- Kaksi keskeistä ongelmaa:

1) Mihin havaintoyksiköiden joukkoon kuvaus kohdistetaan à mikä on otannan perusjoukko

2) Pyrkimys mahdollisimman huolelliseen käsiteanalyysiin ja käsitteiden operationalisointiin à

varmuus siitä, mitä itse asiassa on mitattu.

- Päämäärä: jonkin tuntemattoman asian tai tilanteen mahdollisimman tarkka ja oikea esittäminen.

- Teorian tehtävä: sosiaalitieteen kannalta merkityksellisten käsitteiden rajaaminen ja määrittely sekä teoreettisen, usein abstraktin käsitteen ja operationalisoidun, konkreettisen mittarin välisen yhteyden järkevä hahmottaminen.

- Taulukointi analyysikeinona:

* mahdollisuus tutkia ilmiön jakauman tai yleisen tason kuvaamiseen koko otoksessaprosenttijakaumien mediaanin tai keskiarvon avulla, jos mittaustaso sen sallii

* ristiintaulukointi osajoukoille

* yleistys perusjoukkoon luottamusvälien avulla

* alaryhmien yleistettävyys khiin neliö-testillä

* (t-testi, variannssianalyysi)

- Taulukoinnissa muistettava lukijan näkökulma à jotkin asiat saattavat vaatia lisäselvityksiä, jotta haluttu asia ymmärretään oikein.

Pylväsdiagrammi

- Muuttujan jakaumaa koskevia tietoja toisten, luokiteltujen, muuttujien luokissa

- Pylväät vaaka- tai pystysuorassa muuttujien luokissa

Viivadiagrammi

- Sopii hyvin tilanteisiin, joissa vaaka-akseli on jatkuva muuttuja (aika)

- Jos pystyakseli ei ala nollasta, epäjatkuvuus on syytä merkitä selvästi näkyviin

Piirakkakuvio

- Sopii parhaiten kuvaamaan ominaisuuden jakautumista yhdessä joukossa (usein %)

- Sektorin koko vastaa esitetyn ominaisuuden määrää

- Kahden piirakan vertailu voi olla hankalaa

Taulukon tietojen arviointi

- Tiedot syytä suhteuttaa jollakin tavoin muuhun informaatioon

- Osaryhmien kohdalla luonteva suhteuttamisperiaate on koko aineiston tilanne à ‘yhteensä‘-rivi ja -sarake

- Kahden osaryhmän kohdalla vertailu voidaan tehdä suoraan

- Suhteellisen yksinkertaisenkin taulukon takaa voi löytyä suuri joukko varauksia, epävarmuustekijöitä ja vertailuongelmia, jotka on syytä tuoda esiin

- Muut mahdollisesti aiheeseen liittyvät rinnakkaiset asiat

Taulukointi selittävässä tutkimuksessa

-Selittävän tutkimuksen ajatuksena on se, että havaintoyksiköiden sijainti selittävillä muuttujilla tekee jotenkin ymmärrettäväksi yksiköiden sijainnin selitettävällä muuttujalla

- On mahdotonta vakuuttua siitä, että kahden muuttujan välinen yhteys ei olisi minkään kolmannen muuttujan vaikutuksesta syntynyt, koska kaikkien yhteiskuntien menneitä, nykyisiä ja tulevia tiloja ei tunneta

Elaboraatio

- Kolmansien muuttujien vakiointi, jotta nähdään säilyykö vai häviääkö alunperin havaittu kahden muuttujan välinen yhteys 

- Muuttaako muotoaa, kun sitä tarkastellaan kolmansien muuttujien luokissa

- Selittävän analyysin lähtökohtana on, ettö kun halutaan osoittaa muuttujan X vaikuttavan muuttujaan Y, näiden yhteisvaihtelu on välttämätön mutta ei riittävä ehto.

- Kun halutaan edetä kahden muuttujan taulukosta kausaalipäätelmiin, syntyy tilanne, jossa elaboraatio saattaa olla hyödyllinen.

- Jos z:n vakiointi hävitää x:n ja y:n yhteyden siksi, että z vaikuttaa sekä x:ään että y:hyn, voidaan alkuperäistä x:n ja y:n yhteyttä sanoa näennäisyhteydeksi, koska se ei ole osoitus syysuhteesta.

- Tulkinnassa x edeltää z:aa ajallisesti. X:n ja y:n aluksi havaittu häviää, kun kolmas muuttuja vakioidaan. Se näyttää taulukossa samanlaiselta kuin selitys, mutta on tulkinnaltaan erilainen.

- Tulkinta antaa mahdollisuuden ymmärtää yhteiskunnallisia prosesseja ja vaikutussuhteita.

- Täsmennys on kolmas yleisesti mainittu elaboraatiotyyppi. Siinä z:n vakiointi ei hävitä alkuperäistä x:n ja y:n välistä yhteyttä, vaan antaa siitä tarkempaa tietoa, x:n ja y:n yhteys on erilainen z:n eri arvoilla.

- X:n ja y:n välillä saattaa olla jokin tukahduttava tekijä (supressio), joka estää niiden yhteisvaihtelun esiintulon à elaboraatio à yhteys esille vasta kun oikea tukahduttava muuttuja on vakioitu.

- Kvantitatiivisessa tutkimuksessa on mahdollista sulkea pois sellaiset tulkinnat, jotka tuntuvat uskottavilta mutta eivät kuitenkaan kestä muuttujien avulla tehtävää testiä.

Perusjoukkoa koskevat päätelmät

- Perusjoukkoa koskevat päätelmät ovat yleistyksiä otoksesta.

- Yleistykset voivat koskea yksittäisen muuttujan jakauman tunnuslukuja --> luottamusvälit.

- Muuttujien yhteisvaihtelu voidaan esittää ryhmäkeskiarvoina silloin, kun toinen muuttujista (selitettävä) on vähintään välimatka-asteikollinen ja toinen (selitettävä) laatueroasteikollinen.

- Jos vertailtavana on kaksi ryhmää, voidaan käyttää t-testiä.

- Useampien ryhmien kohdalla turvaudutaan varianssianalyysiin.