todennäköisyys
tulla poimituksi
-
Perusotantamenetelmä, tilastollisten ohjelmien testien oletusarvo
2) Systemaattinen (tasavälinen) otanta
-
Poimintaväli k = N / n (N = Otantakehikon havaintojen määrä,
n = otoskoko)
-
Vääristää jaksollisesti järjestettyjä aineistoja
(esim. 1 = mies, 2 = nainen)
-
Kannattaa käyttää, jos havaintojen numerointi hankalaa
3) Ositettu otanta
-
Varmistaa satunnaisotantaa paremmin jonkin pienen ryhmän edustavuuden
otoksessa
-
Heterogeenisen joukon jakaminen homogeenisiin osajoukkoihin
-
Esim. sadan avioparin ja sadan avoparin vertailu, edellyttää
tietoa parisuhteen laadusta
-
Osite: Avoparit, avioparit - todennäköisyys tulla mukaan otokseen
vaihtelee ositteissa
-
Tarkoituksenmukainen ositus parantaa laskettavien tunnuslukujen tarkkuutta
satunnaisotokseen verrattuna.
-
Ongelmana tunnuslukujen laskemisen vaikeutuminen
4) Ryväsotanta
-
Monivaiheinen poiminta
-
Valitaan yhdessä tai useammassa vaiheessa otantayksikköä
suurempia kokonaisuuksia ja suoritetaan valituksi tulleiden ryppäiden
sisällä varsinainen otanta
-
Esim. Alkula: Suomen koululaisista ei kannattaisi ottaa satunnaisotantaa,
vaan valita satunnaisesti joukko kouluja ja haastatella satunnaisesti näiden
oppilaita. (taustalla kustannustekijät)
-
Ryväsotanta sopii tilanteisiin, joissa ei luetteloa havaintoyksiköistä,
mutta näiden muodostamat ryppäät määritettävissä
Kato
-Satunnainen kato - otos antaa edelleen oikean kuvan perusjoukosta.
-Systemaattinen kato - otos ei korjaamattomana yleistettävissä
perusjoukkoon. Korjaaminen mahdollista painomuuttujan avulla.
Kadon analyysi - kuinka hyvin otoksen rakenne vastaa perusjoukon rakennetta
-
Jos vinouma korreloi tutkittavan asian kanssa, kato aiheuttaa vääristymää
tuloksiin (ks. Alkula - haastatteluaika ja perheen sisäinen työnjako).
Jos yli- tai ali-edustettu ryhmä ei poikkea muista tutkittavan asian
suhteen, ei vaikutusta tulosten tulkintaan
-
Edustavuutta pyritään arvioimaan ulkopuolisen tiedon avulla (esim.
tilastot). Vertailu yleisiin taustamuuttujiin (sukupuoli, ikä, siviilisääty,
koulutus, ammatti, asuinpaikka)
Vastaamatta jättäneet
-
Riippuvainen aineistonkeruumenetelmistä (käyntihaastattelu, puhelinhaastattelu,
postikysely) ja tutkimuksen aiheesta (kiinnostavuus)
Kadon korjaaminen mahdollista myös esim. muuttujan keskiarvolla (edellyttää
välimatka-asteikkoa)