Helsingin yliopisto : Valtiotieteellinen tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos
POLIITTINEN HISTORIA

 

Sosialismin vuosisadat

Pauli Kettunen

Luento 2, 30.9.2004.

 

Sosialismi ennen Marxia eli

sosialismin utooppinen ulottuvuus

 

1. Utopia sosialismissa

  • - marxismin historiallinen omakuva
    • - utopiat tieteellisen sosialismin esivaihe
    • - ”sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi” (Friedrich Engels 1882)
  • - tulkinnat utopiasta totalitarismin ainesosana
    • - Friedrich Hayek ja ”tie orjuuteen” (1944)
    • - Karl Popper ja ”avoimen yhteiskunnan viholliset” (1945)
    • - Reinhart Koselleck ja utopia ratkaisemattomien ristiriitojen ja terrorin lähteenä
    • - Neuvostoliitto: ”Utopia in Power” (Michel Heller & Aleksander Nekrich)
    • - uusliberalismi utopiana (Pierre Bourdieu)
  • - tulkinnat utopiasta (nykyisen yli tähyämisestä) politiikan välttämättömänä elementtinä
    • - Karl Mannheim: Ideologie und Utopie (1929)
    • - Ernst Bloch: Das Prinzip Hoffnung I-III (1954-59)
    • - Jürgen Habermas: ”utooppinen energia” ja sen ehtyminen, tämä  hyvinvointivaltion kriisin ominaispiirteenä
  • - työyhteiskunnallinen utopia ja kulttuuriyhteiskunnallinen utopia (André Gortz)
    • - työssä vapautuminen (sosialismin päätraditio)
    • - työstä vapautuminen

2. Utopioiden pitkä historia

  • - utopian käsite: Thomas More: Utopia (1516)
    • - ou-topos: paikka, jota ei ole missään, eu-topos: onnellisten paikka
  • - antiikin kulta-ajat ja paimenidyllit
    • - Hesiodos (700-l. eKr.), Ovidius (43 eKr.-17/18 jKr.), Vergilius (70-19 eKr.)
  • - Platonin (427-347 eKr.) ideaalivaltio
    • - ikuiset ideat, kaikkien järjellisesti käsitettävien asioiden puhtaat ja täydelliset muodot
    • - hyvä valtio luokkiin hyveellisen sielun osien mukaan: hallitsijat (viisaus, siksi filosofeja), sotilaat (rohkeus), tuotannollinen luokka (kohtuus ja maltti)
  • - kristillinen eskatologia
    • - Augustinus: De civitate Dei (kirj. 413-426)
    • - Joachim Fiorelainen 1100-luvun lopulla: ihmiskunnan kattava luostarikommunismi (Pyhä Hengen aika)
  • - keskiaikaiset sokerikakkumaan (cockaygne) kuvaukset

3. Klassiset paikkautopiat

  • - varhaisen uuden ajan yhteisöutopiat, pohjana käsillä olevan murroksen kokemus ja kritiikki
    • - Thomas More: Utopia (1516)
    • - Tommaso Campanella: Aurinkokaupunki (1602)
    • - Francis Bacon: Uusi Atlantis (1627)
    • - James Harrington: Oceana (1656)
  • - saari, jolle haaksirikkoinen päätyy, pääsee myöhemmin kertomaan omalle yhteisölleen
    • - myöhemmin vahva perinne kaunokirjallisuudessa
  • - yhteisomistus, kommunismi (More, Campanella)
  • - aitous ja luonnollisuus ja/tai tieteellinen organisointi
  • - miesnäkökulma
    • - patriarkaatti, polygamia
    • - myöhemmin myös feministinen utopia, esim. Elizabeth B. Corbett: New Amazonia: a foretaste of the future (1889): Irlanti vegetaristi-naisten asuttama rauhan tyyssija

 4. Aikakäsitys ja mahdolliset tulevaisuudet

  • - Moren ja muiden epähistoriallisuus
    • - mikä on vs. minkä tai miten pitäisi olla määrittelemättömässä ajassa ja tilassa
    • - ei ajallista tulevaisuuden perspektiiviä
    • - staattisia yhteiskuntia huolimatta kytkennästä sen hetken olojen kritiikkiin
  • - vrt. luonnollisen lain teoreetikot 1600-luvulla (Hugo Grotius, Thomas Hobbes, Samuel Pufendorf, John Locke)
    • - luonnontila ja yhteiskuntasopimus
  • - aika- ja tilakäsitysten muutos 1700-luvulla
    • - kokemuksen ja odotuksen jännite
    • - kiertokulun tilalle peruuttamattomat muutokset (vrt. ”revoluution” muutos)
    • - historia kehitykseksi tai edistykseksi
    • - tulevaisuuden avautuminen politiikan kohteeksi
  • - ”eurooppalaisen maailmantalouden” (Immanuel Wallerstein) kehittyminen 1400-luvun lopulta lähtien
    • - erillisiä yhteisöjä kuvitelleiden saariutopioiden edellytysten heikentyminen
    • - muutoksen kokemuksiin perustuvan uteliaan kuvittelun uudet mahdollisuudet
  • - kuvittelun kohteeksi olemassa olevan historiallisen todellisuuden mahdolliset tulevaisuudet
    • - aikautopiat, ensimmäisenä Louis Sébastian Mercier: L'An 2440 (1771)
    • - valistus, luottamus järjen voittoon

5. Suunnitelmat ja ihanneyhteisökokeilut

  • - renessanssin ajan Italian optimistiset kaupunkisuunnitelmat
  • - reformaatioon liittyneet  yhteisökokeilut
    • - saksalaiset talonpoikaiskapinat 1524-1525 ja Thomas Münzer
    • - ”Uusi Jerusalem” Münsterissä 1534
    • - 1600-luvun Englannin puritaaniset lahkot, Pohjois-Amerikka
    • - ranskalaiset hugenotit; jesuiittojen yhteisöt
    • - Levellers ja Diggers Englannissa Cromwellin aikaan 1600-luvun puolivälissä
  • - sipoolaisen August Nordenskiöldin (1754-1792) Plan for a Free Community upon the Coast of Africa  (1789)
    • - ruotsalaisen kirjailijan Emanuel Swedenborgin kristillisen rakkauden oppi virikkeenä
    • - valistus ja romantiikka
    • - ihminen, työ, luonto
    • - orjakauppaa vastaan
    • - alkemian avulla rahavaltaa vastaan ja avioliiton puolesta
  • - ihanneyhteisöjen perinne
    • - suomalaisista tunnetuin Matti Kurikan Sointula Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa
    • - yllätykset ja epäonnistumiset

 6. Ranskan vallankumous

  • - valistus ja järki
  • - syntyperästä riippumaton kansalaisuus
  • - kansa (peuple) poliittisena yhteisönä (nation)
  • - vaatimukset kansan nimissä
  • - liberté, egalité, fraternité (vapaus, tasa-arvo, veljeys; huom. järjestys)
    • - ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus 1789, esikuvana Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus 1776
    • - naisten oikeuksia koskevat vaatimukset Ranskassa, Englannissa ja muualla (esim. Mary Wollstonecraft Englannissa)
  • - vallankumouksen jatkaminen: jakobiinit, Babeufin salaliittokommunismi
    • - kansan nimissä puhuvan etujoukkopuolueen enteet
  • - vallankumouksen jälkeen liberalismin, konservatismin ja sosialismin hahmottuminen keskenään kamppailevina aatevirtauksina
    • - Euroopan ja Yhdysvaltojen erilaisuus tältä kannalta

7. 1800-luvun alun ”utopistisosialistit”

  • - Ranskan vallankumous, teollinen vallankumous ja työväenluokka
  • - Claude-Henri de Saint-Simon, Robert Owen, Charles Fourier
    • - arvostelivat itse ”utopismia”
    • - täydellisesti rationaalisen yhteiskunnan ohjelmia
    • - teollisen modernisaation ja yhteisöllisyyden yhdistäminen
  • - Claude Henri de Saint-Simon
    • - ”yhteiskunnallisen järjestyksen  täydellistämisen projekti”
    • - suunnitelmatalous
    • - maailman hallitus
    • - saint-simonistit ja ”sosialismin” käsite 1830-luvun alussa
  • - Charles Fourier
    • - ”ihmisten välisen vetovoiman laki” (vrt. Newton)
    • - falansterit: ideana 1600-1800 ihmisen kommuunityyppiset tuotanto- ja elämisyksiköt ja niiden lopulta maailmanlaajuiset yhteenliittymät
    • - työnjaon sijasta työtehtävien kierto
    • - naisiakin hallitukseen
  • - Robert Owen
    • - teollinen harmonia: valistunut yrittäjä, yhteistoiminta, lakinormit, kansainväliset sopimukset työväensuojelusta, koulutus
    • - omassa teollisuusyrityksessä (New Lanark Skotlannissa) uudistukset
    • - New Harmony Yhdysvalloissa
  • - ”utopistisosialismin” kritiikki marxismin aineksena

 


Kirjallisuutta utopioista:

Ronny Ambjörnsson: Fantasin till makten!  Utopiska idéer i västerlandet under femhundra år. Ordfront 2004.

Riikka Forsström: Possible Worlds. The Idea of Happiness in the Utopian Vision of Louis-Sébastien Mercier. SKS 2002.

Yrjö Hirn: Valtameren saari. Otava 1928, SKS 1990.

Mikko Lahtinen (toim.): Matkoja utopiaan. Tommaso Campanella, Francis Bacon & David Hume. Vastapaino 2002.
Tuomas M. S. Lehtonen: Lopun leikit. Uskon, historian ja tieteen eskatologiat. Gaudeamus 1999.