Näyttääkseni ettei minua mikään vaivannut, aloin viheltää sävelmää "Papalla paukkuu henkselit".
Tää on Kökarin ympäriajelupäivä. Otetaan aamiaisen jälkeen mukaan kevytvarustus eli vaan etulaukku. Saari on niin pieni, että ehditään käydä melkeen joka paikassa ja tulla leiriin syömään tai ostaa matkan varrelta jotain pientä jos nälkä iskee.
Nättiä, täälläkin. Karlbyn vierassatama on päheen näköinen ja iso. Lähistöltä löytyy kauppaa ja vaikka mitä. Tullaan tänne sitten takaisintullessa, jatketaan Hellsööhön päin. Pellolla nököttää AIV-paaleja ja näköjään traktorikäyttöinen sahakin. Häiskät tekee puusta parrua sen kun kerkiää keskellä sänkipeltoa. Jopas.
Viritän kameran pyöräilykuvia varten: manuaalitarkennus parin metrin päähän, aukkoautomatiikka 1/60s ajalle (jotta tie ehtii vetää viirulle ja liike näkyy), obiska laajakulmaksi ettei suuntaus ole niin kranttu. Treenailen kuvien ottoa: joo, eiköhän tää onnistu. Ja onnistuukin. Räppäilen kuvia joissa on toivottavasti Pupun korvat etuallalla, Taija fillaroimassa vähän kauempana, taustalla kauniita maisemia ja tiessä liikkeen tuntua.
Ohitetaan kirjasto/kotiseutumuseo ja tullaan tienristeykseen ja kyläkaupalle. Pudotetaan väsähtäneet kameranparistot keräyspömpeliin. Sitten kohti Hellsön satamaa, ohi leipomo-konditorian mainoskilven: tuonnekin sitten takaisintullessa.
Tässäkin vierassatamassa on teletex-sääpalvelu, jota tavaillaan. Vesi on kauniin vihreetä levistä. Aika rauhallista. Ravintola ylhäällä ei houkuttele taukopaikkana, joten palataan konditoriaan. Joka on ok-talon pihalle pudotettu pakettihirsimökki, josta on väkerretty pullapuoti. Termoskahvia & munkki pölkkypenkillä: ihan nami, sympaattista. Ostetaan mukaan mustaaleipää. Taija saa laitumella olevat lampaat määkymään innosta soikeena. Hassu murre: suoraa mää:tä ilman vibroja. Kissakin taitaa vilistää jossain.
Paluumatkalla Taija ottaa pari ohiajokuvaa. Tullaan kotiseutumuseolle just kun siellä loppuu konsertti, mut ei haittaa. Ostetaan liput ja kortteja, tutkitaan myytäviä: Viisuja Kökarilta -kasetti kuulostaa tosi houkuttelevalta, mut käteistä on niukasti.
Sitten joku sanoo "Hei, Seppo". Kas, Lasse B. Ovat venepaikalla samalla lerintäalueella kuin me teltalla! Hämmästellään, kysellään vinkkejä: Källskär olisi kuulemma hyvä, samoin Estholm. Ekaan ei ehkä päästä (jos ei olla vielä yhtä päivää), toisen sijannista ei sillä hetkellä oo aavistusta (sadas uusi paikannimi alkaa puuduttaa).
Museo kertoo elämästä täälläpäin laidasta laitaan. Museointi jatkuu edelleen: kuva-albumeissa oli paljon tyhjiä nimenpaikkoja, joihin kuuluteltiin täydennystä. Tahti tosin taitaa olla hidastumaan päin. Yläkerrassa on snadi taidenäyttely. Pihalla on lisärakennuksia, jossa on veneitä, koneita ynnä muuta. Mm. seudun eka radio ja sen patterin lataamisessa tarvittava tuuligeneraattori.
Palataan Karlbyhyn ja yritetään päästä kirjastoon, mutta se on auki vaan kerran viikossa. Vierasvenesatamassa avautuu kesätori muutaman tovin päästä, joten norkoillaan ja käydään aluksi postissa nostamassa rahaa, sitten kaupassa toteamassa jonot turhan pitkiksi. Kesätorilta ostetaan valkosipulilla täytetty piiras, jota mussutetaan silmät valuen. Nam! Ja pari munkkia, slurps.
Jossain alkaa soittaa kelloa, että Estholm oli risteys kilsan verran Hellsöhön päin, joten taivaalla roikkuvista uhkaavista pilvistä välittämättä päätetään piipahtaa siellä. Paikka on karu niemi, josta ei oikein tiedä onko se jonkun laidunta vaiko ei. Pitkiä kiviaitoja ainakin. Liikuttu siellä on, näkee poluista, joten mikä ettei mekin.
Keltamaksaruohot ja veikeän pastellinvihreät jäkälät värittää kallioita. Nättiä. Pupu ottaa meistä kimppakuvan. Sadekuurot viistää ohi joka puolelta, näyttää aika pahalta. Istutaan kalliolle kirjoittelemaan postikortteja kunnes taivaalta putoaa muutama pisara. Siihen se kuitenkin jää, mut silti päätetään lähteä pois. Kurja joutua kaatosateeseen kovin kaukana leiristä. Viimeinen filmiruutu menee veikeisiin aaltoihin, joita alasputoava vesi repii alempanaoleviin pilviin.
Matka leirintäalueelle menee kuitenkin poutasäässä, kärpäset roikkuvat mukana kuin täit tervassa. Kirjoitetaan loput kortit, nähdään Lasse & Co uudestaan. Kokkaillaan ruokaa, pyykätään koneellinen, käydään suihkussa. Ja mietitään jaksetaanko herätä 8.45 lautalle, jotta ehditään varmasti Långnäsissä Nadjaan. Päätetään yrittää.
Iltakävely tehdään lähirantakallioille Auringon laskettua. Huisin hienoa, mutta kamera leirissä. Päätän kirmata hakemaan, vaikka arvaankin että paras hehku katoaa. Kuten tietysti tekikin, mutta silti pari hienoa kuvaa. Täysikuu hohtaa kallioiden päällä, itselaukaisijalla ja jalustalla (jotta Pupukin pääsee mukaan!) pari potrettia. Siemaistaan rommi loppuun.
Herätyskellokin pääsee töihin, Aurinko herättäisi vasta liian myöhään. Rauhallinen yö, päivä oli leppoisa.