Seppo Hentilä
List of Publications since 1968
(Stand: February 2010)
MONOGRAPHS
1979
Den svenska arbetarklassen och reformismens
genombrott inom SAP före 1914. Arbetarklassens ställning, strategi och ideologi, Historiallisia tutkimuksia
n:o 111, Helsinki 1979, 310 pp.
(Academic dissertation at the
University of Helslinki).
1980
Veljeyttä yli Pohjanlahden. Suomen ja Ruotsin työväenliikkeen
kosketuskohtia suuresta Sundsvallin lakosta Suomen kansalaissotaan, Huhmari 1980, 143 pp.
1982
Suomen työläisurheilun historia I. Työväen Urheiluliitto 1919-1944, Hämeenlinna 1982, 592 pp.
1984
Suomen työläisurheilun historia II. Työväen Urheiluliitto 1944-1959, Hämeenlinna 1984,
551 pp.
1987
Suomen työläisurheilun historia III. Työväen Urheiluliitto 1959-1979, Hämeenlinna 1987,
494 pp.
1992
DDR - valtio ilman kansaa, Helsinki 1992, 240 pp.
1993
Saksa –
voima Euroopan keskellä (Erkki Karjalaisen ja Raija Vallan kanssa). Painatuskeskus Oy,
Helsinki 1993, 264 pp.
1994
Jaettu Saksa, jaettu historia. Kylmä
historiasota 1945-1990 (Zusammenfassung:
Geteiltes Deutschland, geteilte Geschichte. Etappen eines kalten Geschichtskrieges 1945-1990) Historiallisia tutkimuksia n:o 183, Tampere 1994
422 pp.
1995
Suomen poliittinen historia 1809-1995
(-2009) (Osmo Jussilan ja Jukka Nevakiven kanssa). WSOY,
Helsinki-Porvoo-Juva 1995 (6th revised
ed. 2009), 409 pp., venäjäksi 1998 (2nd revised ed. 2010), ruotsiksi
1998 (3rd revised ed. 2009),
saksaksi, ranskaksi, espanjaksi ja englanniksi 1999, kiinaksi 2001, puolaksi ja
ukrainaksi 2002, italiaksi 2004
2000
Poliittisen historian opiskelijan opas, Helsingin yliopisto, Yhteiskuntahistorian laitos/
Poliittinen historia, Tampere 2000, 166 pp.
2002
Pohjoismaiden historia (Christian Krötzlin ja Panu Pulman kanssa). Edita, Helsinki 2002, 377 pp. Latvian edition: Ziemelvalstu
vésture. Nordik, Riga 2005, 359 pp.
2003
Kaksi Saksaa ja Suomi. Saksan-kysymys Suomen
puolueettomuuspolitiikan haasteena (Summary: Divided Germany as a Challenge to Finland’s Policy of Neutrality, 1955-1973). SKS,
Helsinki 2003, 236 pp.)
2004
Harppi-Saksan haarukassa. DDR:n poliittinen vaikutus
Suomessa [The
Political Influence of the
G. D. R. in Finland]. SKS, Helsinki
2004, 376 pp.
2006
Neutral
zwischen den beiden deutschen Staaten. Finnland und Deutschland im Kalten Krieg. Berliner Wissenschafts-Verlag,
Berlin 2006, 246 pp.
2008
Berliiniin. Retkiä
lähihistoriaan, Marjaliisa ja
Seppo Hentilä. Kirjapaja, Helsinki 2008, 262 s.
ARTICLES
1972
Sveriges socialdemokratiska arbetarparti och reformismens
genombrott. Arbetarklassens ställning och ideologins förändring, Historisk tidskrift för Finland 4 (1972),113-139.
1973
Orsaker till reformismens genombrott i svensk
socialdemokrati, Arkiv 5 (1973), 3-20.
Kolmas
historia,
Historiallinen Aikakauskirja 3 (1971), 279-283.
1978
Die Wurzeln des schwedischen Sozialstaates - wie das Volksheim gebaut wurde, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen
julkaisuja 1 (1978), 91-98.
Kansanliikettä luokkayhteiskunnassa, Sosiologia 3 (1978), 241-247.
The Origins of the Folkhem
Ideology in Swedish Social Democracy, Scandinavian Journal for History 4 (1978), 323-345.
1981
Työväenliike, teoksessa
Suomalaiset kansanliikkeet (toim. Riitta Jalonen), Helsinki 1981, 54-67.
Urheiluliike, teoksessa
Suomalaiset kansanliikkeet (toim. Riitta Jalonen),
Helsinki 1981, 77-86.
Hjalmar Branting i Åbo 1899, Meddelanden från arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 13 (1981), 2-9.
Bankrånarna, Meddelanden
från Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 17 (1981), 14-25.
Sundsvallsstrejken 1879, Meddelanden från Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 18 (1981), 20-39.
1982
Ren arbeideridrett eller
statlig idrettspolitik? Arbeideridretten
og arbeiderbevegelsen i
Finland i mellomkrigstida, Tidskrift for arbeiderbevegelsens historie 1/1982, 91-103 (deutsche
Zusammenfassung).
"Hur länge skall klassmedvetandet slumra i
Sverige?" K.H.Wiik och
Sverige fram till 1918, Meddelanden från
Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek 23 (1982), 2-19.
Einheit oder Spaltung? Der Widerspruch zwischen den
politischen Differenzen und der proletarischen Einheitsbewegung in Finnland in
den zwanziger Jahren, Wissenschaftliche
Beiträge zur Nordeuropa-Forschung, Greifswald 1982, 79-86.
1983
Aatteet
ja liikkeet,
teoksessa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja, Johdatus poliittiseen
historiaan, Espoo 1983, 71-125.
Arbetarrörelsen och finlandssvenskarna i storstrejkens
Finland 1905-1906, Svenskt i Finland. Studier i
språk och nationalitet efter 1860, Svenska litteratursällskapet i Finland nr
511, Helsingfors 1983, 147-165.
1984
Idéer och rörelser, teoksesssa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja,
Introduktion till politisk historia, Helsingfors 1984, 53-90.
Finnish labour movement and national thinking until
1907, teoksessa Nationality and
nationalism in Italy
and Finland
from
the Mid-19th
century to 1918, Studia historica
16, Helsinki
1984, 71-90.
Urheilun
teoriat ja työläisurheilun järjestöhistorian tutkiminen, Sosialistinen
Politiikka 3 (1984), 26-31.
Työväen
puolue- ja järjestöelämän elpyminen, teoksessa Suomi 1944, toim. Jukka
Nevakivi ym., Helsinki 1984, 143-159.
1985
Urheiluyhteistyö
- urheilusopu ja kansallinen yksimielisyys välirauhan ajan Suomessa, teoksessa Martti
Turtola (toim.), Suomi 1941, Helsingin yliopiston Poliittisen historian
laitoksen julkaisuja 2 (1985), 81-95.
Vergleichende Aspekte zum Verhältnis des Arbeitersports
zu den Arbeiterparteien in Deutschland, Schweden und Finnland vor dem ersten
Weltkrieg, teoksessa Hans-Joachim Teichler (Hrsg.) Arbeiterkultur
und Arbeitersport, dvs-protokolle nr 19, Clausthal-Zellerfeld 1985, 24-33.
Gäst i revolutionsland. Sveriges arbetarrörelse och det finska inbördeskriget, Arbetarhistoria 35 (1985), 16-31.
1986
Pelkoa vai pelottelua? Sosialidemokraattien propaganda ja kommunistit, teoksessa Jukka
Nevakivi ym., Paasikiven hirmuiset vuodet. Suomi 1944-1948, Helsinki 1986, 115-138.
Innere Konflikte in der finnischen Sozialdemokratie beim
Übergang vom Krieg zum Frieden im Herbst 1944, Wissenschaftliche Beiträge zu Nordeuropa-Forschung, Greifswald 1986,
157-161.
1987
Socialdemokratin och kommunisterna i Finland åren
1944-1948, Nordisk tidskrift 1987, 339-347.
Historikerstreit -
juutalaisvainot "maailmanhistorian raskain rikos" vai "itämainen
teko"?
Historiallinen Aikakauskirja 4 (1987), 286-291.
Urheilu,
kansakunta ja luokat,
teoksessa Risto Alapuro, Ilkka Liikanen, Kerstin Smeds, Henrik Stenius (toim.),
Kansa liikkeessä, Vaasa 1987, 213-231.
1988
Vardagens historia - historieforskningens nya paradigm?
Synpunkter på den "nya historierörelsen" i Förbundsrepubliken
Tyskland, Historisk tidskrift för Finland 2 (1988), 163-193.
Zur Geschichte des Arbeitersports in Finnland, Stadion, Bd IX., St. Augustin/Köln 1988, 71-91.
Die Herausbildung eines "skandinavischen
Gewerkschaftsmodells" am Beispiel von Schweden und Finnland, teoksessa Werner Abelshauser (Hrsg.) Konflikt und Kooperation. Strategien
europäischer Gewerkschaften im 20. Jahrhundert, Essen 1988, 127-139.
Warum spaltete sich die finnische Arbeiterbewegung nicht
vor 1918?, teoksessa Paavo Jokela (toim.), Der Zusammenbruch der
zweiten Internationale, Papers on Labour History 2., Helsinki 1988, 23-35.
1989
"Päättelimme,
että herrat ovat viisaampia ...".
Sosialidemokraattinen järjestöväki ja talvisodan henki, teoksessa
Tuntematon talvisota, Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen
julkaisuja 1989, 85-102.
1990
Työväenhistoria, itsenäinen tieteenala? Katsaus länsisaksalaiseeen
tutkimukseen,
teoksessa Jännittävä työväenhistoria (professori Hannu Soikkasen juhlakirja),
Työväen Arkiston julkaisu no 3, toim. Marja Rantala,
Helsinki 1990, 22-46.
Deutsch-finnische Beziehungen im Arbeitersport, teoksessa Edgar Hösch (Hrsg.), Finnland-Studien, Wiesbaden 1990, 184-190.
1991
Die finnische Arbeitersportbewegung und ihre Beziehungen
zu Deutschland, teoksessa Andreas Luh &
Edgar Beckers (Hrsg.), Umbruch und Kontinuität im Sport - Reflexionen im Umfeld
der Sportgeschichte (Festschrift für Professor Dr. Horst Ueberhorst), Bochum
1991, 366-374.
Miksi
vielä poliittista historiaa?, teoksessa Seppo
Hentilä & Timo Turja (toim.), Poliittinen historia, Suomi ja muut, Oulu
1991, 23-33.
1992
Einführung in die Geschichte der finnischen
Arbeiterbewegung, teoksessa Marja-Liisa Hentilä
& Seppo Hentilä (Hrsg.), Forschungen zur Arbeiterschaft und
Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des Instituts zur Erforschung
der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen 1992, 5-12.
Wozu noch Arbeitergeschichte?, teoksessa Marja-Liisa Hentilä & Seppo Hentilä (Hrsg.), Forschungen
zur Arbeiterschaft und Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des
Instituts zur Erforschung der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen
1992, 89-93.
Väljä
irtiotto työläisurheilun historiasta, teoksessa Kalevi Olin, Hannu Itkonen
& Esko Ranto (toim.), Liikunnan muutos, murros
vai kaaos?, Helsinki 1992, 55-67.
"Jaloon
uskomme urheiluun", teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja
liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 12-15.
Urheilu
järjestäytyy ja politisoituu, teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen
urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 133-153.
Poliittista
urheilua ja urheilupolitiikkaa, teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen
urheilun ja liikunnan historia, toim. Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 235-281.
Urheilupolitiikasta
liikuntapolitiikkaan,
teoksessa Suomi uskoi urheiluun. Suomen urheilun ja liikunnan historia, toim.
Teijo Pyykkönen, Helsinki 1992, 351-367.
Entisen
DDR:n arkistojen salat, Työväentutkimus 1 (1992), 27-30.
1993
Kurinpalautus
Itä-Saksan historiankirjoituksessa 1956-1958, teoksessa
Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1992, toim. Mikko Majander,
Helsinki 1993, 44-58.
Aatteet
ja liikkeet,
teoksessa Jukka Nevakivi, Seppo Hentilä, Lauri Haataja, Poliittinen historia -
johdatus tutkimukseen, Helsinki 1993, 71-123.
Kansalaisyhteiskunnan
kevät,
teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten
tarina 1. Heräämisen aika 1860-1900, Helsinki 1993,
152-156.
Kansakunta
järjestäytyy ja jakautuu, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.),
Suomalaisten tarina 2. Etsijän aika 1900-1936,
Helsinki 1993, 141-148.
Sportti tulee
Suomeen,
teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten
tarina 2. Etsijän aika, Helsinki 1993, 223-231.
Urheilu
kansanliikkeenä,
teoksessa Hannu Itkonen/Arto Nevala (toim.), Urheiluseura - juuret mullassa,
tukka tuulessa, Jyväskylän yliopiston Liikunnan sosiaalitieteiden laitos,
tutkimuksia 58 (1993), 23-34.
"Saksa
on nyt Euroopan sydän", teoksessa Paula Koskimäki (toim.), Olavi Paavolainen,
Kolmannen valtakunnan vieraana. Ja juhlien jälkeen.
Esseitä kansallissosialismista, Helsinki 1993, 249-264.
Kansaliikkeistä
etujäjestöiksi, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten tarina 3. Rakentajan aika 1937-1967, Helsinki 1993,140-147.
Olympiamaa
Suomi,
teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten
tarina 3. Rakentajan aika 1937-1967, Helsinki 1993,
188-193.
Etujärjestöistä
uusiin liikkeisiin,
teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.), Suomalaisten
tarina 4. Järjestelmien aika 1968-1990, Helsinki 1993,
145-149.
Liikuntapolitiikan
ja kuntoliikunnan aika, teoksessa Jaakko Itälä (päätoim.),
Suomalaisten tarina 4. Järjestelmien aika 1968-1990, Helsinki
1993, 213-217.
1994
Finland and the Peace of
Paris 1946-47, teoksessa
Jukka Nevakivi (editor),
Finnish-Soviet Relations 1944-1948. Research Reports published by the Department of Political
History, University of Helsinki, Helsinki 1994, 151-168.
"Ovatko
nuo oikeita työläisurheilijoita?" - saksalaisia arvioita TUL:n
huippu-urheilusta ja -urheilijoista 1920-luvulla, Suomen
urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1994, 111-122.
Juhlakulttuuri
- työläisurheilun suuri linja, teoksessa Hannu Itkonen (toim.), Kulttuuri-LETE. Kirja yhteisöille, Turku 1994, 151-156.
Urheilun
sokea pinnistys - urheilun eheytys aloitettiin väärästä päästä, teoksessa Teijo
Pyykkönen (toim.), Lihan ihmemaassa. Liikuntatieteellinen Seura 60 vuotta (1933-93), Helsinki 1994, 53-62.
The Olympics´ Chosen People?, Motion and Sport in Finland 2 (1994), 31-32.
Urho Kekkonen ja sosiaalidemokraatit, teoksessa Raimo
Väyrynen, Tasavallan presidentit. Tasavalta kasvaa ja kansainvälistyy 1956-1981, Porvoo 1994, 56-57.
1995
Saksan
historiantutkimus yhdistymiskriisin kourissa, Historiallinen Aikakauskirja 2
(1995), 138-144.
Arbeitergeschichte aus finnischer Sicht, teoksessa Christine Schindler (Hrsg.), Die internationale der
"Labour Historians". Stand und Perspektiven der
Arbeiter/innen/geschichtsschreibung im 30. Jahr der ITH, Wien 1995, 109-126.
Der große Bruder wacht nicht mehr. Zur finnischen
Geschichtsdebatte nach dem Zerfall der Sowjetunion, Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen Nr. 27 Jyväskylä
1995, 71-78.
Der Kampf um die deutsche Geschichte. Vergleichende
Überlegungen zur Geschichtsschreibung im geteilten Deutschland, teoksessa Clemens-Peter Haase/ Olli Vehviläinen (Hg.), Vom öffentlichen
Umgang mit Geschichte, Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen
julkaisuja n:o 18 (1995), 63-85.
Die
DDR und Ungarn 1956. Die ungenutzte Chanche des Revisionismus, teoksessa Paula Hihnala/ Olli Vehviläinen
(editors), Hungary 1956,
Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen julkaisuja n:o 19, 32-33.
1996
"Mein Gott, sehän on Wilfried-setä
! DDR:n arkistot ja
Itä-Saksan kipeä lähihistoria, teoksessa Timo Soikkanen (toim.),
Lähihistoria, Turun yliopiston Poliittisen historian tutkimuksia 1, Turku 1996,
177-194.
Die Abwicklung der DDR-Geschichtswissenschaft aus
westlicher Sicht, teoksessa Manfred Menger/ Dörte
Putensen (Hrsg.), Finnland und Deutschland. Forschungen zur Geschichte der
beiden Länder und ihrer Beziehungen, Hamburg 1996, 326-343.
1997
Welfare State as Scandinavian Identity from 1945 to
the 1970s -
With an Epilogue on the Welfare State in the 1980s, teoksessa XIII
International Conference on History, Economics, Language and Culture of the
Scandinavian Countries and Finland in Petrozavodsk, published by Russian
Academy of Sciences, Moskva-Petrozavodsk 1997, 3-4.
Puolustusurheilu
- itsepuolustuksen vai vallankumouksen väline?, teoksessa Vesa Vares
(toim.), Urheilu ja historia. Turun historiallinen arkisto n:o 51, Turku 1997,
9-39.
Iso ja keskellä.
Saksa mahtuu taas nahkoihinsa, Ulkopolitiikka 4 (1997), 20-27.
1998
Harppi-Saksan
haarukassa. Suomi, DDR:n tunnustaminen ja Neuvostoliitto, teoksessa Jorma Selovuori (toim.), Vaikka voissa paistais?
- Venäjän rooli Suomessa. Osmo Jussilan juhlakirja,
Helsinki 1998, 368-384.
Ot obretenija nezavisimosti do okontsanija voini-prodolzenija 1917-1944, teoksessa Osmo
Jussila, , H., Jukka Nevakivi, Polititseskaja istorija Finljandii 1809-1995, Moskva 1998, 107-219.
Tuntui
kuin olisi kölin alta vedetty, teoksessa Päiviö Tommila (toim.), Miten
meistä tuli historian tohtoreita? Vammala 1998, 331-337.
Historian
julkinen käyttö,
Tieteessä tapahtuu 5 (1998), 5-8.
Ivar Wilskman - voimistelusta urheiluun, teokessa Pekka Honkanen (toim.), Välähdyksiä Suomen
urheilusta, Jyväskylä 1998, 16-17.
Punainen
Olympia,
teokessa Pekka Honkanen (toim.), Välähdyksiä Suomen
urheilusta, Jyväskylä 1998, 38-39.
Finnland als Schwerpunkt der Auslandsarbeit der DDR
"im nichtsozialistischen Wirtschaftsraum" - Ende der 60er/ Anfang der
70er Jahre, teoksessa Eero Kuparinen (Hrsg.), Am Rande der Ostsee,
Turku 1998, 360-378.
Från självständighetsförklaringen till
fortsättningskrigets slut 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, , H.,
Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, Helsingfors 1998,
121-244.
Living Next Door to
the Bear. How did Finland survive the Cold War?, Historiallinen Aikakauskirja 2(1998), 129-136.
Über den öffentlichen Gebrauch der Geschichte, Nordeuropa Forum Berlin 2 (1998), 83-90.
Miksi
vielä poliittista historiaa?, teoksessa Ilari
Lindroos, Jouni Kuukkanen, Heidi Piekka (toim.),
Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia tutkijoiden silmin. Turun yliopiston
Poliittisen historian tutkimuksia 15,116-131.
Historian
julkinen käyttö,
teoksessa Ilari Lindroos, Jouni Kuukkanen, Heidi Piekka
(toim.), Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia tutkijoiden silmin. Turun yliopiston
Poliittisen historian tutkimuksia 15,170-179.
1999
Von
der Erringung der Selbständigkeit
bis zum Fortsetzungskrieg
1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, , H., Jukka
Nevakivi, Vom Grossfürstentum
zur Europäischen Union. Politische
Geschichte Finnlands seit 1809, Berlin 1999 ,116-235.
De la
declaración de independencia
al fin de la Guerra de Continuación (1917-1944), teoksessa Osmo
Jussila ,H., Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política
(1809-1999), Madrid 1999,145-270.
Introducción, teoksessa Osmo Jussila
,H., Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política
(1809-1999), Madrid 1999, 23-29.
Itsenäinen
Suomi idän ja lännen välissä – Väli-Euroopan maa, teoksessa Tuomas M. , Lehtonen (toim.), Suomi – outo pohjoinen maa?
Näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin, Porvoo 1999, 86-116.
Independence between East and West. How did Finland
Survive as a Democracy?, teoksessa Tuomas M.
, Lehtonen (ed.), Europe’s
Northern Frontier. Perspectives on Finland’s Western
Identity, Porvoo 1999, 86-116.
Das Deutschland-Paket der finnischen Regierung 1971/72 –
Diplomatische Anerkennung – aber um welchen Preis?, teoksessa Edgar Hösch, Jorma Kalela, Hermann Beyer-Thoma (Hrsg.),
Deutschland und Finnland im 20. Jahrhundert, München 1999, 169-198.
Depuis la déclaration d’indépendence jusqu’à la fin de la
guerre de continuation (1917-1944), teoksessa,H., Osmo Jussila, Jukka Nevakivi, Histoire politique de la
Finlande, XIXe – XXe siècle, Paris
1999, 135-285.
From Independence to the End of the Continuation War,
1917-1944, teoksessa Osmo Jussila
,H., Jukka Nevakivi, From
Grand Duchy to a Modern State. A Political History of Finland since 1809,
London 1999, 99-213.
2000
Derkut ja ’me’ – Suomea ja suomalaisia koskevasta aineistosta entisen
DDR:n arkistoissa,
teoksessa Pauli Kettunen, Auli Kultanen, Timo Soikkanen (toim.), Jäljillä. Kirjoituksia historian ongelmista, osa 1. Prof. Jorma
Kalelan 60-vuotisjuhlakirja, Turku 2000, 301-326.
Die Blütezeit des skandinavischen Wohlfahrtsstaate. Zur Entwicklung des Wohlfahrtsstaates in den
skandinavischen Ländern und Finnland vom Zweiten Weltkrieg bis zur Mitte der
siebziger Jahre, Mitteilungsblatt des Instituts
für Soziale Bewegungen (der Ruhr-Universität-Bochum), Heft 24 (2000), 181-204.
Itsenäistymisestä
jatkosodan päättymiseen, teoksessa Osmo Jussila, PP.H., Jukka Nevakivi, Suomen
poliittinen historia 1809-1999, 3. uudistettu painos,
Helsinki 2000, 97-206.
Från självständighetsförklaringen till
fortsättningskrigets slut 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, , H.,
Jukka Nevakivi, Finlands politiska historia 1809-1998, 2:a omarbetade upplagan,
Helsingfors 2000, 117-241.
Säätyjen
vallasta kansan valtaan, teoksessa Suomen eduskunta – kansanvaltaa eilisestä
huomiseen, Eduskunnan kirjatoimikunta, pj. Riitta Uosukainen, Helsinki 2000, 9-45.
2001
’Prächtige Kerle aus dem hohen Norden’. Die Bedeutung des
finnischen Vorbilds für die Anerkennug des Wettkampfsports in der
internationalen Arbeitersportbewegung in den 1920er Jahren, teoksessa Dörte Putensen, Fritz Petrick (Hrsg.), Pro Finlandia 2001 –
Festschrift für Manfred Menger. Deutsch-Finnische Gesellscahft, Traute-Warnke
Verlag, Reinbek 2001, 256-271.
’Führer haltioittaa poikiaan’. Suomalaisten vaikutelmia Berliinin
olympiakisoista 1936,
teoksessa Jukka Korpela, Tapio Hämynen, Arto Nevala (toim.), Ihmisiä, ilmiöitä
ja rakenteita historian virrassa, Prof. Antero Heikkiselle omistettu
juhlakirja.
Studia Carelica Humanistica
16. Joensuu 2001, 138-156.
Mistä
kiistellään, kun kiistellään Kekkosesta?, Historiallinen Aikakauskirja 1
(2001), 62-72.
Kun
historiankirjoitus kohtaa suomettumisen, teoksessa Johan Bäckman (toim.), Entäs
kun tulee se yhdestoista? Suomettumisen uusi historia.
WSOY, Helsinki 2001, 57-70.
Historiapolitiikka
– Holocaust
ja historian julkinen käyttö, teoksessa Jorma Kalela, Ilari Lindroos
(toim.), Jokapäiväinen historia. Tietolipas 177 SKS, Helsinki 2001, 26-49.
Od uzyskuskania niepodległości
do zakoňczenia wojny kontynuacyjnej 1917-1944, teoksessa Osmo Jussila, Seppo Hentilä,
Jukka Nevakivi, Histora polityczna
Finlandii 1809-1999. Universitapp. Krakow 2001, 112-223.
2002
Zu unserer gemeinsamen Geschichte mit der DDR, teoksessa Burkhart E. Poser et al. (Hrsg:), 50
Jahre Deutsch-Finnische Gesellschaft e. V. Deutsch-Finnische Gesellschaft e. V.
Fellbach 2002, 196-220
Suomi,
Saksan-kysymys ja Berliinin kriisit, Historiallinen
Aikakauskirja 2 (2002), 119-130.
Bid zdobuttja nezaleznocti do kintsa bini-prodovzennja
1917-1944, teoksessa Osmo
Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Bid velikovo knjazivstva do sutsacnoi derzavi - Polititsna istorija Finlandii bid 1809 roku, Kiev 2002, 113-222.
Willy
Brandtin uusi idänpolitiikka, DDR ja Suomi,
teoksessa "Muille maille vierahille ... " Prof. Kalervo Hovin
juhlakirja. Turun Historiallinen Arkisto 56, Turku 2002, 263-284.
Une affaire trop sérieuse?
A propos de la signification particulière
du sport pour les Finlandaipp. Cahiers d’histoire.
Revue d’histoire critique, 88 (2002), 77-92.
2003
”Wir und die DDR.” Die Archive der DDR als Quelle der
deutsch-finnischen Beziehungen, teoksessa Edgar Hösch, Olivia
Griese, Hermann Beyer-Thoma (Hrsg.), Finnland-Studien III. Otto Harrassowitz
Verlag, Wiesbaden 2003, 185-202.
Divided Germany as a Challenge to Finland’s Policy of
Neutrality, 1955-1973, teoksessa Cold War and the
Policy of Détente: Problems and Discussions, Vol 1. Russian
Academy of Sciences, Institute of Universal History, Moscow 2003, 187-208.
Eero A. Wuori, teoksessa Suomalainen diplomaatti. Toim. Arto Mansala
& Juhani Suomi. SKS Helsinki 2003, 328-349.
2004
Soviet Union, Finland and the “Northern Balance”, 1957-1963, in Wilfried
Loth (ed.), Europe,
Cold War and Coexistence, 1953-1965. Frank
Cass, London 2004, 239-257.
Miksi Suomessa haisee yhä
DDR:ltä?, teoksessa
Esseitä historiallis-yhteiskunnallisesta kasvatuksesta, toim. Jan Löfström,
Jukka Rantala, Jari Salminen. Historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen
tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkimuksia 2, Helsinki 2004, 207-231.
Dall’indipendenza alla
fine della guerra di contionuazione 1917-1944. in: Osmo Jussila,
S.H:, Jukka Nevakivi, Storia politica della Finlandia
1809-2003. Guerini e Associati, Milano 2004, 107-219.
2005
"Der Weg
nach Moskau führt über Ostberlin." Wie Professor L. A. Puntila die
deutsche Frage lösen wollte,
Jahrbuch für Geschichte Osteuropas (München), Bd 53 (2005) Heft 3, 392-404.
Why did
the Scandinavian Social System Become a Model? Some Introductory Remarks, teoksessa:
"Mercy or Right". Developement of Social
Security Systems, edited by Alexander Prenniger et
al. 40. Linzer Konferenz 2004, Akademische Verlagsanstalt: Wien 2005, 171-178.
Voivatko saksalaiset olla uhreja?, teoksessa Jörg Friedrich, Suuri palo. Liittoutuneiden pommitukset
Saksassa 1940–1945. Ajatus Kirjat, Helsinki 2005, 11-15.
Historieforskningen
i DDR kontrollerades av “Sanningens ministerium”, Historisk tidskrift för Finland 1 (2005), 108-122.
”Tulevan
historiankirjoituksen tehtävänä on osoittaa, että …”, teoksessa Jan
Rydman (toim.), Suhteellista? Einsteinin suhteellisuusteorian
jalanjäljillä. Tieteen päivät 2005.
Yliopistopaino, Helsinki, 2005, 366-375.
Löytyykö
totuus komissioista. Historiantutkimus ja
totuuskomissiot [Is the Truth in the Truth Commissions. Research of History and Truth Commissions ],
Tieteessä tapahtuu 8 (2005), 5-12.
2006
Die diplomatische Anerkennung
der beiden deutschen Staaten durch Finnland im Januar 1973, Vesa Vares (Hrsg.), Einfluss, Vorbilder, Zweifel. 6. Deutsch-finnisches
Historikerseminar in Tampere, 27.-31.3.2003. Institut für Geschichte,
Universität Tampere, Publikationen Nr. 20, 2006, 7-14.
Divided Gemany as a Challenge to Finland’s Policy
of Neutrality 1955–1973 (japaninkielinen julkaisu,
jonka liitteenä englanninkielinen käännös), Finland table 2, Tokio 2006,
12-35.
Zweimal Deutschland, bitte schön! Uutta pohjoismaista tutkimusta Saksan-kysymyksestä 1945-1973, teoksessa: Kahden
kulttuurin välittäjä. Hannes Saarisen juhlakirja, toim.
Aleksanteri Suvioja ja Erkki Teräväinen. Helsingin yliopiston
Historian laitoksen julkaisuja 20. Helsinki 2006, 147-162.
Kylmän sodan, muurien murtumisen ja uuden epävarmuuden
aika, teoksessa
Maailmansodan pikkujättiläinen, päätoim. S. Zetterberg, WSOY, Helsinki 2006, 955–1023.
2007
Talvisota 30.11.1939–13.3.1940, Suomen historian
kartasto, toim. Pertti Haapala ja Raisa Maria Toivo. Karttakeskus, Helsinki
2007, 252–253.
Jatokosota 25.6.1941–19.9.1944, Suomen historian kartasto, toim.
Pertti Haapala ja Raisa Maria Toivo. Karttakeskus, Helsinki 2007, 254–255.
Suomen kansallisbiografian
henkilöartikkelit: Ahde Matti, Damm Viktor, Etholén Jalmari, Hostila Sulo, Jukola Martti, Kaipainen Osmo, Kivi Lennart,
Koivula Väinö, Kostiainen Vilhelm Johan, Laherma
Väinö, Martin Pekka, Nevakivi Jukka, Nygrén Helge,
Paasonen Helmi, Saarinen Olavi, Soininen Väinö, Wilskman
Ivar, teoksessa Suomen kansallisbiografia (päätoim. Matti Klinge) osat
I–X. SKS, Helsinki 2003–2007.
2008
Finland
and the two German States: Finland's German Policy in the Framework of European
Détente, teoksessa: Wilfried Loth, Georges-Henri Soutou (toim.), Eastern and
Western Europe in the Cod War, 1965-75. Routldedge:
London 2008, 183–200.
Treibholz oder
Stromschnellenboot? Zur finnischen Erinnerungskultur während des Kalten
Krieges, teoksessa Vergangenheitspolitik und Erinnerungskulturen
im Schatten des Zweiten Weltkrieges, Hrsg. Robert Bohn et al., Essen 2008,
81–92.
Euroopan unionin luottamuspula – suomalaisen
kansanvallan haaste,
teoksessa Juhani Mylly
(päätoim.) Suomen ja
kansanvallan haasteet. Edita, Helsinki 2008, pp.146–167.
2009
"Zukünftige Vorposten des Sozialismus in ihrer
Heimat" Finnische Studenten an den Universitäten der DDR, teoksessa Zwischen zwei Sprachwelten. Festschrift für die Fennistin Kaija Menger
zum 75. Geburtstag, Hrsg. Dörte Putensen. Deutsch-Finnsiche-Gesellschaft e. V.
2009, 184-198.
Lack of Trust in
the European Union – a challenge for Finnish democracy, in: Juhani Mylly
(editor- in-chief) Challenges for Finland and Democracy. Edita, Helsinki 2009, pp.
150–172.
Europeiska unionens förtroendeunderskott
– en utmaning för den finländska demokratin, i:
Juhani Mylly (huvudred.) Finlands och demoratins utmaningar. Edita,
Helsinki 2009, pp.
150–171.
Ei vain sankareita, GEO 1(2009), 40–41.
Punaista – ja vieläkin punaisempaa. TUL kansainvälisen
työläisurheiluliikkeen hajaannuksessa. Työväentutkimus (2009), 11–14.
Auf der Schattenseite der Waffenbrüderschaft.
Zur neuen Fortsetzungskriegsdebatte der Finnen, teoksessa Vom
alten Norden zum neuen
Europa: Politische Kultur im
Ostseeraum. Festschrift für
Bernd Henningsen, Hrsg.
Norbert Götz, u. a. BWV Berliner Wissenschafts-Verlag,
Berlin 2010, 235-250.
EDITIONS,
PUBLICATIONS WITH OTHER AUTHORS
1974
S.H. &
Hans-Fredrik Dahl, Vagn Dybdal ja Jarl Torbacke
(red.) Krisen og
det politiske liv, teoksessa Kriser och
krispolitik i Norden under mellankrigstiden, Uppsala 1974, 71-104.
S.H.&
Hannes Saarinen (red.), Forskningsläget
inom arbetarrörelsens historia i Norden, Material från det första nordiska seminariet
för forskningen rörande arbetarrörelsens historia, Helsingin
yliopiston Poliittisen
historian laitoksen julkaisuja
2 (1974), 123 pp.
1976
S.H. & Lauri Haataja, Jorma Kalela,
Jussi Turtola, Suomen työväenliikkeen
historia, Joensuu 1976, 445 pp., (3. .1978).
1979
S.H. &
Pauli Kettunen ja Jussi Turtola, Das
Verhältnis zwischen Arbeiterpartei und Gewerkschaftsbewegung als methodisches
Problem, teoksessa Helmut Konrad (Hrsg.) XII. Internationale Tagung der Historiker der Arbeiterbewegung, Wien 1979,76-96.
1980
S.H. & Marjaliisa
Kouvalainen (toim.), Suomalaisten ja DDR:läisten historiantutkijoiden Hyytiälässä
5.-10.5.1980 pitämän 6. seminaarin esitelmät, Helsingin yliopiston
Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1 (1981), 218 pp.
1983
S.H. & Nevakivi Jukka ja Haataja Lauri,
Johdatus poliittiseen historiaan,
Espoo 1983, 197 pp.
1984
S.H. & Jukka Nevakivi ja Lauri Haataja , Introduktion till politisk historia,
Helsingfors 1984, 143 pp.
1985
S.H. & Pauli Manninen (toim.) Suomalaisten ja DDR:läisten
historiantutkijoiden Jyväskylässä 1.-6.6.1983 pitämän 8. seminaarin esitelmät,
Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 1 (1985), 264 pp.
1988
S.H. & Jukka Paastela
(toim.), Kansainvälinen I. Utopioita ja
vallankumouksia - työväenliike vuoteen 1945, Espoo 1988, 289 pp.
1989
S.H. & Jukka Paastela
(toim.), Kansainvälinen II. Työväenliike
hyvinvointiyhteiskunnassa, Espoo 1989, 286 pp.
S.H. & Jukka Paastela
(toim.) Kansainvälinen III. Työväenliike
Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, Espoo 1989, 302 pp.
1990
Hermann Beyer-Thoman
saksankielisestä käsikirjoituksesta "Kommunisten
und Sozialdemokraten in Finnland 1944-1948"
lyhentänyt ja toimittanut suomenkielisen laitoksen "Vasemmisto ja vaaran vuodet", Helsinki 1990, 326 pp.
1991
S.H. & Timo Turja (toim.), Poliittinen historia, Suomi ja muut
(professori Jukka Nevakiven juhlakirja), Oulu 1991, 192 pp.
S.H. &
Marja-Liisa Hentilä, (toim.), Forschungen
zur Arbeiterschaft und Arbeiterbewegung in Finnland, Mitteilungsblatt des
Instituts zur Erforschung der Europäischen Arbeiterbewegung IGA, Heft 12, Essen
1992, 106 pp.
1993
S.H. & Jukka Nevakivi, Lauri Haataja, Poliittinen historia - johdatus
tutkimukseen, Helsinki 1993, 204 pp.
1996
PP.H. & Jorma Kalela, Esipuhe, teoksessa Leena Pylvänäinen ja
Timo Soikkanen (toim.), Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 1996,
Helsinki 1996, 3-5.
1997
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten
suhteiden aikakirja, Helsinki 1997, 189 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Sirkka Kauppinen, Opettajan
aikakirja. Kansainväliset suhteet, Helsinki 1997, 116 pp.
1998
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten
suhteiden aikakirja, Helsinki 1998, 1.-2. p. 189 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen
historian aikakirja, Helsinki 1998, 212 pp.
Osmo Jussila, & S.H., Jukka Nevakivi, Polititseskaja istorija Finljandii 1809-1995, Moskva 1998, 383 pp.
Osmo Jussila,
S.H, Jukka Nevakivi, Finlands politiska
historia 1809-1998, Helsingfors 1998, 427 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, Helsinki 1998, 211 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Opettajan
aikakirja. Suomen historia, Helsinki 1998, 212 pp.
1999
Osmo Jussila,
S.H., Jukka Nevakivi, Vom
Grossfürstentum zur Europäischen Union. Politische Geschichte Finnlands seit
1809, Berlin 1999, 415 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten
suhteiden aikakirja, Helsinki 1998, 1.-3. p. 189 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen
historian aikakirja, Helsinki 1998, 1.-2. p. 212 pp.
Osmo Jussila ,SH,
Jukka Nevakivi, Finlandia. Historia política (1809-1999), Madrid
1999, 471 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Opettajan aikakirja. Yhteiskunta, Helsinki 1999, 137 pp.
S.H., Osmo Jussila, Jukka Nevakivi, Histoire politique de la Finlande, XIXe – XXe siècle, Paris 1999, 522 pp.
Osmo Jussila ,H.,
Jukka Nevakivi, From Grand Duchy to a Modern State.
A Political History of Finland since 1809, London 1999, 383 pp.
2000
Osmo Jussila,
PP.H., Jukka Nevakivi, Finlands
politiska historia 1809-1998, Helsingfors 2000, 2:a omarbetade upplagan,
441 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen
historian aikakirja, Helsinki 2000, 1.-3. p. 213 pp.
S.H. & Marketta
Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 2000, 2. uudistettu
p. 189 pp.
S.H. & Marketta Ahtiainen, Vuokko
Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Opettajan
aikakirja. Suomen historia, Helsinki 2000, 212 pp.
S.H. & Marketta
Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, 2. uudistettu
p. Helsinki 2000, 208 pp.
2001
Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi,
Histora polityczna
Finlandii 1809-1999. Universitapp. Krakow 2001, 432 pp.
Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka
Nevakivi, [Suomen poliittinen historia 1809-1995 -
kiinankielinen laitos], 375 pp.
2002
Osmo Jussila,
Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi, Bid velikovo knjazivstva do sutsacnoi derzavi
- Polititsna istorija Finlandii bid 1809 roku, Kiev 2002, 407 pp.
2003
S.H. & Marketta
Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Juha Sihvola, Yhteiskunnan aikakirja, 5. tarkistettu
p. Helsinki 2003, 207 pp.
S.H. & Marketta
Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansainvälisten suhteiden aikakirja, Helsinki 2003, 4 uudistettu p.
196.
2004
Osmo Jussila, S.H:,
Jukka Nevakivi, Storia politica della Finlandia 1809-2003. Guerini
e Associati, Milano 2004, 394 s.
2005
S.H. & Marketta
Ahtiainen, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen historian aikakirja, Edita,
Helsinki 2005, 8. uudistettu p. 218 s.
S.H & Pauli
Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen
ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2005, 175 s.
S.H & Pauli
Arola, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja yhteiskunta, Edita, Helsinki 2005, 199 s.
2006
S.H & Pauli
Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen
ja Eurooppa, Edita, Helsinki 2006, 2. p. 175 s.
S.H
& Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja yhteiskunta, Edita,
Helsinki 2006, 2. p. 199 s.
2007
Seppo
Hentilä & Pauli Arola, Vuokko Aromaa, Sirkka Kauppinen, Kansalainen ja Eurooppa,
Edita, Helsinki 2007, 3. uudistettu p. 175 s.
2008
Seppo Hentilä &
Marketta Ahtiainen,Vuokko
Aromaa, Pertti Haapala, Sirkka Kauppinen, Suomen
historian aikakirja, Edita, Helsinki 2008, 8.–11. uudistettu p., 216 s.
2009
Osmo Jussila, S.H, Jukka Nevakivi, Suomen poliittinen historia 1809-2009. 6. uud.
p. WSOY, Helsinki 2009, 420 pp.
Osmo Jussila,
S.H, Jukka Nevakivi, Finlands politiska
historia 1809-2009, 3 upplagan, Schildts, Helsingfors 2009, 537 pp.
Seppo Hentilä & Jari Aalto, Vuokko Aromaa,
Jaana Nieminen: Kaikkien aikojen
historia. 3, Kansainväliset suhteet. Edita, Helsinki
2009.
Seppo Hentilä & Jari Aalto, Vuokko
Aromaa, Pertti, Haapala, Jaana Nieminen: Kaikkien
aikojen historia. 4, Suomen historian käännekohtia. Edita,
Helsinki 2009.
BOOK REVIEWS
1971
teoksesta Klassen und Klassenkampf in den Entwicklungsländern I-III (V.L.Tjagunenko, Hrsg.), Politiikka 1 (1971), 83-86.
teoksesta Wohin geht Europa? (Stefan Doernberg & Peter Klein, Hrsg.),
Politiikka 2 (1971), 171-173.
1973
Sosialidemokratian
hätähuuto,
teoksesta Gunnar Gunnarsson,
Sosialidemokratian aateperintö, Ylioppilaslehti 1.3.1973.
1974
Finlands kommunistiska parti och historieskrivning, Historisk tidskrift för Finland 3 (1974), 139-144.
1975
Forskning kring fredsrörelse och neutralitet, teoksista Bernt Mårald,
Den svenska freds- och neutralitetsrörelsens uppkomst ja Martin Graß, Friedensaktivität und Neutralität, Historisk tidskrift för Finland 4 (1975),
268-272.
1976
Två biografier över Hjalmar Branting, teoksista Jan Lindhagen, Bilden av
Branting ja Jan Peters, Branting und die schwedische Sozialdemokratie, Historisk tidskrift för Finland 3 (1976),
241-245.
1980
Trade union penetrates ironworks, teoksesta
Åke Lindström, Bruksarbetarfackföreningar, Scandinavian Economic History
Review 1 (1980), 97-99.
Väinö Tanner ja K. H. Wiik, teoksista Jaakko Paavolainen, Väinö
Tanner 1-2 ja Erkki Tuomioja, K. H. Wiik, itsenäisyysmies
ja internationalisti, Ulkopolitiikka
3 (1980), 85-87.
1981
Rauhanasian
sitkeät säikeet,
teoksista Kalevi Kalemaa, Suomalaisen
rauhanliikkeen juuria ja Unto Vesa, Miten rauhantutkimus tuli Suomeen,
Ulkopolitiikka 2 (1981), 46.
Kommunisternas röstningsbeteende på 1930-talet, teoksesta Keijo Virtanen, Vaihtoehtojen niukkuus, Historisk
tidskrift för Finland 3 (1981), 290-292.
Punakaartit
rintamalla,
teoksesta Jussi T. Lappalainen, Punakaartin sota 1-2, Aikamerkki
10.12.1981.
1982
Vaikea
Tanner,
teoksesta Väinö Tanner 1881-1966, murroskausien
mies, Suomen Sosialidemokraatti 23.10.1982.
Vuosi
1918 kunnissa,
teoksesta Juhani Piilonen, Vallankumous kunnallishallinnossa, Aikamerkki
4 (1982).
Skidlöpning som nationalidrott och massföreteelse, teoksesta Antero Heikkinen, Kansallisurheilun suuri nousu, Historisk tidskrift för Finland 4 (1982), 430-432.
Matti
Rossi sarvikuonona,
teoksesta Matti Rossi, Sarvikuonon muistiinpanoja, Ydin 5 (1982).
Reunamerkintöjä
Hitleristä,
teoksesta Sebastian Haffner, Hitler
-reunamerkintöjä, Suomen Sosialidemokraatti 23.10.1982.
1983
K. H. Wiik - en socialistisk internationalist, teoksesta Erkki Tuomioja, K. H. Wiik
1-2, Historisk tidskrift för Finland 2 (1983), 154-157.
Suomen
sodat yleisesityksinä,
teoksista Seppo Myllyniemi, Suomi sodassa 1939-1945
ja Kullervo Killinen, Miekka tuppeen, Ydin 5 (1983), 36.
Gunnar
Myrdal - tiedemies vallankäytön alkulähteillä, teoksesta Gunnar Myrdal, Hur styrs
landet?, Kanava 9 (1983), 634-635.
Poika Tuomisen arvoituksen kimpussa, teoksesta Raimo
Seppälä, Pelon vuodet, Suomen Sosialidemokraatti 3.12.1983.
1984
Kaksi
näkökulmaa vaaran vuosiin, teoksista Lauri Hyvämäki, Lista 1:n vangit ja
Jukka Nevakivi, Maanalaista diplomatiaa, Ydin 4 (1984).
Satavuotiaan
HTY:n historia, teoksesta Tero Tuomisto,
Tienraivaajan osa, Suomen Sosialidemokraatti 14.6.1984.
Jatkosodan
trauma,
teoksista Helge Seppälä, Suomi hyökkääjänä, G. N. Kuprijanov,
Jäämereltä Laatokalle ja Hans Metzger,
Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa, Ydin 8 (1984), 34-35.
Santeri
Nuortevan levoton elämä, teoksesta Auvo
Kostiainen, Santeri Nuorteva - kansainvälinen
suomalainen, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1984), 244-246.
Boxningens socialhistoria i Sverige, teoksesta Mats Hellspong,
Boxningssporten i Sverige, Historisk tidskrift för Finland 1 (1984), 68-70.
1985
Työväenliikkeen
vaiheet Espoossa,
teoksesta Tero Tuomisto, Espoon
työväenliikkeen historia 1950-luvulle, Länsiväylä 16.1.1985.
Urho
Kekkosen kasvu poliitikoksi, teoksesta Ari Uino,
Nuori Urho Kekkonen, Suomen Sosialidemokraatti 12.3.1985.
Den autonoma tidens idrottsorganisation, teoksesta Leena Laine,
Vapaaehtoisten järjestöjen kehitys ruumiinkulttuurin alueella v.1956-1917, Historisk tidskrift för Finland 1 (1985), 101-104.
1986
TUL kiinnostaa Länsi-Saksassakin, teoksesta Willibert Strunz, Zur Soziologie und Sozialgeschichte
einer Massenbewegung, TUL-lehti 9.1.1986.
Suomi
Paasikiven koulussa,
teoksesta J.K.Paasikiven
päiväkirjat I-II 1944-1956, Ulkopolitiikka 3 (1986), 40-41.
Ankeriaasta,
oluesta ja historian lopusta, teoksesta Graham Swift,
Veden maa, Poleemi 2 (1986).
Talonpoikain
ääripäät,
teoksista Juha Siltala, Lapuanliike ja kyyditykset 1930 ja Matti Lackman, Taistelu talonpojasta, Ydin 1 (1986).
1987
Teoksesta Willibert Strunz, Der finnische Arbeitersport, Internationale Wissenschaftliche Korrespondenz 1 (1987), 284-285.
Eduard Bernstein ja sosialistinen siirtomaapolitiikka, teoksesta Markku Hyrkkänen, Sozialistische Kolonialpolitik -
Eduard Bernsteins Stellung zur Kolonialpolitik und zum Imperialismus 1882-1914,
Historiallinen Aikakauskirja 1 (1987), 53-54.
Anti-Ursin, teoksesta Marjatta Rahikainen,
N.R. af Ursin -aatelismies Suomen työväenliikkeessä, Historiallinen
Aikakauskirja 1 (1987), 54-56.
1988
Historia eller historisk samhällsvetenskap?, teoksesta Pauli Kettunen, Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus,
Historisk tidskrift för Finland 1 (1988).
Socialdemokratiska partiet under rödmyllans och krigens
tidsperiod, teoksesta Hannu Soikkanen, Kohti kansanvaltaa 2, Historisk tidskrift för Finland 1 (1988).
1989
Mikä
ihmeen urheilulaji on ei-gentlemannien risulaukka?, teoksesta Erkki Vasara,
Suomen ratsastusurheilun historia, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1989).
1990
Vaaran
vuodet ja talvisota, melkoisia mediatapahtumia kumpainenkin, teoksista Lauri
Haataja, Demokratian opissa ja Lauri Haataja, Kun kansa kokosi
itsensä, Historiallinen Aikakauskirja 1 (1990), 75-77.
1991
Papinpojista
taisi sittenkin tulla upseereita, teoksesta Marja Tuominen, Me
kaikki ollaan sotilaitten lapsia. Tutkimus sukupolvihegemonian kriisistä
1960-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa, Historiallinen Aikakauskirja 3 (1991),
278-279.
1992
De skulle bli Sovjet-Finlands
stormtrupp, teoksesta Markku Salomaa, Punaupseerit,
Historisk tidskrift för
Finland 2 (1992), 315-318.
Doping
kuului Itä-Saksassa valtion viisivuotissuunnitelmaan, teoksesta Brigitte
Berendonk, Doping - von der Forschung
zum Betrug, Liikunta ja
tiede 4 (1992), 20-21.
1993
Fallet Finland i ett internationellt sammanhang, teoksesta Juhani Paasivirta, Suomi ja Eurooppa 1939-1956, Historisk tidskrift för Finland 1
(1993), 151-155.
1994
Tepsiikö
totuus kollektiivisiin traumoihin?, teoksesta Heikki Ylikangas, Tie Tampereelle, Työväentutkimus
1 (1994), 46-49.
1995
Ukko-Bernstein
historian roolipelaajana, teoksesta Veli-Matti Rautio, Die Bernstein-Debatte. Die
politisch-ideologischen Strömungen und die Parteiideologie in der
Sozialdemokratischen Partei Deutschlands 1898-1903, Historiallinen
Aikakauskirja 1 (1995), 82-85.
Poikien
liikuntakasvatus loi porvarillisen miehuuden malleja, teoksesta Henrik
Meinander, Towards a bourgeois
Manhood. Boys´ Physical Education in Nordic Secondary Schools 1880-1940, Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja
1995, 259-260.
Miten
liikuntaa Suomessa hallinnoitiin?, teoksesta Joel Juppi, Suomen julkinen
liikuntapolitiikka valtionhallinnon näkökulmasta vuosina 1917-1994, Suomen
urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1995, 260-263.
Den kommunistiska incesten, teoksesta Kimmo
Rentola, Kenen joukoissa seisot? SKP ja sota 1937-1945,
Historisk Tidskrift för Finland 2 (1995), 248-253.
1996
Vankka tutkimus kunnallisen liikuntahallinnon
historiasta,
teoksesta Kalervo Ilmanen, Kunnat liikkeellä. Kunnallinen
liikuntahallinto suomalaisen yhteiskunnan muutoksessa 1919-1994,
Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1996, 201-203.
Kujalan
projektin mainio päätös, teoksesta Antti Kujala, Venäjän hallitus ja
Suomen työväenliike 1899-1905, teoksessa Äänekäs
kansa, toim. Pauli Kettunen et al., Helsinki 1996, 142-145.
1997
Miksi
saksalaisten omatunto tukahtui ja itsehillintä petti?, teoksesta Norbert
Elias, Saksalaiset. Valtataistelut ja habituskehitys 1800- ja
1900-luvuilla, Tieteessä tapahtuu 3 (1997), 38-40.
Review: Maria Lähteenmäki, Mahdollisuuksien
aika. Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1910-1930-luvun
Suomessa, Scandinavian Journal of History
Vol. 22, 1 (1997), 60.
Review: Jussi M. Hanhimäki: Rinnakkaiseloa
patomassa. Yhdysvallat ja Paasikiven linja 1948-1956, Scandinavian
Journal of History Vol. 22, 1 (1997), 60-61.
1998
Vuoden 1918 sisällissodan uhrien muisto, teoksesta Jari
ja Jouni Eerola, Henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, Demari
31.7.1998.
Urheilua
ja politiikkaa kylmän sodan varjossa, teoksesta Kristina Exner-Carl,
Sport und Politik in den Beziehungen Finnlands zur Sowjetunion 1940-1952,Urheilu, historia ja julkisuu, Suomen
urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja 1998, toim. A. Halmesvirta
ja H. Roiko-Jokela, Jyväskylä 1998, 263-267.
1999
Kekkosen
zeniitti,
teoksesta Juhani Suomi, Liennytyksen akanvirrassa, Historiallinen
Aikakauskirja 1 (1999), 80-83.
Teoksesta Kristina
Exner-Carl, Sport und Politik in den Beziehungen Finnlands zur Sowjetunion
1940-1952, Jahrbücher für Geschichte Osteuropas Jg. 47, 2 (1999), 318.
Ukko
Nooan pojantytär Irlannin kuningattarena, teoksesta Ossi Päärnilä,
Race, Religion an History in One-Ireland and Partition Arguments, 1833-1932, Historiallinen Aikakauskirja 2 (1999), 200-203.
2000
Punaisen
fennomania uho ja tuho, teoksesta Markku Kangaspuro, Neuvosto-Karjalan
taistelu itsehallinnosta, Historiallinen Aikakauskirja 4 (2000), 364-368.
Mihin
unkarilaiset tarvitsevat vuoden 1956 vallankumousta?, teoksesta Heino Nyyssönen,
The Presence of the Past in
Politicpp. ’1956’ after
1956 in Hungary, Historiallinen Aikakauskirja 4 (2000),371-374.
Teoksesta Dörte
Putensen, Im Konfliktfeld zwischen Ost und West. Finnland, der Kalte Krieg
und die deutsche Frage (1947-1973), Jahrbuch für finnisch-deutsche
Literaturbeziehungen Nr. 32 (2000), 343-348.
2001
Liikunnan
kansalaistoiminta venyy ja paukkuu, teoksesta Hannu Itkonen, Juha
Heikkala, Kalervo Ilmanen, Pasi Koski, Liikunnan kansalaistoiminta –
muutokset, merkitykset ja reunaehdot, Liikunta & Tiede 1 (2001), 15-17.
Maanpetturin
tie vei kaltereiden taakse, teoksesta Juha Pohjonen, Maanpetturin tie. Maanpetoksesta Suomessa vuosina
1945-1972 tuomitut, Historiallinen
Aikakauskirja 1 (2001), 107-110.
Socialdemokraterna skriver historia, teoksesta Åsa Linderborg,
Socialdemokraterna skriver historia. Historieskrivning som ideologisk
maktresurs 1982-2000, Arbetrahistoria 4 (2001),
74-77.
2002
SDP:n tie vei Kekkosen liivintaskuun, teoksesta Lasse
Lehtinen, Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944-1981, Helsingin Sanomat 20.10.2002.
Stasin tahdikas charmi, teoksista Hubertus Knabe, Die
unterwanderte Republik. Stasi im Westen; Hubertus Knabe, Der diskrete Charme der DDR. Stasi und Westmedien, Historiallinen
Aikakauskirja 2 (2002), 205-208.
2003
Uskomatonta mutta
totta?
Inkeriläisen punaupseerin Mikko Kopran tarina, teoksesta Aarne Kumpulainen,
Punaupseeri Mikko Kopran päiväkirja, Työväentutkimus 2003, 69.
Runsas vuosi löysässä hirressä, teoksesta Alpo
Rusi & Olli Rehn, Kylmä tasavalta, Helsingin
Sanomat 16.9.2003
2004
Länsi-Saksan laatulehtien Suomi-kuva 1955-62,
teoksesta Erkki Teräväinen, Lavastettu rinnakkainelo – Suomen
ulkopolitiikka johtavassa länsisaksalaislehdistössä, Historiallinen
Aikakauskirja 1 (2004), 116-119.
2005
Kuka
hallitsee Suomen ulkopolitiikan historiaa? teoksesta Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa, Helsingin
Sanomat 12.11.2005.
2006
Jukka
Seppinen näkee neuvostoagentteja kaikkialla, teoksesta Jukka Seppinen,
Neuvostotiedustelu Suomessa 1917–1919, Helsingin Sanomat 21.9.2006.
Tutkijat
ja sota,
teoksesta Marjatta Hietala (toim. Tutkijat ja
sota, HAik 3 (2006), 317–322.
De två Tyskland och de neutrala nordiska länderna, teoksista Alexander Muschik, Die beiden deutschen Staaten und das
neutrale Schweden ja Olivia Griese, Auswärtige Kulturpolitik und kalter
Krieg, HTF 2 (2006), 229–235.
Ihminen
tulee sotahistoriaan,
teoksesta Ville Kivimäki & Tiina Kinnunen (toim.), Ihminen sodassa. Suomalaisten kokemuksia talvi- ja jatkosodasta, Helsingin Sanomat
27.11.2006.
2007
[Review] teoksesta Alexander Muschik,
Die beiden deutschen Staaten und das neutrale Schweden, Cold War History,
Nr 1 (2007), 159–161.
Ei
pitäisi uskoa jokaista tiedusteluraportin sanaa, teoksesta Alpo
Rusi, Vasemmalta ohi, Helsingin Sanomat
6.11.2007.
Avaisitko,
jos Ulrike Meinhof koputtaisi?, teoksesta Katariina
Lehto, Lähemmäs totuutta, ei todellisuutta, Helsingin Sanomat 7.12.2007.
Dollariapu
lännetti demareita, teoksesta Mikko Majander,
Demokratiaa dollareilla, Työväentutkimus 2007, 86–88.
2008
Pitkät
jäähyväiset Saksan kysymykselle, teoksesta Heinrich August Winkler, Der lange Weg nach Westen
1-2, The Long Road West 1-2, HAik 2 (2008), 209–213.
Berliinin
muuri pelasti DDR:n mutta repi kansakunnan kahtia, teoksesta Frederick Taylor, Berliinin muuri, HS
1.4.2008.
Elämäkerta
romuttaa kaikki puolustelut. Leni Riefenstahl
selitti olleensa ”vain” taiteilija – natsipropagandaa tekivät toiset, teoksesta Steven
Bach, Leni Riefenstahl.
Elämäkerta, HS 28.4.2008.
Järki pelaa ja toivottavasti myös voittaa, teoksesta Paavo Lipponen, Järki voittaa, Työväentutkimus 2008,
113–114.
Inte kan ju finländare ha gjort något sådant!, teoksista
Antti Kujala, Vankisurmat ja Oula Silvennoinen, Salaiset
aseveljet, Historisk Tidskrift 4 (2008), 466–471.
2009
Aseveljeyden
nurjalla puolella: saksalaisten sotavankileirit Suomessa 1941–44, teoksista Lars
Westerlund, Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941–1944 ja Lars
Westerlund (ed.) Sotavangit ja internoidut. Prisoners
of War and Internees,
Historiallinen Aikakauskirja (3) 2009, 345–348.
Lumetta demokratian silmiin, teoksesta Katja
Boxberg, Taneli Heikka,
Lumedemokratia, Työväentutkimus 2009, 115–116.
ARTICLES IN NEWSPAPERS AND JOURNALS
1968
Piehtaroikaamme
opintoyhteistyössä,
Ylioppilaslehti (npp. Vallankumousylkkäri), marraskuu 1968.
Opintoneuvontaa
a la Kannunvalajat,
Tutkain 2 (1968).
Mikä
riivaa kirjastoja?, Tutkain 3 (1968).
Myymäläapulaisen oikeusturva, Kansan Tahto
18.1.1968.
1971
Unidad Popular - Chilen onneksi ?, Kansan Tahto
20.3.1971.
Liikuntapolitiikkaa Saksan Demokraattisessa
Tasavallassa,
Oulun ylioppilaslehti 12.3.1971.
Historia
ja yhteiskuntatieteet - todellisen ristiriidan etsiskelyä, Oulun
Ylioppilaslehti 10/1971.
1972
Historia
ja ideologia,
Fakta 3 (1972).
1973
DDR:n syntyvaiheet, Ylioppilaslehti 15.3.1973.
Erfurtin
ohjelma ja Euroopan työväenliike, Sosialistinen Aikakauslehti 7 (1973).
Suomen
historiaa tutkitaan Greifswaldissa, Historiallinen
Aikakauskirja 3 (1973), 247-250.
Marxismin
leviäminen 1900-luvun vaihteessa, Aikamerkki 8 (1973).
Vanhan
työväenpuolueen vaiheilta, Kuohuva vuosisata 8 (1973), 29-30.
SAP
ja "hyvinvointivaltiososialidemokratian kirot", Sosialistinen
Politiikka 3 (1973), 30-37.
1974
Forskning i arbetarrörelsens historia, Historisk tidskrift för Finland 4 (1974), 244-246.
Ajopuusta
uppotukiksi,
Sosialistinen aikakauslehti 11-12 (1974).
1975
Sosialidemokratia ja petturiteoriat, Aviisi
24.10.1975.
Luokkapetturuuden "olemuksesta", Aviisi
13.11.1975.
Tulkintoja työväenliikkeen
historiasta, Seikka 3 (1975), 10-14.
1976
Symposium rörande splittringen inom den nordiska
arbetarrörelsen, Historisk tidskrift för Finland
2 (1976), 186-189.
1977
Työsuojelu
sai alkunsa lapsityövoiman käytöstä, Työ, terveys, turvallisuus 11 (1977), 26-29.
Kuusikymmentä vuotta suomalaista maanpuolustustyötä, RUK:n
kurssijulkaisu n:o 155, Hamina 1977.
Varvaran
muisto elää Haminassa,
Sotilaskoti 4 (1977), 11.
1978
Kansakuntaa
sieltä ja täältä,
Näköpiiri 6-7 (1978).
1979
Arbetarnas första maj 90 år, Löntagaren 30.4.1979.
Yhdeksänkymmentä työväen vappua, Palkkatyöläinen
27.4.1979.
Suomen
kanslaissota ja Ruotsin vasemmisto, Valtiotieteilijä
3 (1979), 4-7.
Parempi
kyntää ja kylvää kuin kirjoittaa historiaa (lectio praecursoria 7.9.1979), Poleemi 2
(1979), 62-67.
Socialdemokratin som folkrörelse, Arbetarbladet 11.9.1979.
Ruotsalainen sosialidemokratia kansanliikkeenä, Suomen sosialidemokraatti
8.9.1979.
Varför denna hetta?, Hufvudstadsbladet 25.9.1979.
Ruotsi
- eikö koskaan sosialismia ?, Kanava 4 (1979),
203-208.
1980
Arkiv för studier i arbetarrörelsens historia, Sosialistinen politiikka
1 (1980).
Symposium för historiker från Finland och DDR, Historisk tidskrift för Finland 2 (1980).
TUL:n historiankirjoitus käynnistynyt, TUL-lehti
19.6.1980.
Mitä
opittavaa 20-luvun työläisurheilusta?, TUL:n vuosikirja 1980.
Historianopiskelijat
edelleen keskinkertaisia yleisneroja - tutkinnonuudistus ei muuttanut
tilannetta,
Poleemi 2 (1980), 41-44.
Politiikka,
taattu olympiavieras,
Kanava 5 (1980), 239-241.
Suomen ja Ruotsin työväenliikkeen suhteista ennen
vuotta 1918,
Aikamerkki 7.11.1980.
1981
Pragin
kisat työläisolympialaisten alku, TUL-lehti 29.1.1981.
157
urheiluseuraa lakkautettiin: kun maassa oli laki ja järjestys, TUL:n joulu 1981.
Punavärin
vivahteet. TUL:n tunnusten kieltäminen 1930-luvulla, TUL-lehti 24.9.1981.
Mitä
hyötyä historiasta?, KSL-tieto 1981, 2-3.
1982
Kansankoti-ideologia
ruotsalaisessa sosialidemokratiassa, Sosialistinen politiikka, erillisvihko
n:o 1 (1982),15-43.
Kun
TUL ja SVUL löivät kättä, TUL-lehti 11.2.1982.
Naisväki
voimakas!, TUL:n naisten
toiminnan alkutaipaleelta, TUL-lehti 2 (1982).
Näin
tehtiin länsimaiden ensimmäinen neuvostovierailu, TUL:n joulu 1982.
1983
Kansandemokraatit
tulevat TUL:ään 1944-1945, TUL:n joulu 1983.
Kun
kansa otti valtiollisen vallan, Sosialidemokraatit 1 (1983).
Työväenliikkeen
kansainvälisyyden tulkki K.H.Wiik
1883-1946,
Sosialistinen aikakauslehti 2 (1983), 6-9.
Kansainvälisyys
on voimaa. 70 vuotta sosialistisen työläisurheiluinternationaalin
perustamisesta,
TUL-lehti 1.9.1983.
1984
Onko
Suomen urheilun poliittisuus lientynyt? TUL:n vuosikirja 1984.
Työväenyhdistykset TUL:n alkukotina, TUL-lehti
8.3.1984.
Kulttuurielämän
elpyminen työväen joukkojärjestöissä 1940-luvun jälkipuoliskolla, Yhteiskunnallisen
arkistosäätiön vuosikirja 1984, 41-43.
TUL:n
ja SDP:n hajaannuksen yhteenkietoutuminen
1950-luvulla,
Kansan Lehti 31.1.1984.
Onko
TUL:n 1950-luvun hajaannus jo historiaa?, TUL:n joulu 1984.
Työläisurheilu ja työväentalo. Työväestön kulttuurin ja työväenliikkeen
leikkauspisteessä,
teoksessa Työväentaloseminraari 1982, toim. Simo
Laaksovirta ja Tero Tuomisto, Kiikala 1984, 29-34.
1985
60
vuotta sitten TUL:n urheilijat ylivoimaisia Frankfurtin työläisolympialaisissa, TUL-lehti
27.6.1985.
Joukot
marssivat esiin,
Ahjo 1.11.1985.
1986
Urho
Kekkonen 1900-1986, TUL-lehti 4.9.1986 (pääkirjoitus).
1987
Doping-skandaali
kuohuttaa Länsi-Saksan urheiluelämää, TUL-lehti 24.9.1987.
Suomen urheilupolitiikan ristiriidat lientyneet, Helsingin Sanomat
31.5.1987.
Työväen
Urheilulehti raivasi tietä Työväen Urheiluliitolle, TUL-lehti 70
vuotta (1987), 20.
1988
Onko
työväenliikkeen historia itsenäinen tieteenala?, Helga Grebingin
tutkijaprofiilin tarkastelua, Työväentutkimus 2 (1988), 20-26.
Engelsk och tysk arbetarkultur i Lancaster, Historisk tidskrift för Finland 2 (1988), 329-332.
1989
Kuin maasta polkaisten. TUL:n piiriverkoston perustamisesta
70 vuotta, TUL-lehti 19.1.1989.
Länsi-Saksa
tekee yhä tiliä menneisyyden kanssa, Helsingin Sanomat 26.5.1989.
TUL
tarvitsee liikuntapoliittisen ohjelman, TUL-lehti 14.12.1989.
Saksojen yhdistyminen Itä-Saksan kohtalonkysymys, Kaleva
30.12.1989.
1990
Historia kirjoitettava uudelleen Itä-Saksassa, Helsingin Sanomat
7.1.1990.
Itä-Saksan
poliittinen järjestelmä - käytäntö joka ei "totellut" teoriaa, Kaleva 9.1.1990.
DDR:n arki tavallisen ihmisen silmin, Kaleva 11.1.1990.
Goethea työläisille ja talonpojille, Kaleva 14.1.1990.
Miksi
Itä-Saksa menestyi urheilussa?, Kaleva 20.1.1990.
Puolueen
määräysvalta on kahlinnut Itä-Saksassa myös tieteen kehitystä, Kaleva 26.1.1990.
DDR:n
virallinen propaganda ei tehonnut kansalaisiin, Kaleva 11.2.1990.
Jotakin
unohtui,
Helsingin Sanomat 25.2.1990.
Miten
Turbo-Ruotsi liikkuu vuonna 2015?, TUL-lehti 4 (1990).
Söikö
Itä-Euroopan vallankumous lapsensa?, Kaleva 22.7.1990.
Idän
palkat, lännen hinnat. Itä-Saksan markkinatalouden vaikea
alku, Kaleva 26.7.1990.
Yhdistyvä Pohjois-Saksa, Suomen portti Eurooppaan, Kaleva 31.7.1990.
Sosialismi
romahti, miten käy vasemmiston?, Kaleva 3.8.1990.
Eurooppa
yhdentyy, nationalismi nousee, Kaleva 8.8.1990.
Suurvaltojen
kylmä sota on ohi, miten käy puolueettomuuden?, Kaleva 12.9.1990.
Sosialismi
romahti. Nyt ollaan ymmällä ja suuren remontin edessä, Tiede 2000 7
(1990).
Uusi
liikuntapoliittinen periaateohjelma TUL-2000, TUL:n toimintakertomus 1990, 8-9.
1991
Muutoksen
tuulet puhaltavat entisen Itä-Saksan yliopistoissa, Kaleva 9.5.1991.
Jääkärimarssin
tahdissa ... Puoli vuosisataa maaottelumarssista, TUL-lehti 5
(1991).
Kyräilyn
maailmanennätys,
Liikunta ja tiede 1-2 (1991), 15-18.
Winds of Change
Sweeping Through the Old East German Universities, Univeritas Helsingiensis
2 (1991).
Suomi
käveli Ruotsin yli 1941, Kaleva 23.5.1991.
Unkarilla edessään vaikea markkinatie, Kaleva 29.6.1991.
Sosialismi
kaatui perestroikaan,
Mitä - Missä - Milloin. Kansalaisen vuosikirja 1992, Keuruu 1991, 166-169.
1992
Erich
Honeckeria odottaa Saksassa tavallinen selli, Kaleva 2.2.1992
Takana
loistava tulevaisuus,
Liikunta ja tiede 4 (1992), 17-20.
1993
Urheilun
eheytys kiertää historian kehää, Liikunta ja tiede 4 (1993), 50-51.
1994
Olympialiikkeen satavuotias ihme, Helsingin Sanomat
11.2.1994.
Saksan historia kylmän sodan työrukkasena, Savon Sanomat
25.5.1994 (myös: Etelä-Saimaa, Etelä-Suomen Sanomat, Hämeen Sanomat, Iisalmen
Sanomat, Keskipohjanmaa, Länsi-Savo, Länsi-Suomi, Pohjolan Sanomat).
Toteutumattoman
yhtenäisyyden historia, teoksessa Aimo Kairamo, Yrjö Rautio (toim.), Minne nyt,
vasemmisto?, Helsinki 1994, 7-18.
1995
Juutalaisvainotko
anteeksi?, Helsingin Sanomat
12.2.1995.
Kun
isoveli ei enää valvo,
Demari 16.2.1995.
Onko
Suomessa vielä työväenliikettä?, Helsingin Sanomat
19.4.1995.
Jäät
lähtivät ja vähän päätkin, Poleemi 3 (1995), 12-13.
Miksi
tohtori Eckert huitoi?, HAik 3
(1995), 240-241.
1996
Rivikansalaiset
teloittajina,
Suomen Kuvalehti 31 (1996), 26-29.
Suomi
uskoo urheiluun,
teoksessa Henna Karjalainen, Harri Westermarck (toim.), Terve sielu terveessä
ruumiissa, Helsingin Yliopiston Studia Olympia, kevät 1996, Helsinki 1996, 51-57.
Yritin
uudistaa opetusta,
Yliopisto-lehti 15 (1996), 34.
Työväenperinne
ry yhteistyöhaluisena etujärjestönä, Työväentutkimus 1996,33-34.
Finaland's Leap into
Democracy in 1906. The Historical Significance of
Parliamentary Reform for Present-day Finland,
90 Years of Full Political Rights II. Finnish Perspectives, published by the Ministry of Foreign Affairs, Finfo 7 (1996), 3-8; sama sak, Finnlands demokratischer Klimmzug im Jahr 1906. Zur Parlamentsreform
und ihrer historischen Bedeutung im Jahre 1906, 90 Jahre volles Wahlrecht II; ransk. Le bond en avant
democratique de la Finlande
en 1906. La signification historique,
pour Finlande actulle, de la réforme de la représentation populaire, 90 ans de pleins droits
politiques II; esp. El salto de
Finlandia a la democracia en 1906. La significatión histórica de la refeorma parlamentaria de 1906 para
la Finlandia contemporánea, 90 años de plenos derechos II.
1997
Väitöskirjojen
tasosta ei tingitä,
Helsingin Sanomat 13.4.1997.
Tunturihömpät Kilpisjärvellä, Yliopistolainen 8 (1997), 29.9.1997.
Towards an
independent republic, The
Finnish-American Raivaaja, 3.12.1997.
1998
Elämää
saksien varjossa. Ajankohta 1998. Poliittisen historian vuosikirja. Helsingin
ja Turun poliittinen historia. Helsinki 1998, 3-10.
Poliittinen
historia,
teoksessa Touko Berry ja Heidi Huuhtanen (toim.), Historian opiskelu Suomessa,
Historian opiskelijoiden liitto 1998, 15-16.
Saksa vallanvaihdoksen kynnyksellä? Eurooppa-raportti
1998/3, Tilastokeskus, Helsinki 1998, 85-86.
Liikuntahistoria,
missä mennään? - Poliittisen historian näkökulma, Liikunta ja Tiede
4 (1998), 26-27.
Suomettumiskiista
koveni. Arkistoista vain pökköä pesään, Tiede 2000 7(1998),19-23
Mikä
ihmeen yhteiskuntahistoria, Suomen Historiallisen Seuran jäsenlehti 3 (1998), 3.
Vaietut
vaiheet kansamme historiassa, Suomen Museoliiton 75-juhlaseminaarijulkaisu,
Helsinki 1988, 24-26
1999
EU:n
kieliriidan taustalla on historia, Helsingin Sanomat 29.7.1999
Mitä
johtokunta oikein johtaa?, Helsingin
yliopiston kirjaston tiedotuslehti 4 (1999), 3-4
Mikä
riivaa kekkostutkimusta?, UKK perinneyhdistyksen vuosikirja
1999 (n:o 11), 11-20.
Saksa vuonna kymmenen, Mitä Missä Milloin
2000.
Kansalaisen vuosikirja, Helsinki 1999, 184-189.
Ivar Wilskman – tuhat rautaa tulessa, Liikunta ja tiede
6 (1999), 53.
Viktor
Damm – itseoppinut työväen voimistelukasvattaja, Liikunta ja tiede 6
(1999), 54-55.
Urho
Kekkonen – jossakin Kekkonenkin sentään epäonnistui, Liikunta ja tiede 6
(1999), 57.
2000
Suomi
kahden Saksan loukussa, Kanava 4-5 (2000), 278-283.
Tulevaisuushistoria
– uusi logomme?, Poleemi 3
(2000), 12-13.
Äärioikeisto
liikehtii Euroopassa,
Mitä Missä Milloin 2000. Kansalaisen vuosikirja, Helsinki 2000, 185-190.
2001
Opetus
on tullut yliopistolle jäädäkseen – missä mennään poliittinen historia?, Ajankohta 2001. Poliittisen historian
vuosikirja. Helsingin ja Turun poliittinen historia.
Saarijärvi 2001, 7-20.
Suomalaisten
kokemuksia Berliinin olympiakisoista 1936, teoksessa: Hannes Saarinen (toim.) Suomi Berliinissä. Helsinki 2001, 100-107.
Die Finnen bei den Olympischen Spielen in Berlin 1936, teoksessa: Hannes Saarinen (Hrsg.), Finnland in Berlin. Helsinki 2001, 100-107.
2002
Aho
ja Tanner, Forum24 (Oulu) 29.1.2002 (kolumni).
Tanner
tömisee ja Aho raikaa, teoksessa Ajankohta 2002 - Poliittisen historian vuosikirja, toim. Markku Jokisipilä.
Turku 2002, 14-16.
Hundred Years of Labour History in Finland, teoksessa:
Acta XXXII Annual Conference, Tampere, 5-8 September 2001. International
Association of Labour History Institutions IALHI, Gent 2002, 16-27.
Helsinki University Library - A National
Cultural Institution and Resource for the University, Helsinki University
Library Bulletin 2002, 4-6.
"Suomi"
- eli historiankirjoituksella sosialistiseen Suomeen, Työväentutkimus 2002, 9-12.
Fuksijunalla
Pohjanmaalta, Fuksin paras tawara 2002 (Ostrobotnia
2B/2002), 32-33.
Globalisaatio
antaa vauhtia ääriliikkeille, Tiede 8 (2002),
46-49.
2003
Suomi
ja Stasi – hävitetty, Suomen Kuvalehti 6 (2003), 40-41.
Muhiiko
Stasin arkistoissa uusia uhreja?, Helsingin Sanomat 24.7.2003.
Sorsa,
Kekkonen ja Zavidovo-vuodon arvoitus, Keski-Pohjanmaa 5.12.2003
2005
Kekkosen konstit nyt koneella. Kansalliskirjasto
3 (2005), 31-34.
On the Arena of Memories: Sixty Years After the End of the Second World War. Tiedonantoja ja katsauksia 3 (2005), Institute for Russian and East European Studies, 2.
Tieteitä
Berliinin yössä,
Tieteessä tapahtuu, 6 (2005), 85.
2006
”Im Schatten
der Waffenbrüderschaft”. Deutsch-Finnisches Kolloquium zu Kriegsgefangenschaft
und Auslieferung im 2. Weltkrieg,
Deutsch-Finnische Rundschau, Nr. 128, März 2006, 14-15.
2007
K. J. Ståhlberg (1865–1952), teoksessa Ylioppilas – maakunta – isänmaa. Pohjois-Pohjalainen Osakunta
1907–2007, päätoim. Heikki Seppänen ja Risto Valjus. SKS, Helsinki 2007, 140.
Urho
Kekkonen (1900–1986),
teoksessa Ylioppilas – maakunta – isänmaa. Pohjois-Pohjalainen
Osakunta 1907–2007, päätoim. Heikki Seppänen ja Risto
Valjus. SKS, Helsinki 2007, 312.
Lukijalle, teoksessa
Ylioppilas – maakunta – isänmaa. Pohjois-Pohjalainen
Osakunta 1907–2007, päätoim. Heikki Seppänen ja Risto
Valjus. SKS, Helsinki 2007,
9–10.
Das Wunder geschah dreimal. Wie Finnland im Jahre 1919
eine bürgerliche Republik werden konnte?, Deutsch-Finnische Rundschau Nr. 135, Dezember 2007, 9–10.
Erichin
viimeinen kosto,
Ajankohta. Poliittisen historian vuosikirja 2007, Yliopistopaino, Helsinki,
6–10.
Omatekoinen
Stasi-sekoilu selvitettävä, Suomen Kuvalehti
32/2007, 59.
Talvisota 30.9.1939–14.3.1939, teoksessa Suomen historian
kartasto/ päätoimittaja: Pertti Haapala; toimittaja: Raisa Maria Toivo. Karttakeskus Helsinki 2007, 252-253.
Jatkosota 25.6.1941–19.9.1944, teoksessa Suomen historian
kartasto/ päätoimittaja: Pertti Haapala; toimittaja: Raisa Maria Toivo. Karttakeskus Helsinki 2007, 254-255.
2008
Berliiniä uurteinen ja rosoineen (Marjaliisa Hentilän kanssa), Tiedetoimittaja 2-3/2008,
18–19.
Jäljillä työväen Berliinissä,
Työväentutkimus 2008, 61–64.
Pitkällä brunssilla Berliinissä (Marjaliisa Hentilän kanssa), Blue
Wings, marraskuu 2008, 109.
2009
Proffan lukuvinkki, Poleemi 1 (2009), 31.
Berliini vuonna 20. Yliopisto 12
(2009), 26–28.
20 vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Saksojen
yhdistyminen on ollut kallis ja kivulias prosessi, Kleio 4(2009), 6-8.
2010
Valtsikan myytinmurtajat.
”Suomi kävi Saksan sotapyrkimyksistä irrallista erillissotaa Neuvostoliittoa
vastaan vuosina 1941-44”, Poleemi 1(2010), 35.
WWW-PUBLICATIONS
Poliittisen
historian opiskelijan opas
<http://www.valt.helsinki.fi/phl/opiskeluopas.htm>
10 Jahre deutsche Einheit – eine Bilanz aus finnischer
Sicht.
< http://www.goethe.de/ne/hel/deihen.htm>
Die Aufnahme diplomatischer
Beziehungen zwischen Finnland und den beiden deutschen Staaten 1971/73.
< http://www.goethe.de/ne/hel/deihen2.htm>
Suomen kansalliskirjasto eurooppalaisessa
huippuyliopistossa. Esipuhe
teoksessa ”Kirja tietoverkkojen maailmassa”.
<http://www.lib.helsinki.fi/julkaisut/kirjatietoverkkojenmaailmassa/ebook03_esipuhe.html>