|
Helsingin yliopisto : Valtiotieteellinen tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos |
|
Maailmanparantajia – utopian, liikkeen ja
suunnitelman historiaa
Luento 2, 3.10.2002
Utopioita ennen utopiaa
- Thomas More: Utopia (1516); ou-topos: paikka, jota ei ole missään,
eu-topos: onnellisten paikka - senhetkisen tuolle puolelle oli tähytty aiemminkin - antiikin kulta-ajat ja paimenidyllit - Hesiodos, Ovidius, Vergilius - Platonin ideaalivaltio - ikuisten ideoiden maailma, kaikkien järjellisesti käsitettävien
asioiden puhtaat ja täydelliset muodot - hyvä valtio luokkiin hyveellisen sielun osien mukaan: hallitsijat
(viisaus, siksi filosofeja), sotilaat (rohkeus), tuotannollinen luokka
(kohtuus ja maltti) - kristillinen eskatologia - Augustinus: De civitate Dei (kirj. 413-426) - Joachim Fiorelainen 1100-luvun lopulla: ihmiskunnan kattava
luostarikommunismista (Pyhä Hengen aika) - 1500-1600-luvuille saakka profeetta Danielin vahva vaikutus historian
jaksotuksiin - keskiaikaiset sokerikakkumaan (cockaygne) kuvaukset - renessanssin optimistiset kaupunkisuunnitelmat - uskonpuhdistukseen ja vastauskonpuhdistukseen liittyneet
yhteisöhankkeet - saksalaiset talonpoikaiskapinat 1524-1925 ja Thomas Münzer; ”Uusi
Jerusalem” Münsterissä 1534 - 1600-luvun Englannin puritaaniset lahkot, Pohjois-Amerikka - ranskalaiset hugenotit - jesuiittojen yhteisöt Klassiset paikkautopiat
- varhaisen uuden ajan yhteisöutopioita - Thomas More: Utopia (1516), Tommaso Campanella: Aurinkokaupunki (1602),
Francis Bacon: Uusi Atlantis (1627), James Harrington: Oceana (1656) - saari, jolle haaksirikkoinen päätyy, pääsee myöhemmin kertomaan omalle
yhteisölleen; myöhemmin vahva perinne kaunokirjallisuudessa - yhteisomistus, kommunismi (More, Campanella) - aitous ja luonnollisuus ja/tai tieteellinen organisointi - satiirisia vastautopioita - kritiikin kohteena kuvitelmat ihanneihmisen tai –yhteisön
mahdollisuudesta tai tieteen voimasta: Joseph Hall (1605); Jonathan Swift:
Gulliverin retket (1726) - Moren ja muiden epähistoriallisuus - mikä on vs. minkä tai miten pitäisi olla - määrittelemättömässä ajassa ja tilassa, ei ajallista tulevaisuuden
perspektiiviä, staattisia yhteiskuntia - rinnastuskohtana luonnollisen lain teoreetikot 1600- ja 1700-luvuilla:
Hugo Grotius, Thomas Hobbes, Samuel Pufendorf, John Locke - luonnontila ja yhteiskuntasopimus Aika- ja tilakäsitysten
muutos
- yhden historian ajatus 1700-luvulla (Reinhart Koselleck) - kokemuksen ja odotuksen uudenlainen jännite - kiertokulun tilalle peruuttamattomat muutokset
(vrt. ”revoluution” muutos) - historia kehitykseksi tai edistykseksi;
valistuksen edistysusko ja romantiikan sivilisaatiokritiikki, vrt.
Jean-Jacques Rousseau - tulevan avautuminen toiminnan kohteeksi,
politiikan ”utooppinen elementti” (Jürgen Habermas) - ”eurooppalaisen maailmantalouden” (Immanuel
Wallerstein) kehittyminen - muutoksen kokemuksiin perustuvan uteliaan
kuvittelun uudet mahdollisuudet - erillisiä yhteisöjä kuvitelleiden
saariutopioiden edellytysten heikentyminen - kuvittelun kohteeksi olemassa olevan
historiallisen todellisuuden mahdolliset tulevaisuudet - David Hume: Täydellisen valtion ideaali
(1752): hyvää valtiota koskevien suunnitelmien otettava huomioon ihmiskunnan
tottumusten asettamat ehdot - Louis-Sébastien Mercier: L’An 2440 (1771):
aikautopioiden (eukronioiden) aloittaja Miesten maailmoja?
- klassisten utopioiden miesnäkökulma - polygamia, naisten yhteisomistus (Campanella), patriarkaalinen perhe
(Bacon) - valistus, rationaalisuus ja naisten asema - Sarah Scott: Description of Millenium Hall (1762): eronneiden, leskien
ja naimattomien naisten harmoninen ja rationaalinen yhteisö - Ranskan vallankumouksen aikaan Englannissa: Mary Wollstonecraft: Vindication of the Rights of Woman (1792) - vrt. esim. Mercier, jolla jyrkkä sukupuolten työnjako - pelon utopian linjaa - Mary Shelley: Frankenstein (1818), The Last Man (1826) - feministinen utopia - Elizabeth B. Corbett: New Amazonia: a foretaste of the future (1889):
tuleva Irlanti vegetaristinaisten asuttama rauhan tyyssija Utopistit torjuvat
utopismin
- ”utopisti” poliittiseksi lyömäaseeksi 1800-luvun alussa - ”utopistisosialistit” 1800-luvun alkupuolella - taustana teollinen vallankumous ja Ranskan vallankumous - Claude-Henri de Rouvroy Saint-Simon, Robert Owen, Charles Fourier - arvostelivat itse ”utopismia” - rationaalisuuden ja harmonian yhdistävä yhteiskunta - teollisen modernisaation ja yhteisöllisyyden yhdistäminen - ”utopistisosialisteja”, sanoivat Marx ja Engels - eivät ottaneet huomioon vallankumouksen historiallisten edellytysten
merkitystä - luottivat omaan kekseliäisyyteensä ja kokeiluihinsa työväenluokan
taistelun sijasta - kehittymätön varhaisvaihe sosialistisen työväenliikkeen historiassa;
vrt. koneensärkijät eli luddistit - myöhemmin ajatus utopiasta poliittisen toiminnan välttämättömänä
elementtinä - Karl Mannheim: Ideologie und Utopie (1929) - Ernst Bloch: Das Prinzip Hoffnung I-III (1954-59) Aikautopiat: toivon
utopioista pelon utopioihin
- poliittisen utopian ja tieteiskirjallisuuden
hämärä raja - esim.
Jules Verne - yhteiskuntakritiikki ja valoisa tulevaisuus - Edward Bellamy: Vuonna 2000 (1887): urbaani
sosialistinen malliyhteiskunta vuonna 2000 Amerikassa, kriittinen katse
kirjoitusajankohtaan - William Morris: News from Nowhere (1890):
maaseudun ja käsityön uusi herääminen - yhteiskuntakritiikki sen hetken muutossuuntien
pelottavuuden osoittamisena (dystopia) - H.G. Wells:
Aikakone (1895): eloi-kansa ja morlokit vuonna 802701; teknisen järjen ja
yhteiskunnallisen järjen ristiriita - Eugen Samjatin: Me
(1920): tulevassa koneellistetussa ja koneenkaltaisessa yhteiskunnassa yksi
yksilö (Hyväntekijä) ja muut numeroita - Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932):
teknologian kehityksen luoma totalitarismi, jossa joukkoviihde, huumeet ja
vapaa seksi lievittävät orjuutta - George Orwell: Vuonna 1984 (1949): isoveli
valvoo; se, joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta - pelon utopiat antiutopismin käytössä - utopioiden ja totalitarismin yhteyksien julistajia: Friedrich Hayek,
Karl Popper Suomalaista
utopiatutkimusta: Riikka Forsström: Possible Worlds. The Idea of Happiness in the
Utopian Vision of Louis-Sébastien Mercier. SKS 2002. Yrjö Hirn: Valtameren saari. Otava 1928, SKS 1990. Mikko Lahtinen (toim.): Matkoja utopiaan. Tommaso Campanella,
Francis Bacon & David Hume. Vastapaino
2002. Raoul Palmgren: Toivon ja pelon utopiat. Kansankulttuuri 1963. |
|
|