|
Helsingin yliopisto : Valtiotieteellinen
tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos |
|
|
Pauli Kettunen 19.1.2005
omat kiinnostuksen kohteet ja ideat
aiemman tiedon virikkeet ja puutteet, aiempien
tulkintojen ristiriidat
mihin laajempaan tutkimustraditioon ja
tutkimuskeskusteluun oma tutkimustyö sijoittuu?
mihin yleisempään yhteyteen (kontekstiin)
tutkittava ilmiö sijoitetaan? (”teoria”)
tutkittavan ilmiön ja sen kontekstin suhde
konkretisoidaan kysymyksiksi ja hypoteeseiksi
1) metodi yleisesti = tutkimustyötä ohjaava
monitasoinen ja –tahoinen
päättelyprosessi, ”tie”
2) erilaiset erityiset metodit luovasti
apuvälineiksi
kysymyksenasettelun ja lähdeaineiston suhde
millaista aineistoa tutkimusongelma
edellyttää?
saatavuuteen ja käyttöön liittyvät
ongelmat
miten aineisto kootaan, jäsennellään ja
analysoidaan?
aineiston luonne (esim. primaari- vai
sekundaarilähde?) riippuu siitä, mitä kysytään
varautuminen miksi-kysymyksiin aineistoon
perehdyttäessä
esim. tutkimusajanjaksoa, toimijoita ja
tarkastelutasoa koskevat rajaukset ja niiden perusteleminen
“Vaikuttaa
siltä, että metodioppaiden kuvaus tutkimusprosessista sopii huonosti
tai vain osittain mihin tahansa sosiaalitieteelliseen tutkimusprosessiin.
Tutkimuksen prosessikaaviot ovat eräänlaista voittajien historiaa,
josta harha-askeleet, ongelmakohdat ja umpikujat ovat karsiutuneet pois;
luultavasti siksi että niitä ei yleensä raportoida tai
jälkeenpäin edes muisteta. Kuitenkin tutkielman tekijä tarvitsee
vihjeitä ja neuvoja juuri näissä tilanteissa, ei silloin kun
tutkimus etenee ideaalimallin mukaan. Tutkimusprosessi ymmärretään
niissä myös kovin suppeasti. Varsinaista ”empiiristä
vaihetta” edeltävä työ jää vähälle
huomiolle. Tutkimusprosessin eri osat, kuten ongelmanasettelu, aineiston keruu,
analysointi ja raportointi, esitetään peräkkäisinä,
selvärajaisina jaksoina, vaikka ainakin laadullisessa tutkimuksessa ne
lomittuvat monella tavalla toisiinsa.”
Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Vastapaino,
Tampere1999, 252.