q
omat kiinnostuksen kohteet ja ideat
q
aiemman tiedon puutteet, aiempien tulkintojen
ristiriidat
q
mihin laajempaan tutkimustraditioon ja
tutkimuskeskusteluun oma tutkimustyö sijoittuu?
q
mihin yleisempään yhteyteen (kontekstiin) tutkittava ilmiö sijoitetaan?
(”teoria”)
q
tutkittavan ilmiön ja sen kontekstin suhde
konkretisoidaan kysymyksiksi ja hypoteeseiksi
q
metodi yleisesti = tutkimustyötä ohjaava
monitasoinen ja –tahoinen päättelyprosessi, ”tie”
q
erilaiset erityiset metodit luovasti apuvälineiksi
q
kysymyksenasettelun ja lähdeaineiston suhde
q
millaista aineistoa tutkimusongelma edellyttää?
q
saatavuuteen ja käyttöön liittyvät ongelmat
q
miten aineisto kootaan, jäsennellään ja
analysoidaan?
q
aineiston luonne (esim. primaari- vai
sekundaarilähde?) riippuu siitä, mitä kysytään
q
varautuminen miksi-kysymyksiin aineistoon
perehdyttäessä
q
esim. tutkimusajanjaksoa, toimijoita ja tarkastelutasoa
koskevat rajaukset ja niiden perusteleminen
“Vaikuttaa siltä, että metodioppaiden kuvaus tutkimusprosessista sopii
huonosti tai vain osittain mihin tahansa sosiaalitieteelliseen
tutkimusprosessiin. Tutkimuksen prosessikaaviot ovat eräänlaista voittajien
historiaa, josta harha-askeleet, ongelmakohdat ja umpikujat ovat karsiutuneet
pois; luultavasti siksi että niitä ei yleensä raportoida tai jälkeenpäin edes muisteta.
Kuitenkin tutkielman tekijä tarvitsee vihjeitä ja neuvoja juuri näissä
tilanteissa, ei silloin kun tutkimus etenee ideaalimallin mukaan.
Tutkimusprosessi ymmärretään niissä myös kovin suppeasti. Varsinaista
”empiiristä vaihetta” edeltävä työ jää vähälle huomiolle. Tutkimusprosessin eri
osat, kuten ongelmanasettelu, aineiston keruu, analysointi ja raportointi,
esitetään peräkkäisinä, selvärajaisina jaksoina, vaikka ainakin laadullisessa
tutkimuksessa ne lomittuvat monella tavalla toisiinsa.”
Pertti Alasuutari: Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos.
Vastapaino, Tampere1999, 252.