Helsingin yliopisto : Valtiotieteellinen tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos
POLIITTINEN HISTORIA

Sosialismin vuosisadat


Luento 7, 4.11.2004


Sosialismi, liberalismi ja fasismi



1. Porvarilliset uhkakuvat ensimmäisen maailmansodan jälkeen

- maailmanvallankumous
- poliittisen demokratian vaarat
- valtiolliseen sääntelyn vaarat
- nationalistiset uhkakuvat
- maailmansodan jälkeen Euroopan poliittinen kartta aivan toisenlainen kuin sitä ennen
- uudet valtiot ja niiden sisäiset ja väliset kansalliset ristiriidat
- Wilsonin periaatteet ja kansainvälisen järjestelmän alistussuhteet
- keskiluokkien taloudellisen aseman ja sosiaalisen statuksen romahtaminen


2. Paluu normaaliin – mutta millaiseen?

- konservatismi ja esivallan palauttaminen
- vaihtelevat näkemykset poliittisen demokratian hyväksyttävyydestä
- taloudellinen liberalismi ja paluu kapitalismin itsesääntelyyn
- yhdistettävissä moniin erilaisiin näkemyksiin poliittisesta järjestelmästä
- sosiaaliliberalismi
- heikomman suojelun periaate
- työn ja pääoman sopimussuhteet
- talonpoikaisto ja maareformikysymys
- itäisen Keski-Euroopan maissa
- myös Suomessa
- oikeistoradikalismi ja fasismi
- vanhan ja uuden uudenlaiset yhdistelmät
- nationalismi; yhteisö; johtaja; yksityisomistus; antikapitalismi; militarismi; myytti ja moderni
- ”marxismia” ja ”liberalismia” vastaan
- fasististen liikkeiden joukkopohja ja kytkökset taloudellisiin eliitteihin: edellytykset poliittis-taloudellisen kriisin fasistisille ratkaisuille

3. Talouslama ja suunnitelmatalouden visiot

- kapitalismin ja porvarillisen vallan ”suhteellinen vakaantuminen” (Komintern) 1920-luvulla
- 1930-luvun alun suuri talouslama
- 1920-luvun rationalisointioptimismin horjuminen
- taloudellisen liberalismin (uusklassisen talousteorian) kritiikki
- pyrkimys liiketaloudellisesta kansantaloudelliseen rationalisointiin
- kapitalismin kriisi ja Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelma
- monenlaisia ”suunnitelmataloudellisia” pyrkimyksiä 1930-luvun alkupuolella
- Franklin D. Rooseveltin New Deal Yhdysvalloissa
- Skandinavian maiden sosiaalidemokraattien työllisyyspolitiikka
- John Maynard Keynes: The General Theory of Employment, Interest and Money (1936)
- Kansainvälinen työjärjestö ILO "suunnitelmataloudellisten" ajatusten edistäjänä
- taloudellinen nationalismi ja protektionismi
- Italian fasismi, Saksan kansallissosialismi
- asiantuntemuksen korostaminen
- tätä myös suunnitelmatalousajatusten vastustajat: ”terveen talouspolitiikan” ehtona talouden omien lainalaisuuksien tietäminen ja kunnioittaminen

4. Neuvostovallan vakiinnuttaminen

- vallankumouksen jälkeen 1917-1921
- sisällissota, talouden romahdus, nälänhätä
- proletariaatin diktatuurin rakentamisen rinnalla elämäntapakokeiluja, kulttuurista avantgardismia, ”äärivasemmistolaista” tehtaan kritiikkiä
- uusi talouspolitiikka NEP 1921
- byrokratian kasvu ”valtion kuoleentumisen sijasta”
- uusi eliitti (nomenklatuura)
- taistelu vallasta ja suunnasta Leninin jälkeen
- häviäjä: Lev Trotski ja maailmanvallankumous
- voittaja: Josif Stalin ja ”sosialismi yhdessä maassa”, jota viholliset ympäröivät ja soluttavat

5. Pjatiletka - viisivuotissuunnitelma

- Neuvostoliiton teollinen uudenaikaistaminen 1930-luvulla
- lännessä monet vaikuttuneita
- julkisivun takana käsittämättömät ihmisuhrit  (väkiluvun väheneminen 9-10 miljoonaa 1932-1939)
- viisivuotissuunnitelmat 1928/1929-
- maatalouden kollektivisointi: ”kulakkien luokan” eliminointi, kolhoosit
- teollistaminen, valtavat projektit, teknologiaa ja asiantuntemusta lännestä
- ”sosialistinen kilpailu”, ”egalitarismista” luopuminen”, stahanovilaisuus
- elämäntapakokeilujen aika ohi, sosialistinen realismi
- kirkosta, uskonnosta ja sunnuntaista vapautuminen, yhteiskunta valveilla

6. Kansallissosialistinen ”suoritusyhteisö” 

- aineksia laajemmasta ajattelusuunnasta: ”konservatiivinen vallankumous”, ”reaktionääri modernismi”
- demokratian ja Weimarin tasavallan kritiikki
- kulttuurin ja sivilisaation vastakkainasettelu (Oswald Spengler)
- modernin teknologian ihailun ja myyttisen antimodernismin yhdistäminen
- kansallissosialistinen Saksa
- saksalaisen “erityistien” erilaiset tulkinnat
- natsit modernin projektin jatkajina, samalla vetosivat alkuperäisen harmonian fantasioihin ja karismaattisen johtajan kaipuuseen (Detlev Peukertin tulkinta)
- holocaust ja rasismi; rasismin modernius (Zygmunt Baumanin tulkinta)
- ”valistuksen dialektiikka”, ”järjen ja luonnon saatanallinen synteesi” (Max Horkheimerin tulkinta))
- ”suoritusyhteisö” (Leistungsgemeinschaft) työyhteiskunnallisena utopiana
- Kinder, Kirche, Küche
- ristiriitaisten intressien sijasta funktiot kokonaisuuden osina
- työpolitiikan organisaatioita: Kraft durch Freude (Voimaa ilosta), Schönheit der Arbeit (Työn kauneus)
- nelivuotissuunnitelmat, sotaan valmistautuminen


7. Ruotsalaisten sosiaalidemokraattien kansankoti (jatkuu 11.11.)

- vanha sosialistien ongelma: kaukotavoite ja lähitavoitteet
- sosiaalidemokratian nousu hallitusvaltaan 1932
- talouslaman kokemus ja ”työmiehen ja talonpojan liitto”
- uudet ajatukset suhdanteita tasaavasta työllisyys- ja talouspolitiikasta
- sosiaalidemokratian kannatuksen kasvu
- ”kansankoti” – oikeiston metaforat sosiaalidemokraattiseen käyttöön
- yhteiskunnan itsekritiikin kriteeri
- itseään ennakoiva ja kritisoiva ”yhteiskunta”
”hyvän kehän yhteiskunta”
- luokkaintressien kamppailut eivät nollasummapelejä
- tehokkuus, tasa-arvo, solidaarisuus
- kompromissit ja suunnittelu
- modernin rakentaminen, sosiaalinen insinööritaito
- osapuolisymmetrian yhteiskunta
- teollisten työmarkkinasuhteiden sopimus- ja neuvottelujärjestelmä
- osapuolten tasa-arvon ideaali työelämän epäsymmetrioita vastaan
- ”pohjoismainen demokratia”

8. Sosiaalidemokratia, kommunismi ja fasismi

- kansainvälinen kommunismi
- Kominternin ”kolmannen vaiheen taktiikka” ja sosiaalidemokratia ”sosiaalifasismina”
- kommunistikaadereiden opinkäyntiä Moskovassa
- kansanrintamataktiikka 1930-luvun puolivälissä fasismia vastaan
- Neuvostoliiton ja natsi-Saksan sopimus elokuussa 1939
- kansainvälinen sosiaalidemokratia
- tappiot fasistisille ja autoritaarisille järjestelmille
- talouslama ja talouspoliittiset uudelleenarvioinnit
- vaihtelevat asemat kansallisissa poliittisissa järjestelmissä
- kansanrintamakokeilut: Ranska, Espanja; Espanjan sisällissota 1936-1939
- Skandinavian maiden sosiaalidemokratian nousu
- ”keskitie” vaihtoehtona liberalismille ja fasismille