Otanta

-otanta: havaintoyksiköiden poimiminen perusjoukosta siten, että sattuma vaikuttaa siihen, mitkä yksiköt joutuvat otokseen ja että jokaisen yksikön otokseen joutumisen nollaa suurempi todennäköisyys tunnetaan.

-perusjoukko: kaikki ne havainnot, joita koskevia päätelmiä halutaan tehdä

-otantakehikko: perusjoukon alkiot sisältävä luettelo, johon on rajattu tutukimustavoittteita mahdollisimman hyvin palveleva havaintojoukko

-Otantaongelma tyyppillinen yhteiskunta- ja käyttäytymistieteille 

--edustava otos

-havainnot voidaan valita ei-satunnaisesti, jolloin perusjoukon ominaisuudet tulevat oikeassa suhteessa tarkasteluun

--harkinnanvarainen näyte (tilastollinen päättely ei ole tällöin mahdollista)

-otoskoon määrittely: tulosten tarkkuustavoite

--mitä suurempi otos, sitä luotettavammat tulokset

--tulosten tarkkuus vs. vaadittavat resurssit

--huomioitava mahdollinen kato, n. 10-20 %

Otantamenetelmät

1.Yksinkertainen satunnaisotanta

-jokaisella kehikon alkiolla yhtä suuri todennäköisyys joutua poimituksi

-yleensä tilasto-ohjelmat olettavat käytetyn tätä menetelmää

2.Systemaattinen (tasavälinen) otanta

-muodostetaan poimintaväli k=N/n , jossa N=otantakehikon havaintojen määrä, n=otoskoko. Valitaan satunnaisesti aloituskohta ja poimitaan joka k:s havainto

-jos ainaisto on jotenkin jaksollisesti järjestetty, tasavälinen otanta johtaa vääristymiin

3.Ositettu otanta

-varmistetaan jonkin pienehkön ryhmän edustavuus otoksessa

4.Ryväsotanta

-monivaiheinen poiminta: valitaan aluksi yhdessä tai useammassa vaiheessa otantayksikköä suurempia kokonaisuuksia, jonka jälkeen valituksi tulleiden ryppäiden sisällä suoritetaan varsinaisiin havaintoyksiköihin kohdistuva otanta tai tutkitaan kaikki havaintoyksiköt

-ongelma: tunnuslukujen laskenta (myös ositetussa otannassa)

-sopii tilanteisiin, jossa ei ole luetteloa varsinaisista havaintoyksiköistä mutta niiden muodostamista ryppäistä on

Otoksen edustavuus

-otos ei ole koskaan täydellinenàkato

--systemaattinen kato

--kadon anlyysi tutkijan velvollisuus

--kato aiheutta vääristymän tuloksiin, jos vinouma korreloi tutkittavan asian kanssa

--otoksen edustavuus taustamuuttujan suhteen

-painomuuttuja: systemaattisten vinoumien korjaukseen (painomuuttujan kanssa oltava huolellinen)

Kysely- ja haastatteluaineistojen keruu

Survey: etukäteen strukturoitu aineiston keruu kysely- ja haastattelulomakkeiden avulla

--pitkä perinne à kokonainen tutkimustapa

--vahvoja puolia: tehokkuus, taloudellisuus; aikataulut ja kustannukset helppo arvioida

--kritiikki: konservatiivista, nojaa vanhoihin luokitus- ja jäsennystapoihin; tiedon pinnallisuus

-virheen riski: luotettavuus riippuu tarvittavan tiedon luonteesta à luotettavin tieto saadaan selvistä tosiasioista, epäluotettavin asenteista ja mielipiteistä

-virheen riski suurempi surveyssa kuin haastattelussa ja havainnoinnissa mutta virheen mahdollisuus otetaan surveyssa usein etukäteen huomioon à ainaiston keruun hyvä etukäteissuunnittelu ja toteutus 

-käytetään paljon suunnitelussa, hallinnossa ja arvioinnissa sekä mielipidejournalismissa

-vakiomuotoiset kysymykset

Survey-tutkimuksen vaiheet:

1.Tutkimusongelman ja –asetelman muotoilu, tutkimussuunnitelma

aika: muutamasta viikosta kuukausiin, ehkä jopa vuosia

2.tutkittavien perusjoukon määrittely ja otoksen poimiminen

aika: 1-2 viikkoa

3.lomakkeen laatimine ja testaus à tutkimuksen peruuttamaton vaihe

aika: kuukausi tai yli

4.haastattelijoiden koulutus tai lomakkeiden postitus

aika: 1-2 viikkoa

5.haastattelujen/kyselyjen toteutus, vastaamatta jättäneille 1-3 muistutuskirjettä (uusi lomake)

vastauksia odotetaan 1-2 kuukautta

6.kerätyn aineiston tarkistus ja muokkaus

aika: muutama viikko

7.aineiston analysointi, ensin kuvailevat analyysit (muutama viikko) sitten syventävät analyysit (kuukausia, vuosia)

8.tutkimusraportin laadinta

aika: kuukausista vuosiin

Tiedon tarpeen erittely: tutkimuksen keskeisten käsitteiden konkretisointi, tutkimuksen eri teemojen listaaminen ja jäsentäminen, taustatietojen tarpeen erittely, vaihotehtoiset tutkimustavat

Käsitteiden operationalisointi: käsitteelle löydettävä yksi tai useampi konkreettine vastine

--surveyn kohdalla: asiaa voitava kysyä kaikilta samalla etukäteen muotoillulla kysymyksellä

--mitä abstraktimpi ja toisaalta tutkimuksen kannalta tärkeämpi asia, sitä useampia konkreettisempia mittareita tarvitaan

-kerättävien tietojrn luotettavuusà reliaabilius

Lomakkeen teko

-alkaa tiedon tarpeen kartoituksesta

-tutkijan harkittava: 1. millaista tietoa tarvitsee? 2. kysyttävä asioita selvästi ja yksinkertaisesti 3. kysymyksistä koottava mielekäs kokonaisuus

Kysymysten teko: 1. monivalintakysymykset 2. avoimet kysymykset 3. Kiinteiden vastausvaihtoehtojen jälkeen esitetään täydentävä, avoin seurantakysymys

--periaatteessa survey-tutkimuksessa kannattaa laatia aian niin valmiit vastausvaihtoehdot kuin mahdollista

--monivalintakysymysten vaihtoehtojen oltava täydellisiä ja toisensa poissulkevia, yleensä parempi käyttää useita vastausvaihtoehtoja

--Likertin asteikko

--Guttman-asteikko eli kasautuva asteikko

-vastausohjeet, lähetekirjelmä

-postikyselylomake

-käyntihaastattelulomake

-tietokoneohjattu puhelinhaastattelu

-lomakkeilla kerätystä aineistosta on hyvä laatia muuttuja luettelo eli millä kysymyksillä on kysytty mitäkin asiaa

Vastaamatta jättäminen

-kadon syitä: tutkimuksen aihe, kiinnostavuus, kysymysten laadinta, aineistonkeruu

àkatoanalyysi: kadon synnyn erittely

Aineiston tallennus ja tarkistus

1 Tallennus

·Tieto siirretään paperilta tietokoneen muistiin, ei tehdä muutoksia. Voidaan tallentaa myös suoraan haastattelusta tietokoneelle esim. puhelinhaastatteluissa. 

·Kannataa koodata numeroin- helpottaa jatkokäsittelyitä

·Tallennetaan kaksi kertaa, toisella kerralla ohjelma hälyyttää jos johonkin kohtaan yritetään syöttää siinä jo olevasta poikkeavaa merkkiä- suurinosa tallennusvirheistä estetään.

·Ensiksi luodaan tallennuspohja: kerrotaan ohjelmalle muuttujan nimet, sijainnit ja luokat.

1.Muuttujan numero

2.Muuttujan varsinainen nimi (8 merkkiä)

3.Muuttujan tyyppi (Numeerinen,Alfanumeerinen, päivämäärä D)

4.Muuttujan täydellinen nimi

5.Muuttujan paikka tiedostossa

6.Muuttujan sallittu vaihteluväli tai sallitut arvot

7.Puuttuvan teidon merkki kullekkin muuttujalle järjestelmätiedosto

·Tiedosto voidaan siirtää ohjelmasta ja käyttöjärjestelmästä toiseen- tarvitaan käännösohjelma.

·Raakadata tallennus: muoto jota kaikki ohjelmat pystyvät lukemaan 

·Muutettava järjestelmätiedostoksi ennen kuin ohjelmat pystyvät hyödyntämään sitä.

·SPSS-järjestelmätiedoston luonnista:

·Raakadata on joukko numeroita: 001055tutk04… 001=ensimmäinen haastateltu, 0=nainen, 55=syntymävuosi, tutk=tutkimusosastolla töissä, 04=ollut nykyisessä työpaikassa neljä vuotta.

·Formaatilla annetaan numeroille rakenne: DATA LIST FILE=’RAAKA.DAT’ RECORDS=5/1 HAVT 1-3 SP 4 SV 5-6 OSASTO 7-10

SAVE/OUTFILE=’HAASTAT.SPS’

2. Aineiston tarkistus

·Esitutkimus: pyritään löytämään toimimattomat muuttujat ja korjaamaan tai poistamaan ne.

·Jos arvo on sallitun vaihteluvälin ulkopuolella ohjelma määrittelee sen puuttuvaksi tiedoksi.

·Jatkotutkimus: prosenttijakauma, keskiarvot, keskihajonnat ja yhden mukaisuus eli konsistenssitarkistus auttavat löytämään poikkeavia arvoja. Pitää selvittää missä havainnossa virheellisiksi epäiltyjä arvoja esiintyy. LIST-käskyn avulla voidaan hakea tietyn havainnon muuttuja-arvot kuvaruudulle.

3. Muuttujamuunnokset:

·Muuttujaluokkien yhdistäminen (jokin yhteinen ominaisuus), summanmuuttujia voidaan käyttää hyväksi

·Puuttuvien tietojen käsittely eräänlaista muuttujamuunnostentekoa.

Havaintomatriisi ja analyysitaso

1. Havaintomatriisi

·Aineisto alistetaan formaaliseen rakenteeseen esim. havaintomatriisiin

·Suhdematriisi: sosiometrinen matriisi kuvaa tutkimusyksiköiden välisiä suhteita.

2. Havaintokuutio

·Kolmas ulottuvuus: havainnot, muuttujat, aika

·Voidaan hahmottaa rajoitetumpia aineistotyyppejä:

1.Aikasarjatyyppiset aineistot:

·Täydellinen havaintokuutio: useita havaintoja, useita muuttujia, useita ajankohtia:

·panelitutkimus: haastatellaan samoja ihmisiä 2-3 kertaa samoista asioista.

·Seurantatutkimus: jatkuvaa mittausta, vaatii pysyvän tutkimusorganisaation

·Useita havaintoja, useita ajankohtia, yksi muuttuja: esim. väkilukujen kehityksen tutkiminen. Käytetään yleensä deskriptiivisiä havaintokeinoja.

·Yksi havainto, useita ajankohtia, useita muuttujia: esim. yhteiskunnan väestön rakenteen muutos. Havainto yksikkö on yhteisötasoinen

2.Poikkileikkausaineistot: (puutteellinen jos kysymys on kausaalinen tai aikasidonnainen)

·Monta havaintoa, yksi ajankohta, monta muuttujaa=havaintomatriisi 

·Monta muuttujaa ja monta havaintoa usealta ajankohdalta mutta havainnot eivät pysy samoina ajankohdasta toiseen:

·Uusintatutkimus: paljastaa muutoksen mutta muutoksen paikantaminen hankalampaa kuin panelitutkimuksessa.

3. Analyysitaso:

·Yksilötaso vs. aggregaattitaso (mikro- ja makrotaso)

·Analyysitasot hahmoitetaan usein hierarkisesti: alempi osa ylempää tasoa esim. ihmiset kunnan asukkaina.

1.Analyyttiset ominaisuudet: yksilön jakaumat

2.Rakenteelliset ominaisuudet: yksilötason suhde yhteisötason rakenteena

·Ominaisuuksilla voi olla vastine kummallakin tasolla joten niitä voidaan tutkia kummallakin tasolla

·Ekologinen harha: aggregaattitason yhteyksistä päätellään että vastaavat yhteydet pätevät yksilötasolla

·Individualistinen harha: päinvastainen kun ekologinen harha.

·Neljän tyyppisiä analyysejä:

1.yksilötason analyysi: yksilötason tietoja

2.yhteisötason analyysi: yhteisötason tietoja

3.kontekstuaalinen analyysi: upottaa yksilötason analyysiin kontekstuaalisia muuttujia

4.rakenneanalyysi: etsii yhteisötason rakenteita yksilötason suhteista.