Pauli Kettunen
q
omat kiinnostuksen kohteet ja ideat
q
aiemman tiedon virikkeet ja puutteet, aiempien tulkintojen ristiriidat
q
mihin laajempaan tutkimustraditioon ja tutkimuskeskusteluun oma
tutkimustyö sijoittuu?
q mihin yleisempään yhteyteen
(kontekstiin) tutkittava ilmiö sijoitetaan? (”teoria”)
q
tutkittavan ilmiön ja sen kontekstin suhde konkretisoidaan kysymyksiksi
ja hypoteeseiksi
q
metodi yleisesti = tutkimustyötä ohjaava monitasoinen ja –tahoinen päättelyprosessi, tien tarkkailemista
(meta-hodos)
q
erilaiset erityiset metodit luovasti apuvälineiksi
q
kysymyksenasettelun ja lähdeaineiston suhde
q
millaista aineistoa tutkimusongelma edellyttää?
q
saatavuuteen ja käyttöön liittyvät ongelmat
q
miten aineisto kootaan, jäsennellään ja analysoidaan?
q
aineiston luonne (esim. primaari- vai sekundaarilähde?) riippuu siitä,
mitä kysytään
q
varautuminen miksi-kysymyksiin aineistoon
perehdyttäessä
q
esim. tutkimusajanjaksoa, toimijoita ja tarkastelutasoa koskevat
rajaukset ja niiden perusteleminen
“Vaikuttaa siltä, että metodioppaiden kuvaus
tutkimusprosessista sopii huonosti tai vain osittain mihin tahansa sosiaalitieteelliseen
tutkimusprosessiin. Tutkimuksen prosessikaaviot ovat eräänlaista voittajien
historiaa, josta harha-askeleet, ongelmakohdat ja umpikujat ovat karsiutuneet
pois; luultavasti siksi että niitä ei yleensä raportoida tai jälkeenpäin edes muisteta.
Kuitenkin tutkielman tekijä tarvitsee vihjeitä ja neuvoja juuri näissä
tilanteissa, ei silloin kun tutkimus etenee ideaalimallin mukaan.
Tutkimusprosessi ymmärretään niissä myös kovin suppeasti. Varsinaista
”empiiristä vaihetta” edeltävä työ jää vähälle huomiolle. Tutkimusprosessin eri
osat, kuten ongelmanasettelu, aineiston keruu, analysointi ja raportointi,
esitetään peräkkäisinä, selvärajaisina jaksoina, vaikka ainakin laadullisessa
tutkimuksessa ne lomittuvat monella tavalla toisiinsa.”
Pertti Alasuutari: Laadullinen
tutkimus. 3. uudistettu painos. Vastapaino, Tampere1999, 252.