Helsingin yliopisto : Valtiotieteellinen tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos
POLIITTINEN HISTORIA

Maailmanparantajia – utopian, liikkeen ja suunnitelman historiaa
Pauli Kettunen, sl 2002

Luento 3, 10.10.2002

Yhteiskunta tiedon ja politiikan kohteeksi

Merkantilismi ja raison d’État

- merkantilismin modernius

- valtakunnan voiman lisääminen, viennin edistäminen, tuonnin vastustaminen, privilegiojärjestelmä

- Jean Colbert, Ludvig XIV:n valtiovarainministeri

- valtio, alue, väestö, yhtenäinen elinkeinolainsäädäntö

- yksi asia: mitkä edut ja ryhmät takana?

- toinen asia: millaisia tiedon ja vallan muotoja?

- hallintamielisyys (governmentality, gouvernmentalité, Michel Foucault)

- valtion voimaa koskeva ja palveleva tieto

- liittyy valtioon itseensä, siihen mitä valtio on

- valtion käsitteen historia: asiantila, asian järjestys (status, state)

- talouden käsitteen historia: laajennus valtioon sisältyväksi

- poliisi, kameralismi: tieto ja siihen perustuva väestön hallinta sen lisäämiseksi ja sen hyvinvoinnin kasvattamiseksi valtakunnan tai kaupungin menestyksen nimissä

Valistuksen ja hyödyn aika

- luonnontieteet ja maailmankuvan muutos

- Isaac Newton: Luojan aineeseen istuttaman perusvoiman (gravitaatio) paljastaminen

- Carl von Linné: olioiden ja asioiden luokittelu, järjestys; ihminen Jumalan puutarhan hoitaja

- hyötyajattelu (utilismi)

- Francis Baconin ”Uusi Atlantis” (1627): luonnontieteet tuottavat ja soveltavat tietoa taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi

- yliopistojen uudet oppituolit (talousoppi), tiedeakatemiat ja tieteelliset seurat

- Ruotsissa hyötyajattelun erityinen voima 1700-luvulla

- Olof Rudbeck: Atlantica (1679): Ruotsin loistava menneisyys ja tulevaisuus

- suurvalta-aseman menettämisen jälkeen ”vapauden aika”, ”hyödyn aika”

- Ruotsin valtakunnan suomalaisessa osassa Pehr Kalm, Pehr Gadd, Anders Chydenius

- Gadd: ilmaston vaikutukset, mutta myös: miten Suomen ilmastoa voitaisiin leudontaa ja parantaa?

- maatalouden edistäminen, valistus

- tutkimusmatkat kotimaassa ja ulkomaille

- kartoitus, maanmittaus, paikalliskuvaukset

Hyvällä tilastolla hyvää politiikkaa

- poliittinen aritmetiikka

- William Petty 1600-luvun lopun Englannissa

- väestön lisääminen: väkiluku, luonnonvarat ja elinkeinomahdollisuudet -> potentiaalinen väestö

- Ruotsi: muuttotappion (sinänsä harhainen) pelko 1700-luvulla; 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa siirtolaisuudella vastaava merkitys yhteiskuntaa parantavan tiedon inspiroijana

- tilasto

- Ruotsi kärjessä, Tabellverket 1749

- ”valtiollinen tietoisuusmuoto” (statistik)

- kontrolli ja tieto, esim. väestötilasto

- tilastollisen tiedon keruu ja byrokratian kehitys

- yhteiskunnallisten tosiasioiden ja lainalaisuuksien olemassaolo ja luonne, numerot

- Adolphe Quetelet ja ”sosiaalinen mekaniikka”, kansainväliset tilastokongressit 1850-luvulta

- tilastoluokitukset yhteiskunnan tekemisessä, luokitusten kansainvälinen standardisointi

- kohtalonuskon rapauttaminen ja sattuman kesyttäminen (Ian Hacking)

- riski: ajan hallinnan moderni muoto (Francois Ewald)

- erityinen tiedollinen tapa käsitellä vaaraa

- vakuutus, sosiaalipolitiikka

- riskin kaksi puolta: laskettavissa ja ehkäistävissä

”Merkantilismista liberalismiin”

- muutoksen hahmottamisen vaikeus

- esimerkiksi Suomessa: ”liberalistisia” uudistuksia vanhan kameralistisen talousajattelun pohjalta 1840-luvulla; liberalismin hyödyt valtiontaloudelle ja valtiobyrokratian edustajille (Matti Peltonen)

- liberalismin käsitteen monitahoisuus (Kari Saastamoinen)

- governmentality saa uusia muotoja

- liberalismi ei hävittänyt valtiota, edisti ajatusta yhteiskunnasta tiedon ja politiikan kohteena

- valtion ja talouden ero edellytyksenä valtion uudentyyppiselle interventiolle (huom. myös ”poliisin” muutos)

- fysiokraatit (Francois Quesnay): omalakinen vapaa talous (laissez-faire), mutta läpinäkyvä hallitsijalle

- Adam Smithin ”näkymätön käsi”, yhteiskunta työn ja vaihdon järjestelmänä

- työnjaon voima: toimintojen oikea jako ja yhdistäminen

- liberalismin kriitikot ja yhteiskuntaa koskeva tieto

- vaatimus historiallisen kehityksen huomioon ottavasta empiirisestä tiedosta

- ns. historiallinen taloustiede Saksassa

- ”yhteiskunnallinen kysymys”

Modernin kansallisvaltiollisen yhteiskunnan tekeminen

- kansallisvaltiollistuminen ja modernisoituminen 1800-luvun visioina

- sosiaalisten ongelmien määritteleminen kansallisvaltion ja modernisaation suhdetta koskevina

- kolme ongelmanmäärittelyn perspektiiviä

- taloudellinen ja teknologinen tehokkuus

- sosiaalinen ja poliittinen kiinteys

- itsekurin alainen yksilö (”subjektiksi tekeminen” à la Michel Foucault)

- kaksi erilaista suhdetta traditionaaliseen

- traditionaalinen irrationaalisena

- traditionaalinen eheytenä

- kasvatuksen ja koulutuksen merkitys kansallisen yhteiskunnan tekemisessä

- kansainvälinen vertailu poliittisena ja taloudellisena käytäntönä

- keskustan ja periferian asetelman tietoinen omaksuminen toiminnan käytinvoimaksi

- mahdollisuuksien ja uhkien määrittely

- ylikansallinen tieto kansainvälisten yhteyksien tietä kansalliseen kontekstiin (lääkärit, insinöörit ym.)