Mitä mittaaminen on?

· Mitattavan ilmiön ja havaintoyksikön yhdistäminen antamalla yksikköä kuvaavalle muuttujalle arvo

· Mittaus on tapahtuma, jossa havaintoyksiköstä saatavan informaation perusteella määrätään kyseisen yksikön arvo mittarilla

· Operationalisointi

Abstrakti – konkreettinen

Teoreettinen – empiirinen

· Prosessi

1. Tutkija hahmottaa, rajaa ja määrittelee käsitteen

2. Käsitteen analysointi, kokonaisuuden osa-alueet

3. Saavutetaan empiirinen taso, indikaattorit

4. Operationalisoinnin tarkka kuvaus

Ongelmat: operationalisoinnin ja tulkinnan yhteys, abstraktisten käsitteiden mittaus

· Yksiulotteisuus

Muuttujat eivät usein ole yksiselitteisiä, vaan muodostavat hyvinkin laajoja ”ominaisuuspaketteja”

Mikä tulkinnan kannalta olennaista?

Mittausongelma – elaboraatio – ulottuvuusongelma = tutkimuksen tavoite: ennustaminen vai kausaalitutkimus

Analysointiongelma

· Mitta-asteikot ja mittaustaso

Jatkuva muuttuja (ikä)

Epäjatkuva eli diskreetti muuttuja (maan väkiluku)

Asteikkotyyppi (ja esimerkki)	Mitä asteikko kykenee esittämään	Asteikolla sallitut muunnokset	Asteikolla sallitut keskiluvut
Laatueroasteikko (kaupunginosa)	Samanlaisuus ja erilaisuus	Kaikki permutaatiot säilyttävät muunnokset	Tyyppiarvo eli moodi
Järjestysasteikko (Viranhakijoiden järjestys)	Edellisen lisäksi havaintojen järjestys	Monotoniset muunnokset	Edellisen lisäksi mediaani
Välimatka-asteikko (lämpötila)	Edellisten lisäksi välimatka	Lineaariset muunnokset	Edellisten lisäksi aritmeettinen keskiarvo
Suhdelukuasteikko (ikä)	Edellisten lisäksi arvojen suhde	Kiinteän nollakohdan säilyttävät muunnokset	Edellisten lisäksi geometrinen keskiarvo

VALIDIUS JA RELIAABELIUS MITTAUKSEN ONGELMINA

· jos tulokseen sisältyy systemaattisia, samanlaisena toistuvia virheitä, sen VALIDIUS alenee

· jos tulokseen sisältyy satunnaisvirheitä, alenee sen RELIAABILIUS

validius+reliaabilius= kokonaisluotettavuus

· VALIDIUS on tutkijan oman aiheen tuntemuksen, aikaisemman tutkimuksen ja yleisen logiikan summa

· ts. aputeoria, joka toimii operationalisoinnissa tehtyjen valintojen legitimitoijana

· pitäisi olla koko mittarin suunnitteluvaiheen ja mittaamisen tavoite

· muuttujan validius pitää mitata “huolellisesti ja oikein”, niin että todelliset mielipiteet tulevat esille

· validiusta voidaan tarkastella eri näkökulmista:

· PROSESSIVALIDIUS: kaikkien validiuden kannalta oleellisten vaiheiden mahdollisimman tarkka kuvausta

· ENNUSTEVALIDIUS: mittarin kyky kuvata jotain sen ulkopuolista ilmiötä

· SISÄLLÖLLINEN VALIDIUS: mittarin sisällön tulee olla järkevä ja perusteltu, jotta sen voidaan sanoa mittaavan juuri tarkoitettua asiaa

· RAKENNEVALIDIUS: hyvä jos tulokset sopusoinnussa odotusten kanssa l. mittari toimii niinkuin pitäisi

· Sosiaalitutkimukselle on tavallista, että jokainen tutkija luo omat muuttujansa. Pyrkimys mittareiden toistuvaan käyttöön ei ole tavoiteltavaa: SOSIAALITUTKIMUKSEN ABSTRAKTISTEN KÄSITTEIDEN KONKREETTISET ILMENEMISMUODOT OVAT TAVALLISESTI KULTTUURI- JA AIKASIDONNAISIA.

RELIAABILIUS l. testin mittausluotettavuus

· intervalliasteikolla satunnaisvirheen oletusarvo on nolla

· jos abstraktista käsitettä mitataan monilla indikaattoreilla, satunnaisvirheet kumoavat toisiaan ja kokonaistulos tarkentuu

· Reliaalibaliuden mittaaminen:

· UUDELLEENMITTAUS: virheettömän mittauksen tulisi tuottaa samalle havaintoyksikölle täsmälleen sama arvo. Tuloksia verrataan.

· RINNAKKAISMITTAUS: samaa asiaa mitataan eri mittareilla

· YHDISTETYT MITTARIT: muodostetaan laskemalla osiot yhteen, esim. Cronbach-alfa-kerroin, jossa lasketaan jättämallä kukin osio vuorollaan pois

· SUMMANMUUTTUJA: yhdistetty asteikko, joka muodostuu siten, että kunkin havaintoyksikön sijainti tällä asteikolla määräytyy asteikon osioiden arvojen summana.

· osioiden oltava samanarvoisia, samanmittaisia, samansuuntaisia

· TYPOLOGIAT l. tyyppiluokitukset: yhdistetään kaksi tai useampia muuttujia yhdeksi mittariksi (yleensä ristiintaulukoimalla)