Helsingin yliopiston atk-palvelut
-
ylläpidollisia pohdelmia

Atk-palveluita tuotetaan monella tasolla

• atk-keskus (verkko, postinvälitys, infopalvelut, keskitetyt unix- ja mikroverkkopalvelut)
• kirjasto (kirjastolliset atk-palvelut)
• tiedekunnat (suurimmissa tiedekuntien mikroverkoissa 4000 käyttäjää)
• laitokset
• tutkimusryhmät
• = monentasoisia palveluita

Myös atk-työpisteitä tarjotaan monella tasolla. Opiskelijat kroonisesti huonossa asemassa.

Atk-keskus

• tiedekunnista riippumaton erillislaitos
• n. 60 henkeä, kaksi suurempaa toimipistettä
• käyttöympäristö-, sovellus- ja tietoliikenneasiantuntemus: asiakkaina laitosten atk-tukihenkilöt
• käyttäjätuki: asiakkaina kaikki atk-käyttäjät (atk-asemilla neuvontapäivystys)

Atk-asemat

• n. 150 atk-työpistettä muutamassa paikassa
• vain pieni osa opiskelijakäytössä olevista koneista (suurin osa tiedekunnilla ja laitoksilla)
• tulostin, skanneri, pääteluokka
• käytetään mikroverkkotunnuksia
• neuvontapäivystys

Runkoverkko

• n. 55 kiinteistöä, 60 km valokuituja
• ATM (PVC ja LANE), FDDI, Ethernet
• 10 000 konetta: IP-osoite- (DHCP/BOOTP) ja nimihallinto (*.helsinki.fi)
• reititettynä IP, IPX ja Appletalk, sillattuna myös LAT ja HP-IP
• Internet-yhteydet Funetin kautta (ATM)

Viestinvälitys

• sähköposti: 50 000 viestiä/vrk; etu.sukunimi@helsinki.fi-osoitteet (tunnus@kone.helsinki.fi-osoitteiden peitto), spam-suojaus
• news: 150 000 artikkelia/vrk
• www.helsinki.fi, gopher.helsinki.fi: 6 milj. hakua/kk
• ftp.helsinki.fi (pieni paikallinen jakelupalvelin)

Unix-palvelut

• 20 000 tunnusta
• hyvin toimivat askeettisemman näköiset peruspalvelut, joihin pääsee lähes mistä tahansa
• n. 15 palvelinkonetta (Sun, DEC, HP)
• keskitetyt posti-, uutis-, www-palvelimet

Mikroverkot: (Intra)Netware 4.11 (NDS)

• 20 000 tunnusta
• helppokäyttöisiä palveluita atk-asemien käyttäjille
• CD-ROM-tietokantoja
• tärkeä osa opiskelijoiden atk-palveluita (osa tiedekunnista tai laitoksista ei hoida velvollisuuksiaan)
• n. 40 palvelinta tiedekunnilla ja laitoksilla

Postilaatikkopalvelu (IMAP)

• sähköpostiviestien hallinta useilta eri laitteistoilta
• fiksuin työ- ja kotikäytön tuki
• skaalautuva tekniikka: oma postilaatikko koneessa xx.mail.helsinki.fi, missä xx on oman käyttäjätunnuksen kaksi ensimmäistä kirjainta
• Curys-IMAP-palvelin
• radius-autentikointi (ei tarvita eri tunnusta)

Käyttäjätunnukset

• yhteensä 35 000 eri käyttäjää, 60 000 tunnusta
• käyttäjätunnukset kaikille hyväksytyille opiskelijoille, tunnus aktivoidaan kun se noudetaan
• lupaa jatketaan jos opintosuorituksia
• muut käyttöluvat (henkilökunta) laitosten yhdyshenkilöiden kautta
• keskitetty rekisteri: samalla henkilöllä sama tunnus kaikissa koneissa
• etu.sukunimi@helsinki.fi-postin käsittely

Mikroverkkojen käyttöympäristö

Mikroverkkoja monen eri organisaation ylläpitäminä, tavoitteena modernit atk-peruspalvelut.

Atk-keskuksen mikroverkoissa parisataa sovellusta:

• tekstinkäsittely (WP, Word), taulukkolaskenta jne.
• grafiikka
• sähköposti (Pegasus Mail), news, www jne.

Ohjelmista lisenssit atk-asemakäyttöön, lisenssinvalvonta palvelimessa.

Verkko-Windows

• atk-keskuksen oma tuote, käytössä muutamassa muussakin verkossa
• Windows 3.11, koko Windows verkossa
• koneen ominaisuudet (näyttökortti jne.) välitetään ympäristömuuttujilla
• käyttäjän omat asetukset käyttäjän kotihakemistossa: ympäristö seuraa mukana koneelta toiselle
• yhdessä paikassa ylläpidettävä tuhansien käyttäjien Windows
• käytetään jonkin verran laitoksiltakin, laitoksella oltava lisenssit kaikista niistä ohjelmista joita käytetään

Luokkaympäristöjen ylläpito

• Atk-asemien mikroissa vain käyttöjärjestelmä ja verkkoajurit
• DOS-mikroissa käynnistyslevy "alustetaan" bootissa (kopioidaan levyn tiedostorakenne piilotiedostosta), Mac-mikroissa Assimilator
• kaikki ohjelmat verkopalvelimella
• (Intra)Netwaren käyttäjäsuojaukset ok
• henkilökohtainen verkko-Windows
• F-Prot-virusvalvonta
• Windows 95 ei sovi luokkakäyttöön (NT saattaa riittää)

Kotikäyttö

• n. 90 modeemilinjaa (Unix-yhteydet päätepalvelijoista)
• n. 180 modeemi/ISDN PPP-linjaa (radius-autentikointi Unix- tai mikroverkkotunnuksella)
• eri käyttäjäryhmiä ei priorisoitu (30 000 käyttäjän ympäristössä työlästä)
• PPP erittäin haluttu palvelu (ilmainen intttternetti!)

Väärinkäytökset ja turvallisuus

• viralliset säännöt ja ohjeet = perustuslaki selväksi kaikille: käytön liittyttävä yliopiston toimintaan
• tunnuksia lainaillaan (PPP-palvelun käytön seuranta tärkeää)
• Unix-salasanat piilossa (usean valmistajan ympäristössä hankalaa), tunnusten kräkkääminen iso harraste maailmalla
• käyttöjärjestelmät reikiä täynnä: tarvitaan jatkuvaa turvatoimintaa ja seurantaa
• ei isoja palomuureja: tarvitaan pääsy kaikkialle kumpaankin suuntaan (kansainvälistä yhteistyötä)
• turvallisuus oltava mukana joka vaiheessa: palomuurin murron jälkeen kaikki auki

Koulutus

Atk-perusopetus tiedekuntien ja laitosten tehtävä:

• lähes kaikilla jotain perusopetusta, mutta tilanne kovin kirjava
• liian vähän opiskelijakäyttössä olevia koneita
• valtiotieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen parhaita ja itsenäisimpiä
• atk-keskus neuvoo neuvojia
• jonkin verran omaa kurssitoimintaa ja omien käyttöympäristöjen koulutusta
• atk-keskus ei järjestä mikrojen peruskäyttöopetusta (neuvontaa atk- asemilla)

Verkon hyödyntämisen kulttuuri

Verkon ja tietokoneiden muuttuminen välttämättömästä pahasta apuvälineeksi jonka oikkuja oppii sietämään vie kauan.

• kattava sähköposti hyödyllisin palvelu, paperin liikuttelu vähenee kunhan ollaan tulostelematta
• sisäiset keskitetyt infopalvelut tukevat toimintaa (luettelot, tietokannat) ja helpottavat tiedotusta
• muun maailman infopalvelut helpottava muuta toimintaa
• ryhmätyövälineet (news, notes) parhaimmillaan mainioita välineitä

Tiedotus

Merkittävä osa tiedotuksesta verkon kautta:

• www.helsinki.fi, gopher.helsinki.fi: päivitysoikeudet tunnuskohtaisesti, laitoksen hyväksymät tiedottajat
• muut: miten missäkin, palvelimia tiedekunnilla ja laitoksilla
• tuotenimi ”Heli” tarkoittaa yliopiston verkkotiedotusta (oli tekniikka mikä hyvänsä)
• verkkotiedottamisen kulttuurin syntyminen tärkeämpää kuin hienot www- sivut!
• järjestöt aktiivisia

Opiskelun tuki

• kaikki tiedotus palvelee opiskelua ja tutkimusta
• jonkin verran verkkopohjaista opetusta (välineenä sähköposti, uutiset)
• ohjelmistovälitys vähenee

Vähän koko verkon kattavia tunnuskohtaisia tietopalveluita:

• opintosuoritusote sähköpostilla
• moni kiva asia hankala tehdä turvallisesti tai helposti olemassaolevien tunnusten avulla (ei joka rekisteriin omaa tunnusta ja salasanaa)
• uudet systeemit tulossa

Tietoliikenneverkko: kokemukset

Toimivan tietoliikennetekniikkan hankkiminen erittäin hankalaa: tarjolla on vain joko vanhoja romuja, joita ei enää kukaan kehitä (Ethernet) tai uutta tekniikka joka ei ihan vielä toimi (ATM).

Yliopiston tietoliikenne erinomaisen haasteellista:

• kaikki konetyypit + kaikki protokollat + kaikki verkkotekniikat = ei valmiita pakettiratkaisuja
• ei yhden valmistajan ratkaisuja
• standardi <> standardi <> standardi
• uusi tekniikka (esim. ATM) laitetaan markkinoille paljon ennen kuin se voi edes toimia, tuotekehitys jatkuu asiakkaan (tuotanto)verkossa

ATM

• PVC-pohjaisena toiminut jo pari vuotta, mutta typerä tapa käyttää ATM:ää
• LANE toiminut puolisen vuotta: verkon voi rakentaa loogisemmin virtuaaliverkoilla mutta ei se siitä pienene
• vielä yhteensopivuusongelmia valmistajien kesken
• mikään valmistaja ei tee kaikilta osin toimivia tuotteita, korkealaatuisen teknisen tuen saatavuus tärkeää

Internet yliopistolla

Internet-peräistä tekniikkaa käytetty 80-luvun lopulta lähtien:

1. tietoliikenneverkko käyttöön (1987)
2. yhteys FUNETiin=NORDUnetiin=NSFNETiin=Internetiin
3. sähköposti (VAX-koneista maailmalle)
4. mikrot kiinni verkkoon, mikroverkot
5. uutiset (kokousjärjestelmä)
6. Heli=Gopher (1992)
7. Heli=WWW (1996)

Näkemyksia ja kokemuksia

Isolla on ison ongelmat:

• ruisleipätason palveluiden tekemisessä täysi työ: vähän raflaavia hypemediaprojekteja
• käyttäjää kohti vähän resursseja: hyvä organisointi tarpeen
• valmiita ratkaisuja vähän: monta asiaa joutuu tekemään itse
• historiasta ei pääse eroon: helsinki.fi ei ole fiksu domain-nimi yliopistolle, 200 km Ethernetiä ei lakkaa olemasta kun ATM tuli kauppaan, monen mielestä WP 5.1 on paras tekstinkäsittelyohjelma
• monessa asiassa täysin toisten armoilla: HP-IP ei ole vieläkään reititettävä protokolla, laitoksilla ei ole rahaa uusia konekantaansa, ATM- kytkimet eivät aina osaa kytkeä

Tulevaisuus mielenkiintoista ja tylsää

• palvelut hajaantuvat, joihinkin asioihin keskitettyjä ratkaisuja (puhelin <> puhelinverkko)
• Internet-teknologia ei enää synomyymi yhteensopivuudelle:
• kehitystä vain oman markkina-aseman tukemiseksi
• mikään standardointi ei pysy perässä
• hyvätkin ideat onnistutaan tärväämään huonoilla toteutuksilla: HTML, Java
• huonon toteutuksen yleistyminen pahinta mitä voi tapahtua: DOS
• ohjelmistoteknologian ensiaskeleita vielä pitkään: ala täynnä toistuvia perusvirheitä
• käyttökelpoinen uusi tekniikka aina kallista, vanhaa ei saa enää mistään eikä se ole enää kovin käyttökelpoista
• bisnes luistaa: kai teillä on jo internet, intranet ja extranet :-)

Kysymyksiä?

Kysymyksiä voi esittää osoitteeseen seppo.syrjanen@helsinki.fi