Maailmanparantajia – utopian, liikkeen ja suunnitelman historiaa
sl 2002, Pauli Kettunen

Luento 9, 21.11.2002

Kansainvälisen talouden järjestys ja kilpailukyky-yhteisö

Sodanjälkeissuunnittelun yhteiskuntavisiot

- ”sodanjälkeissuunnittelu” toisen maailmansodan aikana

- kansainvälinen ilmiö

- tuolloisten yhteiskuntavisioiden merkitys 1980-luvulle saakka

- Beveridge-suunnitelma Britanniassa 1942

- ”hyvinvointivaltio”

- Britannia kansallisen hyvinvointipolitiikan mallimaana sodan jälkeen

- ILO:n Philadelphian julistus 1944

- ”työvoima ei ole kauppatavara”

- sosiaalisen tasoituksen, taloudellisen kasvun ja demokratian laajenemisen kehä kansallisesti ja kansainvälisesti

- talouspoliittisen päätöksenteon arviointi ja hyväksyntä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerein niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla

- ILO:n osallisuus tähän arviointiin

kansainvälinen taloudellinen järjestys

- 1930-luvun laman ja toisen maailmansodan opetukset

- John Maynard Keynesin visiot kansainvälisestä taloudesta

- Bretton Woods –järjestelmä (IMF, IBRD, GATT)

- taloudellisen ja sosiaalisen erillisyys (vrt. ILO:n tavoitteet)

- kansantalouksien itsenäisyys

Hyvinvointivaltion nationalismi

- hyvinvointivaltio ja integraatio kansallisvaltion vahvistumisena

- Alan S. Milward: The European Rescue of the Nation-State (1993)

- suvereenius ja autonomia (esim. David Held)

- “The Welfare World” (Gunnar Myrdal 1960)

- ”The Welfare State is narrowly and irrationally nationalistic.”

- alueellisia blokkeja vastaan (vrt. Euroopan integraatio)

- hyvän kehän nostaminen globaaliksi

- kansallisesta maailmanlaajuiseen: esimerkkinä Pekka Kuusi

- ”60-luvun sosiaalipolitiikka” (1961):

- suomalaisen hyvinvointivaltion suunnitelma

- kansallinen ”me” Ruotsin ja Neuvostoliiton välissä, ”tuomittu kasvamaan”

- ”Tämä ihmisen maailma” (1982)

- kulttuurievoluutio

- kasvun hallinta

- ”ihmiskuntapolitiikka”, ”eloonjäämisoppi”

- 1980-luvulla vahvemmaksi kansallisten hyvinvointivaltioiden toisentyyppinen kritiikki, uusliberalismi

Kolme maailmaa

- kylmä sota (itä-länsi)

- ”kolmas maailma” erotuksena kapitalistisesta ensimmäisestä ja sosialistisesta toisesta maailmasta (etelä-pohjoinen)

- käsitteen lanseeraaja ranskalainen maantieteilijä, sosiologi ja taloustieteilijä Alfred Sauvy, 1952

- kolmas maailma muutosvoimaksi vastaavasti kuin kolmas sääty Ranskan vallankumouksessa

- ”tiersmondialismi” erityisesti ranskalaisten intellektuellien esiinnostamana 1950-luvulla

- Indokiinan sota, Algerian sota (Frantz Fanon), Vietnamin sota

- globaalien valtarakenteiden tutkimus 1960-luvulla

- vaiheteorioista (Walter W. Rostow) riippuvuusteorioihin (Andre Gunder Frank)

”Uusi kansainvälisen talouden järjestys”

- tietoisuus maailmankaupan rakenteiden ongelmista

- raaka-aineiden ja teollisuustuotteiden hintasuhteen muuttuminen kehitysmaille yhä epäedullisemmaksi

- Unctad 1964 (United Nations Conference on Trade and Development)

- kehitysapu, YK:n monenkeskiset ohjelmat

- ”Kasvun rajat” (Rooman klubi 1960-luvun lopulta)

- öljykriisi 1973, Opec voimatekijäksi

- YK:n ”Uusi kansainvälisen talouden järjestys” (UKTJ), 1974

- valtioilla ”täysi ja pysyvä päätösvaltaisuus omiin luonnonvaroihinsa ja kaikkeen taloudelliseen toimintaan nähden”

- ”oikeus säännellä ja valvoa monikansallisten yhtiöiden toimintoja alueellaan kansallisten talouksien etujen mukaisesti täyden määräysvallan pohjalla”

- ”uudistettavan kansainvälisen rahajärjestelmän yhtenä päätavoitteena … kehitysmaiden kehityksen edistäminen”

- kehitysmaiden vienti- ja tuontihintojen oikeudenmukainen suhde

- YK:lle ”entistä suurempi merkitys uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen luomisessa”

- UKTJ:n vaipuminen unholaan 1970-luvun jälkeen

- myös kehitysmaiden kehityserojen kasvu (NICs, LDCs)

Globalismi

- 1980-luvun ideologinen käänne: uusliberalismi

- utopia vapaasti toimivista markkinoista

- monetaristinen talousteoria (Milton Friedman)

- markkinayhteiskunnan spontaani järjestys (Friedrich Hayek)

- ”fordismista” ”postfordismiin”

- joustavuus ja asiakaskeskeisyys

- retoriikka ennen käytäntöä

- ”tietoyhteiskunta”

- ”jälkiteollinen yhteiskunta” (David Bell 1973)

- ”Kaikkialla on perin juurin kyllästytty näistä instituutioista suurimpaan ja nopeimmin kasvavaan, valtiovaltaan, nykyaikaiseen valtioon.” (Peter F. Drucker 1968)

- “globalisaatio”

- “The Borderless World” (Kenichi Ohmae 1990)

- “reaalisosialismin” romahdus

- globalisaatio, globaalius, globalismi (”uusliberaali maailmanmarkkinaherruuden ideologia”, Ulrich Beck)

Kansallisen kilpailukyky-yhteisön projekti

- globalisaation nationalismi

- ”meidän” uudet haasteemme, ”meidän” kilpailukykymme

- kilpailukyvyn uudet merkitykset: houkuttelevuus sijainti- ja suorituspaikkana

- ”tiedon ja osaamisen Suomi”, ”kansallinen innovaatiojärjestelmä”

- talouden ja politiikan suhteen kaksi puolta

- politiikka talouden välttämättömyyksiä toteuttavana reaktiivisena, vaihtoehdottomana toimintana

- politiikka aktiivisena toimintana, jolla kansallinen yhteisö toimintaympäristöksi vapaalle ja rajattoman innovatiiviselle taloudelle

- tiedon ja koulutuksen ilosanoma

- ”elinikäinen oppiminen”

- ”ammatin taitamisesta osaamisen esittämiseen” (Päivi Korvajärvi); ammatista portfolioon

- suunnitteluideologian läpäisy suunnitelmatalouden romahdettua

- toimijoiden refleksiivisyys, itsearviointi toisten toimijoiden vaihtelevista näkökulmista

- suunnittelukäsitteistö: ”projekti”, ”strategia”, ”evaluaatio”