|
Sosialismin vuosisadat
Pauli Kettunen
Luento 3, 7.10.2004
Marx ja marxismi eli ”sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi”
1. ”Utopistisosialismin” kritiikki marxismin aineksena
- Marxin ja Engelsin mukaan ”utopistisosialistit” (ks. luento 2)
- eivät ottaneet huomioon
vallankumouksen historiallisten edellytysten merkitystä
- luottivat omaan
kekseliäisyyteensä ja kokeiluihinsa työväenluokan
taistelun sijasta
- olivat kehittymätön
varhaisvaihe sosialistisen työväenliikkeen historiassa
- vastaavasti koneensärjentä eli luddismi
- teollisen vallankumouksen ajan
protesti-ilmiö, erityisesti Britanniassa 1700-luvun lopussa ja
1800-luvun alussa
- ”tietenkään emme ole
koneensärkijöitä”, tästä tärkeä osa
sosialistisen työväenliikkeen itseymmärrystä
- kuva koneensärkijöistä vaistonvaraisina ja
irrationaalisina tosiasiassa historiallisesti kyseenalainen (Eric
Hobsbawm, E. P. Thompson)
2. Uudet kysymykset - valtio, työ, yhteiskunta
- kysymys valtiosta ja ihmisten yhteiselämästä
- valtion muutos 1500-luvun
uskonnollisen hajaantumisen ajasta Ranskan vallankumouksen
jälkeiseen aikaan
- territoriaalivaltio ->
keskitetty valtiokoneisto-> kansallisvaltio
- Ranskan vallankumouksen ja
Napoleonin aika; Pyhän Allianssin järjestys ja
vallankumouksen aallot; hullu vuosi 1848
- kysymys työn merkityksestä
- työn liittyminen
keskusteluun oikeuksista ja omaisuudesta 1600-luvulla
- teollinen kapitalismi ja
vaurauden kasaantuminen
- työ arvojen
lähteenä ja palkkatyöväestön alistettu asema
- yhteiskunnan keksiminen
- (markkinataloudellisen)
toiminnan tarkoittamattomista seurauksista syntyvät rakenteet ja
prosessit
- Adam Smith (The Wealth of
Nations, 1776) ja ”näkymätön käsi”
- ”poliittinen taloustiede” ja
talouden vääjäämättömät lait
1800-luvun alussa (Thomas Malthus, David Ricardo)
- ”yhteiskunnan” kaksinaisuus: a)
syntyy toiminnan tarkoittamista seurauksista, b) on suunnittelevan
tiedon ja politiikan kohde
- vrt. liberalismi vs. sosialismi
3. Marx – hankala tapaus
- Karl Marxiin (1818-1883) liitettyjä
”itsestäänselvyyksiä”
- historiankulun kaavan rakentaja
(alkukommunistinen yhteiskunta, orjayhteiskunta, feodaalinen
yhteiskunta, kapitalistinen yhteiskunta, sosialistinen yhteiskunta ja
sen viimeisenä vaiheena kommunistinen yhteiskunta
- luhistuneen totalitaristisen
järjestelmän oppi-isä
- taloudella ja luokkataistelulla
selittäminen, reduktionismi
- mikä tässä todellista?
- kantoi ”valistuksen
ideologioihin” kuulunutta ajatusta maailmanhistoriasta, jolla tietty
suunta (edistys)
- oli kiukkuinen
vallankumouksellinen (Kommunistinen manifesti 1848, Ensimmäinen
internationaali 1864)
- oli materialisti (”oleminen”
ennen ”tietoisuutta”); nuori Marx: Hegelin nurinkäännös
("Saksalainen ideologia" sekä "Feuerbach-teesit" 1840-luvulla)
- kuitenkin Marx paljon hankalampi (ja ajankohtaisempi) tapaus kuin
usein esitetään
4. Marx ja historia
- Marxilla ei niin simppeli Historia kuin usein
väitetään
- Marxin kirjoituksissa mahdollisuuksia ristiriitaisille tulkinnoille
- raaka-ainetta teologiseksi
oppirakennelmaksi tehdylle marxismi-leninismille
- kuitenkin myös
sivilisaationäkökulman avaaminen sosialismin
"välttämättömyyteen": sosialismi vain barbaria
(Rosa Luxemburg ensimmäisen maailmansodan aikana)
- nuori Marx ja vieraantumisen
teema 1840-luvulla; tärkeä länsimaiden uusvasemmistolle
1960-luvulle
- pyrkimys tarkastella ihmisiä oman historiansa tekijöinä
- ”Ihmiset tekevät itse
historiaansa, mutta he eivät tee sitä mielensä mukaan,
he eivät tee sitä omavalintaisissa, vaan
välittömästi olemassaolevissa, annetuissa ja
perinnöksi jääneissä olosuhteissa.”
- kritisoi aiemman historian
tarkastelua vain myöhemmän esivaiheena
- historian tutkimisen
perspektiivi: ”Ihminen on avain (ein Schlussel) apinan anatomiaan.”
- ylempi yhteiskuntamuoto
kritisoi ensin aiempaa, sitten yhteiskuntamuodon ”itsekritiikki” ja
”objektiivinen” suhde aiempaan
- refleksiivisyyden ajatus:
kriittinen etäisyydenotto omaan aikaan ja siihen perustuva
historiantutkimus
5. Marxin yhteiskuntakritiikki
- Marxin päätyö: kapitalismin tutkimus
- ”Pääoma. Poliittisen
taloustieteen kritiikki” (I osa 1867); huom. alaotsikon merkitys
- ei Historian Teoriaa,
kylläkin tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden dialektiikka
historian liikevoimana
- pääosassa ei
taloudella selittäminen (vrt. perusta – päällysrakenne),
vaan yhteiskunnan ilmiöpinnan ja olemuksen ristiriidan osoittaminen
- tasa-arvo ja vapaus
porvarillisen yhteiskunnan ilmiöpinnalla (markkinoilla),
riistosuhde olemuksena (tuotannossa)
- kapitalismi luo haudankaivajansa
(luokkatietoiseksi ja historiallisesta
vapautustehtävästään tietoiseksi tuleva
työväenluokka)
- yhteiskunnallisten suhteiden teoria
- kapitalismikritiikki ei vain
sitä, että osoitetaan työväestön
kärsivän
- kyseessä ei kapitalistien
syyttäminen työläisten huonoista oloista, vaan
yhteiskunnallisen rakenteen kritiikki
- myös
historiallis-empiirinen ulottuvuus
- Marxin työtoveri Friedrich
Engels ja Englannin työväenluokan aseman tutkimus
- valtio ja vallankumous
- ei yhtenäistä teoriaa
valtiosta eikä siitä, miten vallankumous tapahtuu
- marxilaisten ja anarkistien
ristiriita suhtautumisessa valtioon
6. Marxin ajankohtaisuus
- kapitalismin toimintatavat
- Kommunistisen manifestin (1848) postmoderni globalisaatiokuvaus
- myös kommunismivision (Saksalainen ideologia, 1845)
antitotalitarismi
- Marxin suuri vaikutus länsimaisten yhteiskuntatieteiden
muotoutumiseen
7. Marxismi (jatkuu tästä luennon 4 (14.10.)
yhteydessä )
- marxismi eri asia kuin Marxin ajattelu
-marxismi kehittyi Friedrich
Engelsin sekä Toisen internationaalin (1889-1914) Marx-tulkintojen
myötä
-marxismi-leninismi eri asia kuin marxismi
- marxismi-leninismi muotoutui
Venäjän vallankumouksen 1917 jälkeen kansainvälisen
kommunismin oppirakennelmaksi
- vuoden 1917 jälkeinen
kommunismi oli eri asia kuin Kommunistisen manifestin (1848)
kommunismi
- marxismi - ”sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi” (Friedrich
Engels)
- kolme taustalinjaa, jotka
marxismi sulauttaa ja ylittää: utopistisosialismi,
poliittinen taloustiede, hegeliläinen filosofia
- vapaus historiallisen
välttämättömyyden tiedostamisena, historian
lainalaisuus
- vrt. darwinismi
- sosialismi kapitalistisen
anarkian voittajana
- työväenluokan
luokkatietoisuuden kehittymisen teoria
|