Maailmanparantajia – utopian, liikkeen ja suunnitelman historiaa
sl 2002, Pauli Kettunen

Luento 6, 31.10.2002

Uusi ihminen

Mistä muutoksen lähdettävä?

- ”tehkää parannus!”

- hengellinen uudestisyntyminen

- 1800-luvun herätysliikkeet

- ihmisjärki uudistaa yhteiskunnan

- valistus, edistys

- poistettava yhteiskunnalliset esteet ihmisten luonnollisilta kyvyiltä kehittää itseään

- valistus ja romantiikka, kasvatus

- Jean Jacques Rousseau: Émile, 1762; Du contrat social, 1762; yksilön vapaus ja yleistahto

- Johann Heinrich Pestalozzi; luonnon antamien mahdollisuuksien vapaa kasvu; havainto, harjoitus

- yhteiskunta asettaa vaatimuksia yksilölle

- teollinen kapitalismi, kuri, ajan ja tilan uudet rakenteet

- kansallisvaltiollistuminen ja kansalaisuuden idea

- kansakoulu

- ”sosiaalinen kysymys” ja asiantuntijakasvattajat; koti, perhe, sosiaalinen sukupuolijärjestelmä

- uusi yhteiskunta luo uuden ihmisen

- vaihtelevat sisällöt, totalitaristiset variantit ilmeisimpiä

- yhteiskunnalliset liikkeet yksilöiden kohoamisena valoon

Kansanliikkeet 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa

- tutkimuksen näkökulmien muutos

- modernin yksilön muodostuminen keskeiseksi ongelmaksi

- julkisuus, kansalaisuus

- liikkeiden moninaisuus ja päällekkäisyys

- kansalliset liikkeet, herätysliikkeet, raittiusliike, vapaapalokunnat, nuorisoseuraliike, osuustoimintaliike, urheiluliike, naisliike, työväenliike

- Kansa liikkeessä, 1987)

- uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan vaihtelevat yhdistelmät eri liikkeissä ja eri vaiheissa

- ”henkisen ja siveellisen tason kohottaminen” yhdistysten säännöissä

- ”kansanliikkeet loivat kansakunnan” (Kansa liikkeessä)

- poliittiset murrokset ja vanhan rikkoutuminen/uuden avautuminen, esim. Suomen suurlakko 1905

- liikkeen organisatorinen jatkuvuus, edustuksellisuus

Liike ja arki – esimerkkinä työväenliike

- kaksisuuntaisuus

- ylhäältä tuleva kasvatus

- alhaalta tuleva tarpeiden ilmaiseminen

- kaksijakoisuus

- liike arkeen kiinnittyvää, mutta arjen yläpuolelle kohoavaa

- yhden ihmisen kaksi käyttäytymiskoodia (Kari Teräs: Arjessa ja liikkeessä, 2001)

- ideaalinen ja reaalinen työläinen; molemmat poliittisesti vaikuttavia tekijöitä

- kiinnittymisen kehät

- johtajat, aktiivijäsenet, tilapäisjäsenet, kannattajat

- meidän ja toisten raja

- työväenliikkeen leiri-ideologia, petturuus

- luokkatietoisuus

- tietoisuuden kasvattaminen: ”herättävä” ja ”valistava”

- yhteiskunnallisen vallankumouksen objektiiviset ja subjektiiviset edellytykset (esim. Max Adler: Uusia ihmisiä, 1924)

Totalitarismi ja uusi ihminen – esimerkkinä natsi-Saksa

- uuden ihmisen tekeminen totalitarismin osana

- neuvostoihminen

- uusi saksalainen

- ”konservatiivinen vallankumous”, ”reaktionääri modernismi” (Jeffrey Herf: Reactionary modernism, 1984)

- demokratian ja Weimarin tasavallan kriitikot

- kulttuurin ja sivilisaation vastakkainasettelu (Oswald Spengler)

- modernin teknologian ihailun ja myyttisen antimodernismin yhdistäminen ( Ernst Jünger)

- kansallissosialistinen Saksa

- saksalaisen “erityistien” erilaiset tulkinnat

- ”valistuksen dialektiikka”, ”järjen ja luonnon saatanallinen synteesi” (Max Horkheimer)

- natsit modernin projektin jatkajina, samalla vetosivat alkuperäisen harmonian fantasioihin ja karismaattisen johtajan kaipuuseen (Detlev Peukert)

- holocaust ja rasismi; rasismin modernius (Zygmunt Bauman)

Leistungsgemeinschaft – saksalainen suoritusyhteisö

- yhteisö ja yhteiskunta (Gemeinschaft ja Gesellschaft)

- ”luonnollisiin” siteisiin viittaava Gemeinschaft yhdistyneenä teolliseen rationalisointiin

- omaa rodullista ja kansallista luontoaan toteuttava ja oman luontonsa kurinalaisesti hallitseva saksalainen

- uusi ihminen ja paternalistiset mallit (naisen kolme koota: Kinder, Kirche, Küche)

- ei ristiriitaisia intressejä, ei kompromisseja

- antikapitalistinen retoriikka ja yksityisomistukseen perustuvien suuryritysten vahva asema

- antimarxismi ja vetoaminen työväestöön

- ”luokkahulluuden” sijaan yhteisön organistiset ja funktionalistiset tulkinnat

- johtajaperiaate: huolenpito ja uskollisuus

- nelivuotissuunnitelmat, sotaan valmistautuminen

- työyhteiskunnallinen utopia

- työpolitiikan virastoja: Kraft durch Freude (Voimaa ilosta), Schönheit der Arbeit (Työn kauneus)

- työn ja vapaa-ajan ideologinen hallinta

- Volkswagen (KdF-Wagen) ja työläisasumisen ideat

- ”suoritusperiaate”, työntekijäin aloitetoiminta

- työn rationalisoinnin mallimaa