Muuntogeeniset lajikkeetko heikkosatoisia?

Monilla tutkimusryhmillä on omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka heidän julkaistuja tutkimustuloksiaan tarjoillaan oudoiksi muunneltuina maailmaa kiertävissä mediakampanjoissa – muka todisteina äärijärjestöjen kummallisille käsityksille biologiasta.
  • Tutkijoita ei haluta kuunnella, Savon Sanomat 8.6.2007 (2 s., pdf 15 Kb).

    Dr. Barney Gordon Kansasin yliopistosta joutui harmistumaan soijatutkimuksensa väärentämisestä julkisuudessa. Aktivistikampanjat kierrättävät maailman medioissa (jokseenkin hoopoa) väitettä, että muuntogeeniset lajikkeet tuottavat vähemmän satoa kuin muut – "perusteena" juuri Gordonin soijatutkimus.

    Gordonin oikaisu In English: Setting the Record Straight, julkaistiin toki samassa julkaisusarjassa kuin itse tutkimuskin oli ilmestynyt: Better Crops with Plant Food (International Plant Nutrition Institute).

    Maailman tiedotusvälineissä ei korjauksesta toki ollut tietoakaan. Biologian "karu" todellisuus ei toimittajia enää kiinnostanut – olihan hupaisa humpuuki In English: Exposed: the great GM crops myth jo kiertänyt maailman ja myynyt mainiosti.

    Mistä soijatutkimuksessa siis oli kysymys? Sitä ei ollut suunniteltu muuntogeenisen ja muun soijan satotasojen vertaamiseksi vaan ravinnelisän (mangaani) vaikutusten tutkimiseen ja ravinteiden käytön optimoimiseen eri soijalajikkeiden viljelyssä. Tutkimuksessa soijaa ei edes viljelty normaaliin tapaan, vaan kaikki rikkaruohot kitkettiin koekasvien ympäriltä huolellisesti käsipelillä. Tulokset eivät siksi kerro mitään lajikkeiden kaupallisessa viljelyssä saatavista satotuloksista. Eikä kahden vuoden koetuloksista kahdella lajikkeella yhdellä pellolla (!) voi muutenkaan vetää vakavalla naamalla mitään yleistyksiä asiasta, jonka tutkimista varten koetta ei ollut suunniteltu.

    Tutkija Gordon kiistää mediakampanjan "päätelmät" useilla muillakin perusteilla.

    Jalostuksessa parannetaan monia eri ominaisuuksia – vuorollaan

    Kasvinjalostuksessa on kohteena kulloinkin muutamia tärkeitä ominaisuuksia. Läheskään aina ei satoisuutta sinänsä yritetä nostaa, vaan parannetaan esimerkiksi lajikkeen viljeltävyyttä, kestävyyttä tai erilaisia laatuominaisuuksia. Parannusta saadaan vain niissä ominaisuuksissa, joita kulloinkin tavoitellaan (ja seuraavalla jalostuskierroksella voi taas olla muiden ominaisuuksien vuoro).

    Tämä on hyvin selvää jokaiselle kasvinjalostukseen vähänkin perehtyneelle. Viljelijä Terry Wanzek Iowasta tuntee nämä perusasiat ja kertoo niistä kirjoituksessaan In English: Biotech crops tied to higher yield 27.8.2008. Vaikka sadontuottokykyä ei sinänsä olisi jalostettu, kestäviksi jalostetut muuntogeeniset lajikkeet tuottavat käytännön viljelyssä muita lajikkeita paremmin, sillä haittaeliöiden tai huonojen olojen aiheuttamat satotappiot jäävät niillä selvästi vähäisemmiksi. Tämä on sitä kasvinjalostajien jo kauan tavoittelemaa ekologista toleranssia...

    Todellisissa viljelyoloissa geenisoija on tuottanut Meksikossa keskimäärin 9 % ja Romaniassa 31 % suurempia satoja kuin tavallinen. Filippiineillä rikkahävitettä sietävä maissi tuottaa keskimäärin 15 % ja koisankestävä maissi 24 % paremmin kuin perinteinen maissi, ja Havaijilla viruskestävä papaija on lisännyt satotasoa keskimäärin 40 %. Yökkösenkestävä puuvilla on kuudessa vuodessa lähes kaksinkertaistanut puuvillan satotason Intiassa, mikä pelasti Intian puuvillateollisuuden.

    Virustaudit romahduttavat tyypillisesti viljelykasvin satotason murto-osaan, ja kestävyyttä on usein saatavissa vain geenitekniikan avulla. Esimerkiksi mosaiikkiviruksen vuoksi kassavasadosta menetettiin 60 % vuonna 1998 Afrikassa: tautiset kasvit tuottavat juureksia vain 2–6 tn/ha kun taas (muuntogeeninen) terveeksi jalostettu kassava (s. 71 ja 55) tuottaisi juureksia 30 tn/ha. Monet sienitaudit vaativat jatkuvia torjuntaruiskutuksia, muuten suurin osa sadosta menetetään. "Rutto vei taas luomuperunat", on Suomen lehtien vakio-otsikko lähes joka kesä. Rutonkestävä peruna (s. 34–38) säästäisi Euroopan joka vuosi 860 milj. kg satomenetyksiltä ja 7,5 milj. kg torjuntaruiskutuksilta (fungisidin tehoaineeksi laskettuna).

    Jyvien parempi täyttyminen lisää riisin satoa 15 %. Vedestä tulee pulaa, mutta Egyptin kuivankestävää vehnää (s. 45–47) voidaan viljellä aavikkoalueilla, joilla tavallinen vehnä ei tuota "jyvääkään". Halla haaskaa (s. 44) maailman kasvintuotannosta 15 %, mutta näiltä menetyksiltä vältytään, kun viljoihin tuodaan tehokas kylmänkestävyyden geeni Etelämanteren oloissa menestyvästä heinälajista.

    Sokeriruo'on sokeripitoisuus kaksinkertaistettiin (s. 67) geenimuuntelulla kertaheitolla, vaikka perinnejalostuksen vuosikymmenien työllä ominaisuutta ei ole onnistuttu parantamaan juuri ollenkaan. Nobel-palkitulla rna-häirinnällä tappavan myrkyllisen puuvillan siemenet jalostettiin syötäviksi (s. 52) – mahdotonta perinnejalostuksen keinoin – jolloin kasvin käyttökelpoinen proteiinisato nousi nollasta 10 miljardiin kiloon vuodessa (riittäisi 500 miljoonalle ihmiselle).

    23.1.2009