Helsingin yliopisto : Valtiotieteellinen tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos
POLIITTINEN HISTORIA

Sosialismin vuosisadat

Pauli Kettunen

Luento 10, 25.11.2004

Globalisaatiokritiikki ja sosialistinen traditio


1. Globaalin riippuvuuden ajatus

- modernisaatioteorioista riippuvuusteorioihin 1960-luvulla
- modernisaatioteoriat: yhteiskunnat etenevät eri tahdissa samat vaiheet, esim. Walter Rostow
- riippuvuusteoriat: maailmanlaajuinen talousjärjestelmä, rikkaus ja köyhyys toistensa edellytyksinä
- globaalien valtarakenteiden tutkimus, kehitysmaatutkimus
- chileläinen Andre Gunder Frank
- anti-imperialistiset kansalaisliikkeet
- luottamus tietoon vallankumouksellisena voimana
- solidaarisuus vapautusliikkeille
- kapitalismin kumoaminen vapautuksen ehtona
- esim. TRICONT Suomessa 1968-1973


2. ”Uusi kansainvälisen talouden järjestys”

- öljykriisi 1973
- ”kasvun rajat” (Rooman klubi 1960-luvun lopulla)
- uusi riippuvuuden kokemus: öljyntuottajamaiden OPEC voimatekijäksi
- ”Uusi kansainvälisen talouden järjestys”
- YK:n yleiskokouksen 1974 julistus
- UKTJ:n periaatteita
- ”Vallitsevan kansainvälisen taloudellisen järjestyksen oloissa on osoittautunut mahdottomaksi saavuttaa kansainvälisen yhteisön tasainen ja tasapainoinen kehitys.”
- valtioilla ”täysi ja pysyvä päätösvaltaisuus omiin luonnonvaroihinsa ja kaikkeen taloudelliseen toimintaan nähden”
- valtioilla ”oikeus säännellä ja valvoa monikansallisten yhtiöiden toimintoja alueellaan kansallisten talouksien etujen mukaisesti täyden määräysvallan pohjalla”
- jokaisella maalla ”oikeus valita taloudellinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä”
- ”uudistettavan kansainvälisen rahajärjestelmän yhtenä päätavoitteena … kehitysmaiden kehityksen edistäminen” (viittaa Bretton Woods -järjestelmän murtumiseen 1970-luvun alussa)
- kehitysmaiden vienti- ja tuontihintojen oikeudenmukainen suhde
- YK:lle ”entistä suurempi merkitys uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen luomisessa”
- UKTJ vaipui unholaan uusliberalismin ja deregulaation tieltä 1970-luvun jälkeen

3. Suuri muutos 1980-luvulla

- kapitalismin ”fordistisen” vaiheen päättyminen
- hyvinvointivaltioiden laajentumisvaiheen päättyminen
- ”reaalisosialismin” romahdus
- Puolan kriisi ja Solidaarisuus 1980-luvun alussa
- syksyn 1989 mullistukset itäisessä Keski-Euroopassa
- toteutuneen projisiointi menneeseen kaventaa kuitenkin kuvaa
- Mihail Gorbatshov valtaan 1985: perestroika, glasnost
- laaja (läntinen) toiveikkuus Neuvostoliiton uudistumisesta
- ajatus Neuvostoliiton hajoamisen (ja Saksan yhdistymisen) kansainvälispoliittisesta mahdottomuudesta
- kommunistijohtoisten järjestelmien luhistumisen yllättävyys
- Kiina ja Deng Xiaoping
- yhteiskunnallisten kysymysten viitekehyksen syvä muutos
- kapitalismin ja sosialismin vastakkainasettelujen vaiheen päättyminen
- ”historian loppu”? (Francis Fukuyama)

4. Mistä puhutaan, kun puhutaan globalisaatiosta?

- ’globalisaatio’ 1990-luvulla muotikäsitteeksi
- globalisaatio taloudellis-teknologisena ilmiönä:
- maailmanlaajuiset reaaliajassa elektronisesti toimivat rahamarkkinat
- ylikansalliset yritykset, tuotantojärjestelmät globaaleja verkostoja
- uudentyyppiset tuotteet
- uutena infrastruktuurina maailmanlaajuiset informaatio- ja kommunikaatioverkot
- globalisaation erilaiset tulkinnat kulttuurisena ilmiönä:
- länsimaisen kulttuurin voittokulku
- kulttuuripiirien yhteentörmäykset, fundamentalismi
- aiempien identiteettien murtuminen
- identiteettien tekemisen, valitsemisen ja muuttamisen mahdollisuus tai pakko
- globalisaatio ekologisena ilmiönä
- ekologiset suurvaarat, globalisoituneet riskit
- globalisaatio taloudellis-poliittisena muutoksena:
- ”reaalisosialismin” romahdus
- kapitalismi globaaliksi toimintatavaksi vailla vahvaa haastajaa

5. Globalisaatiokritiikki I: kansallinen protektionismi

- eriväriset kansalliset protektionismit
- musta
- vihreä
- punainen
- kaikissa pyrkimys kansallisten poliittisten agendojen ja instituutioiden suojaamiseen globalisaation uhalta
- nationalismi kuitenkin  myös osa globaalia talouskilpailua
- ”meidän” kilpailukykymme

6. Globalisaatiokritiikki II: globaalin sääntelyn taloudelliset perustelut

- ylikansallinen sääntely kansallisen politiikan edellytyksenä
- esim. verokilpailun hillitseminen kansallisen hyvinvointipolitiikan edellytyksenä
- markkinoihin kuuluu sääntely
- markkinatalous vaatii institutionaalisia edellytyksiä
- Karl Polanyi: The Great Transformation, 1944: kapitalismi poliittisin ratkaisuin tehty talousjärjestelmä
- globaalin kapitalismin itsetuhoisten toimintatapojen kritiikki 1990-luvun jälkipuolelta
- taloudellisten kriisien uhka, Meksiko, Aasia (George Soros, Joseph E. Stiglitz)
- talouden ekologiset rajat (”kestävä kehitys”)
- sosiaalinen epävakaus taloudellisena riskinä
- globalisaatiokritiikki taloudellisena realiteettina
- brändin vaaliminen ja yrityksen eettisen ja ekologisen imagon merkitys
- suuryritysten ”corporate citizenship”
- kansalaisjärjestöt oppineet lobbaamaan myös yrityksiä (Saskia Sassen)

7. Globalisaatiokritiikki III: ”vaihtoehtoinen globalisaatio”

- demokratian visioita
- ”kosmopoliittinen demokratia” (David Held)
- ”globaali kansalaisyhteiskunta” (Ulrich Beck)
- ”globaali demokratia” (esim. Heikki Patomäki & Teivo Teivainen)
- missään näissä kyse ei vain kansallisvaltiollisten toimintatapojen nostamisesta globaaleiksi, vaan uudenlaisesta, erityyppisten toimijoiden muodostamasta hallinnasta ja demokratiasta
- Attac (per. 1998) ja vaihtoehtoinen globalisaatio (”altermondialisation”)
- pääomaliikkeiden sääntely, Tobin -vero
- ero 1960-luvun anti-imperialistiseen liikkeeseen: poliittinen sääntely  vallankumouksen sijasta; valtion puolustaminen taloutta vastaan
- kuitenkin liityntä sosialistisen kapitalisminkritiikin pitkään traditioon
- globalisaatiokritiikin toimintatavat: ”uudet liikkeet” versus ”vanhat liikkeet”; työväenliike ”vanha liike”
- globalisaatiokritiikistä tullut olennainen osa globalisaatiota