Poliittisen historian tutkimuskurssi, kl 2004

Pauli Kettunen 4.2.2004

Aikaisempi tutkimus ja käsitteet historiantutkijan työssä

Suhteenmäärittely aikaisempaan tutkimukseen on osa historiallisen tutkimusprosessin kaikkia vaiheita

· tutkimustehtävän perustelu: lähtökohtana aikaisemman tutkimuksen antamat virikkeet sekä sen puutteet ja ristiriidat

· oman työn sijoittaminen tutkimustraditioon ja -keskusteluun

· oppiminen toisten tutkimusten metodisista oivalluksista ja virheistä

· aikaisempi tutkimus osana lähdeaineistoa

Tutkimustieto historiallisen tiedon kentässä

· historia  paljon laajempi käsite kuin historiantutkimus

· historiantutkijoiden tuotokset, oppikirjat ja historianopettajien ponnistelut vain osa siitä, miten kohtaamme historian

· totunnainen kertomus historian kehittymisestä tieteeksi:

o objektiivinen, lähdekriittinen tutkimus syrjäyttää myytit ja tarinat

o historiantutkimuksesta päätekijä ihmisten historiakuvien muodostumisessa

o kouluopetus ja popularisointi välineinä 

· tosiasiassa historiaa koskevia käsityksiä luodaan monilla muillakin tavoin kuin historiantutkimuksen pohjalta

· riippumatta siitä, miten hyvin historiantutkijat työnsä tekevät, se on vain osatekijä prosesseissa, joissa ihmiset luovat ja muuttavat historiaa koskevia käsityksiään

· jokapäiväisen historian huomioonottaminen historiantutkimuksessa tärkeätä kahdessa mielessä

o historiantutkimus saa merkityksensä suhteessa jo olemassa olevaan historialliseen tietoon ja sen käyttöön (kritiikki, relevanssi)

o jokapäiväinen historia on osa niitä ilmiöitä, joita historiantutkimus käsittelee, ennen kaikkea osa politiikkaa; tämä selvintä silloin kun tutkitaan ”historiapolitiikkaa”; kuitenkin menneen tulkitseminen ylipäätään osa politiikkaa, taloutta, arjessa selviytymistä

Historiantutkimus ja käsitteet

· tutkijan käsitteet ja ”arkikielen” käsitteet

· tutkijan käsitteet ja tutkittavien käsitteet

Historiantutkimuksen nousu:

1800-luvun historismin periaatteet

• historioista yhteen historiaan 1700-luvulla
• ajalliset tapahtumat, ainutkertaisuus, suunta (kehitys, edistys)
• menneen toimijoiden tarkastelu aikansa ehdoilla, motiivit, ymmärtäminen
• tutkijan ”sammutettava itsensä”
• kuitenkin: historia (kehitys) yhteytenä tutkittavien ja tutkijan välillä
• luotettava tieto, wie es eigentlich gewesen (Ranke)
• lähdekritiikki
• ajatus, että tutkijan ja tutkittavien kielten erilaisuus muodostaa sumuverhon, jonka läpi lähdekriittinen historioitsija tunkeutuu historialliseen todellisuuteen

Historian yhteiskuntatieteellistäminen:

1960- ja 1970-luku

• luonnontieteen tiedeideaali: tutkijan ja tutkittavan ulkoinen suhde
• yhteiskunta kohdealueena: toiminnan motiivien sijasta toiminnan (tarkoittamattomat) seuraukset, toimijoiden yläpuoliset rakenteet
• käsitteet ja niiden järjestelmät (teoriat) tutkijan välineinä
• ”määrittele käsitteet, joita käytät!”
• yksiselitteisyyden ideaali
• kielen avulla tapahtuva maailman hallinta (vrt. George Orwell)

Uusi historiallistaminen 1980-luvulta

· ”vanhan” historiallisen ajattelun kehitysoletusten kritiikki

• ”yhteiskuntatieteellistetyn” historian yksiselitteisyysoletusten kritiikki
• maailman muutos, ”postmoderni” käänne, entisten jäsennystapojen (käsitteiden) kyseenalaistuminen
• uudet näkökulmat myös menneeseen
• tilanteiden ja toimintamahdollisuuksien avonaisuus
• ”mahdollisen historia” (ei ole yhtä kuin kontrafaktualismi)

Vieras ja oma, vieras ja tuttu

• tutkimuskohde ”vieraana kulttuurina”: varottava olettamasta, että tutkijalla ja tutkittavilla samat kulttuuriset koodit ja mallit (Jorma Kalela)
• kuitenkin ajan merkitys historiassa: tutkijalla tekojen ja tapahtumien seurauksista tietoa, jota ei toimijoilla heidän ryhtyessään toimintaan
• ”oman kulttuurin” tarkasteleminen ”vieraana” (= ei-tuttuna)
• pelkän lähdekriittisen varomisen sijasta positiivisesti: historiallinen tieto on tietoa siitä, miten me itse jäsennämme maailmaa

Käsitehistoriallisen perspektiivin merkitys

· ongelmasta ”tutkijan käsitteet vs. tutkittavien käsitteet” syvemmälle: se, miten todellisuus käsitetään ja käsitteistetään, on olennainen osa tutkittavaa toimintaa

· ongelmasta ”tutkijan käsitteet vs. arkikielen käsitteet” syvemmälle: tutkimus on refleksiivistä etäisyydenottoa omiin tapoihimme käsittää ja käsitteistää maailmaa

Käsitehistorian näkökulmia

· Reinhart Koselleck, Quentin Skinner, Melvin Richter

· Koselleck

o käsitehistorian (Begriffsgeschichte) suhde yhteiskuntahistoriaan (Sozialgeschichte), lingvistinen kolmio: sana, asia, käsite

o kielellisen ja ei-kielellisen toiminnan yhteenkietoutuminen tapahtumissa

o historia (merkityksessä menneen jälkien tulkitseminen) kielellistä toimintaa

o käsitteiden ajallistaminen ”satula-aikana” (Zattelzeit) n. 1750-1850

o ’aika’, ’historia’, ’revoluutio’

· Skinner

o käsitehistorian suhde poliittisten aatteiden historiaan, kielellinen toiminta

o merkitykset muodostuvat konteksteissa

o mitä termillä tarkoitetaan? mihin tapahtumiin sitä sovelletaan? miten termi arvottaa tapahtumaa?

o käsite toimii kielellisten ja ei-kielellisten käytäntöjen rakenteistamisessa

o käsitteellistämisen tarpeet, käsitteelliset innovaatiot

o toimintahorisonttien avaaminen ja laajentaminen, sulkeminen ja rajoittaminen