|
Sosialismin vuosisadat
Pauli Kettunen
Luento 4, 14.10.2004
Sosialistisen työväenliikkeen synty
1. Työväenliikkeen historian tulkintalinja I:
sosialistisen työväenliikkeen omakuva
- tietoisuuden kasvu
- vaistonvaraisesta paikallisesta
protestista maailmanhistoriallisesta tehtävästään
tietoiseen työväenluokkaan
- sosialismi ja työväenliike
- yhdistymisestä poliittinen
voima nimeltä sosiaalidemokratia
- Karl Kautskyn muotoilema Saksan
sosiaalidemokraattisen puolueen Erfurtin ohjelma 1892
- taloudellinen luokkataistelu, poliittinen luokkataistelu
->
ammattiyhdistystoiminta, puoluetoiminta
- kansainvälisyys
- luokkataistelulla
pääasiassa kansalliset muodot mutta kansainvälinen
sisältö (Kommunistinen manifesti 1848)
- vallankumouksen vaiheet
- porvarillinen vallankumous
(tällainen ennen muuta Ranskan vallankumous 1789) ->
sosialistinen vallankumous
2. Työväenliikkeen historian tulkintalinja II:
kapinoiden ja protestien historia
- tämä linja mukana myös sosialistisen
työväenliikkeen historiallisessa omassakuvassa, jossa
tulkinta tietoisuuden ja järjestäytyneisyyden kohoamisesta
- kuitenkin myös tästä riippumaton tutkimuksellinen
näkökulma työväenliikkeeseen (esim.
historiallisessa sosiologiassa Charles Tilly)
- orjakapinat
- tunnetuin Spartacuksen johtama
kapina 73-71 eKr Roomassa; punalippu kapinallisuuden symboli
- keskiajan ja varhaisen uuden ajan talonpoikaiskapinat
- Suomessa nuijasota 1596-1597
- rahvaan vastarinnan pitkä historia
- yhtenä osana
karnevalistinen nurinpäin kääntäminen
- traditioihin liittyviä
vaikkakin uusista edellytyksistä lähteviä
teollisuustyöväestön lakkoja ja kapinointia 1800-luvun
alkupuolen ”vallankumousaaltojen” (Eric Hobsbawm) yhteydessä eri
puolilla teollistuvaa Eurooppaa
- lakkohistorian näkökulmat
- lakot potentiaalisia kapinoita,
joissa valtajärjestelmä kiistetään ja
vallanpitäjät yhdistävät voimansa
- lakot työvoiman myyjien
rationaalista toimintaa työmarkkinoilla
- kumpikin näkökulma myös aikalaisilla esim. 1800- ja
1900-luvun taitteen Suomessa, kun porvarillisilla tahoilla pohdittiin
"työväenkysymystä"
3. Työväenliikkeen historian tulkintalinja III:
ammattipohjaisen yhteenliittymisen historia
- ammattikuntalaitos
- kaupunkien työn ja
tuotannon organisaatio, Euroopassa keskiajalta 1800-luvulle
- ammattikasvatus: oppipoika,
kisälli, mestari
- paternalismi, sääntely
- teollinen kapitalismi ja vapaat
työmarkkinat (työvoiman myynti ja osto) vievät pohjaa
- kuitenkin vaihtelevasti jatkuvuudet teollisen kapitalismin ja
vapaiden työmarkkinoiden aikaan
- palkkatyöläisten järjestäytyminen
-
käsityömäistä työtä tekevät
ammattimiehet kaikkialla ensinnä
järjestäytymässä
- pyrkimystä
työmarkkinoiden hallintaan myös ammattitaitovaatimusten
avulla, työehtosopimuksia työnantajien kanssa
4. Työväenliikkeen historian tulkintalinja IV:
kansanliikkeiden ja kansalaisyhteiskunnan historia
- kysymys yhdistys- ja kokoontumisvapaudesta
- Ranskan vallankumouksen
paradoksaalinen perintö: vapaa kansalaisuus mutta
yhteiskunnallisten ryhmien järjestäytymistä vastaan
(vrt. ”kansa” ja "kansalainen" vanhoja säätyetuoikeuksia
vastaan)
- ennen kaikkea kuitenkin:
pyrkimykset estää vallankumouksen leviäminen,
kokoontumisen ja yhteenliittymisen rajoitukset
- valtiollisten esteiden lisäksi sosiaalis-taloudelliset:
työntekijöiden riippuvuus työnantajistaan,
työntekijöiden keskinäinen kilpailu työmarkkkinoilla
- paternalismi ja liberalismi
- äänioikeuden laajentaminen kysymykseksi eri maissa
- poliittisesti ja
taloudellisesti nouseva porvaristo, perinnöllisistä
etuoikeuksista nauttivat aristokratian aseman suhteellinen lasku
- pyrkimys (miesten) yleiseen ja yhtäläiseen
äänioikeuteen: chartistit Englannissa 1830- ja 1840-luvulla
(Lontoon työväenyhdistyksen People’s Charter 1838)
- Euroopan hullu vuosi, alkuna
Ranskan helmikuun vallankumous 1848, jälleen vallankumous ja
vastavallankumous
- yhdistysmuotoiset yhteiskunnalliset liikkeet
- julkisuuden kehittyminen,
kansalaisyhteiskunta
- liikkeiden moninaisuus ja
päällekkäisyys erityisesti Pohjoismaissa 1800-luvun
lopulla
- kansalliset liikkeet,
herätysliikkeet, raittiusliike, vapaapalokunnat,
nuorisoseuraliike, osuustoimintaliike, urheiluliike, naisliike,
työväenliike
- uusi ihminen ja uusi yhteiskunta
- vaihtelevat yhdistelmät
eri liikkeissä ja eri vaiheissa
5. Nationalismi ja sosialismi
- Ranskan vallankumous ja kansa poliittisena yhteisönä
-tasavaltalais-demokraattinen
lataus
- kansalliset liikkeet ravistelemassa ja murentamassa Wienin kongressin
1815 luomaa valtajärjestelmää (Pyhä Allianssi)
- kansainväliset vallankumoukselliset nationalistit
- esim. Giuseppe Mazzini,
Giuseppe Garibaldi Italiassa
- nationalismin muutos 1800-luvun jälkipuolella
- poliittisen järjestyksen
säilyttäminen (esim. Italia ja Saksa yhdistymistensä
jälkeen)
- etnisen ja kielellisen
yhteenkuuluvuuden korostus (kansalliset liikkeet Euroopan
monikansallisissa imperiumeissa (Itävalta-Unkari, Ottomaanien
valtakunta, Venäjä))
- suurvallat ja imperialismi
6. Kansainvälisen työväenliikkeen synty
- erilaisten vallankumouksellisten ja radikaalien ryhmien
kansainvälinen kokooonpano erityisesti 1840-luvulta lähtien
- Ensimmäinen internationaali (1864-1876)
- kansainvälistä
solidaarisuutta luoneita tapahtumia: Puolan kapina 1863, Yhdysvaltain
sisällissota 1861-1865 ja kysymys orjuudesta
- Kansainvälinen
työläisten yhdistys Lontoossa 1864, myöhempi nimitys
"Ensimmäinen internationaali"
- monenkirjava kokoonpano
sosialistisia ja tasavaltalais-demokraattisia ryhmiä sekä
(ennen kaikkea brittiläisiä) ammattiyhdistyksiä, usein
jonkin vahvan suunnannäyttäjän kannattajia (marxilaisia,
mazzinilaisia, lassallelaisia, owenilaisia, proudhonilaisia,
bakuninilaisia jne)
- vastustajien (ja osin
ihailijoidenkin) suuresti liioittelevat käsitykset
järjestön voimasta
- vuosittaiset kokoukset sekä pääasiassa
englantilaisista koostunut pääneuvosto
- koetti tukea työläisten lakkotaisteluja
- pyrki luomaan internationaalille kansallisia osastoja (myös
Yhdysvalloissa)
- marxilaisten ja anarkistien (Marxin ja Mihail Bakunin)
ristiriidat suhtautumisesta valtioon ja puolueorganisoitumiseen,
anarkistien Antiautoritaarinen internationaali 1873
- Pariisin kommuuni 1871 Ranskan ja Saksan sodan
päätösvaiheessa
- kommuuni vallassa 72
päivää
- tuotanto-osuuskunnat
- itsehallinnollisen sosialismin
ajatus
- kommuunin verinen kukistaminen
- Ensimmäinen internationaali ei varsinaisesti osallinen, mutta
joutui vainotoimien kohteeksi, mikä edisti hajoamista
|