Helsingin yliopisto : Valtiotieteellinen tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos
POLIITTINEN HISTORIA

Sosialismin vuosisadat

Pauli Kettunen

Luento 8, 11.11.2004

Sosialidemokratia ja kommunismi kylmän sodan maailmassa


1. Toinen maailmansota ja sodanjälkeisen maailman visiot

- sodanaikaiset näkemykset sodanjälkeisestä maailmasta eivät luettavissa siitä, mitä myöhemmin tapahtui
- maailmansodan käänteen tapahduttua laajalti ajatus fasisminvastaisen yhteistoiminnan jonkinlaisesta jatkumisesta
- oletus Neuvostoliiton integroitumisesta kansainväliseen järjestelmään
- perusteena esim.  Kominternin hajottaminen ”suuren isänmaallisen sodan aikana” 1943
- työväenliikkeen antifasistinen yhteistyö: Maailman ammattiyhdistysten liitto MAL 1945
- sodanjälkeisen maailman visiot
- turvallisuusintressejä tyydyttävä etupiirijako (Jalta helmikuussa 1945)
- käsitys valtion aiempaa syvemmästä osallisuudesta talouteen, epäluottamus kapitalismin toimivuuteen
- konservatiivinen taloustieteilijä Joseph Schumpeter 1943: ”Can capitalism survive? No, I don’t think it can. Can socialism work? Of course it can.”)
- kansainvälisen taloussääntelyn visiot: John Maynard Keynes ja Bretton Woods –järjestelmä 1944

2. Kylmän sodan asetelmat

- liittolaisuudesta vastakkainasetteluun 1946-1947
- kylmän sodan kolme konfliktitasoa
- sotilaallis-poliittinen (suurvaltablokit, sotilasliittoutumat)
- taloudellis-poliittinen (talousjärjestelmät, sosialismi, kapitalismi)
- poliittis-kulttuurinen (ihmisoikeudet, demokratia)
- kylmän sodan jakolinjat työväenliikkeen sisälle
- ”läntinen” sosiaalidemokratia ja ”itäinen” kommunismi
- kuka on sosialistisen tradition oikea edustaja, kuka sen pettäjä?
- kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen jako 1940-luvun lopulla, Vapaiden ammattiyhdistysten keskusliitto VAKL (ICFTU) 1949
- Yhdysvalloissa militantti antikommunismi, ammattiyhdistysjohtajat mukana tässä lähetystyössä 

3. Neuvostoblokki ja kansainvälinen kommunismi

- kommunistien valtaantulo itäisen Keski-Euroopan maissa
- vaihtelevat poliittiset traditiot
- Moskovassa maanpaossa olleet kommunistijohtajat kotimaihinsa
- kommunistien johtamat ”antifasistis-demokraattiset” rintamat
- yhdistyneet työväenpuolueet, niiden myötä sosiaalidemokratian tukahduttaminen, esim. SED
- ”kansandemokratia”
- kommunististen puolueiden nousu ja lasku Länsi-Euroopassa
- kommunistien kannatuksen nousu sodan jälkeen, eniten ja pysyvimmin Ranskassa, Italiassa, Suomessa
- Ranska, Italia: vastarintaliikkeen traditiot; kommunistit hallituksessa mutta sysätään pois 1947
- Suomi: ”kolmen suuren hallitus” 1945-1948
- kommunistien valtaantulo Kiinassa 1949
- Kominform 1947, kansainvälisen kommunismin uusi keskus
- läntistä integraatiota ja Saksan nousua vastaan (virikkeenä Marshall-suunnitelma 1947)
- ”oikeisto”)sosiaalidemokratiaa vastaan
-kahden leirin oppi

4. ”Proletaarinen internationalismi” ja ”rauhanomainen rinnakkainelo”

- kansallisen kommunismin harhaopit
- Neuvostoliiton (Stalinin) ja Jugoslavian (Titon) välirikko 1948
- ”titolaisuutta” vastaan
- kapinointi valtajärjestelmän sisällä
- Berliini 1953, Puola 1956, Unkari 1956, Tshekkoslovakia 1968
- Saksan kysymys, Berliinin muuri 1961
- Stalinin kuolema 1953 ja ”destalinisaatio”
- kansainvälinen ”suojasää”
- NKP:n 20. puoluekokous 1956 ja Hrushtshevin puhe
- suhde kapitalistiseen länteen: rauhanomainen rinnakkainelo; taloudellinen kilpailu; ideologinen taistelu
- ristiriita Neuvostoliiton ja Kiinan välillä:  maolaisuus ja Neuvostoliiton ”revisionismi”; avoimeksi 1960-luvun alussa
- ”proletaarinen internationalismi”
- keskus (Neuvostoliiton kommunistinen puolue) valvoo kommunististen puolueiden oikealinjaisuutta
- "eurokommunismia" vastaan 1970-luvulla
- vrt. Suomen kommunistisen puolueen sisäinen jako
- ”sosialistinen internationalismi”
- ”sosialistisen leirin” yhtenäisyyden vaaliminen
- Brezhnevin oppi Tshekkoslovakian miehityksen perusteluna 1968

5. Sosiaalidemokratian internationalismi

- Comisco (Comité de Défense Socialiste Internationale) 1946
- sosiaalidemokraattisten puolueiden yhteiselin (Sosialistinen työväeninternationaali lakannut toimimasta sodan aikana)
- rajanveto kommunistien tavoittelemiin ”demokraattisiin blokkeihin” (vrt. esim. Suomen kansan demokraattinen liitto)
- Sosialistinen internationaali 1951
- Comiscon pohjalta
- kansainvälinen sosiaalidemokratia kylmän sodan läntisessä leirissä
- tästä esim. Neuvostoliiton näkökulma Suomen sosiaalidemokraatteihin
- liennytyksen vaihe 1960-luvun lopulta 1970-luvun lopulle
- Willy Brandt ja ”uusi idänpolitiikka”
- Sosialistinen internationaali ja aseidenriisunta (Kalevi Sorsa)

6. Sosiaalidemokratia, kapitalismi ja sosialismi

- kansallinen ja kansainväinen sodanjälkeissuunnittelu toisen maailmansodan aikana
- Beveridge-suunnitelma 1942
- ILO:n Philadelphian julistus 1944
- Bretton Woods –järjestelmä 1944
- ”demokraattinen sosialismi” toisen maailmansodan jälkeen
- Britannia ja Skandinavian maat
- Britannian labour-puolueen hallituskausi 1945-1951: valtiollistamistoimet ja sosiaalipolitiikka
- taloudellinen suunnitelmallisuus
- talouskasvu, sosiaalinen tasoitus, demokratian laajennus
- sosialismi sosiaalidemokratian ideologiassa
- sosialismi edelleen tavoitteena
- marxilaisperäinen historiankuva yhdistyneenä keynesiläiseen talouspolitiikkaan
- Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen ohjelma 1952: demokratia ja sosialismi toistensa edellytyksiä
- Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen Bad Godesbergin ohjelma 1959, irtiotto (kautskylaisesta) marxismista, sosialismi liikkeenä