Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen
erityispiirteet
Lähde: Alkula ym. "Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät"
Tutkija osana tutkimuskohdetta: pyrkimyksenä arvovapaa tiede
-puolueettomuus, objektiivisuus
-arvolähtökohdat julki
-teoriat ja käsitteet arvosidonnaisia
Tiedon kumuloituvuus
-Tutkijoilla eri arvolähtökohdat
-Tutkimuksten teoreettiset ja menetelmälliset erot (käsitteet,
tulkintakehikko)
-Tutkimuskohteen muuntuvuus, refleksiivisyys (vrt. kausaliteetti &
lainalaisuudet vrt. luonnontieteet)
-Ihminen tavoitteellinen ja tahtova - tutkimustiedon refleksiivinen
käyttö (esim. itsensä toteuttava ja itsensä tuhoava
ennuste)
Käsitteet ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus
Kvantitatiivisen tutkimuksen mahdollisuudet
ja rajat
Mittaa tutkimuskohteen rakenteita ja prosesseja vain osittain - osaprojektio
kohteesta
-Missä määrin tutkittavan ilmiön peruspiirteet
systemaattisesti mitattavissa, missä määrin voidaan eristää
mitattavia osia
-Käsitteistön toimivuus ja yhteys kohteen käsitteistöön
-Jos kvantitatiivinen mittaus pystyy antamaan tutkittavasta ilmiöstä
tutkimusongelman kannalta relevanttia tietoa, voidaan:
erottaa sattuma ja systemaattinen vaihtelu, kuvata suuruusluokkia ja
eri ilmiöiden riippuvuuksia, tehdä vertailua ajallisesti sekä
eri tilanteissa tai yhteisöissä
Kvantitatiivinen tutkimus voi siis kuvata:
ilmiön rakennetta, riippuvuuksina ilmenevää systematiikkaa,
osien välisiä yhteyksiä sekä tutkittavassa ilmiössä
tapahtuvia muutoksia
Survey tutkimus
-Kvantitatiivinen haastattelu tai kysely, joka tehdään kyselylomaketta
käyttäen
-D. A. de Vaus: aineiston keruu ja organisointi (matriisi) sekä
analyysimetodi (syy ja seuraus suhteiden etsiminen) määrittävät
