|
Sosialismin vuosisadat
Pauli Kettunen
Luento 1, 23.9.2004.
Johdantoluento
1. Kurssin teema
- tarkasteltavana sosialistiset aatteet, liikkeet ja
järjestelmät
- pitkä historiallinen perspektiivi
- aatehistorian osalta pisin: sosialismin kytkeytyminen
poliittisen ajattelun traditioihin
- sosialistinen työväenliike 1800- ja 1900-luvulla
- yhteiskuntajärjestelmien taistelu Venäjän
vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja
etenkin kylmän sodan aikana
- nykyhistorian näkökulma
- ”reaalisosialismin” romahdus
- globalisoituva kapitalismi
- globalisaatiokritiikin nousu
2. Sosialismin
tutkimuksen näkökulmat
- kulloinkin merkityksellisten kysymysten muuttuminen
historiantutkimuksen yleisenä ominaispiirteenä
- 1980- ja 1990-luvun murros ja uudet kysymykset
- vanhastaan historian tulkitseminen ja oman
tehtävän historiallinen perusteleminen keskeinen ainesosa
sosialismin aatesisältöä
- esim. SDP:n periaateohjelmasta 1952:
”Yhteiskuntaluokka toisensa jälkeen on ryhtynyt taisteluun
hankkiakseen
itselleen vapautta ja oikeutta samalla toteuttaen taloudellisen ja
yhteiskunnallisen kehityksen kypsyttämiä uudistuksia.
Yhteiskunnallisen
kehityksen nykyvaiheessa jatkavat ihmisen vapaustaistelua
kapitalistisen järjestelmän vallitessa syntynyt
palkkatyöväestö sekä
siihen sosiaalisesti ja taloudellisesti rinnastettavat
pienviljelijät
ja henkisen työn tekijät. /…/ Näin on
sosialidemokraattisen työväenliikkeen
hellittämättömien
ponnistusten ja taloudellisen kehityksen omien lakien vaikutuksesta
kapitalistinen järjestelmä jo osittain muuttunut yhteiskunnan
omistukseen ja tuotantoon pohjautuvaksi ja muuttuu edelleen
sosialistiseksi suunnitelmataloudeksi.”
- sosialistisen työväenliikkeen historialliset
omakuvat pitkään sen tutkimusta ohjaavina
- kapitalismi -> työväenluokka ->
työväenliike -> sosialismi (esim. Suomen työväenliikkeen historia,
1976)
- suuntataistelut, joissa suhde kapitalismiin
(vallankumouksellisuus – reformismi)
- sosialististen historiankuvien kriisiytyminen 1980-luvulla
-> tutkimuksen uudet kysymyksenasettelut
- kaksi suuntaa näkyvillä
tutkimusintresseissä: 1) sosialismi osana modernin projektia, 2)
sosialismi osana kylmän sodan järjestelmäkonfliktia
3. Suunta I: sosialismi osana modernin projektia
- sosialismin tarkasteleminen yhtenä ”valistuksen
ideologiana” (John Schwarzmantel)
- Ranskan vallankumouksen jälkeisissä
ideologioissa (liberalismi, sosialismi, konservatismi, nationalismi)
kuva kritiikin kohteesta, keskeisestä toimijasta,
tavoitteena olevasta asiaintilasta
- luottamus järjen voittokulkuun
- työväenliike yhtenä kansanliikkeenä
(esim. Kansa liikkeessä,
1987)
- erityisesti Pohjoismaissa huomion kohdistaminen
1800-luvun jälkipuolella tapahtuneeseen kansanliikkeiden
(herätysliikkeiden, raittiusliikkeen, osuustoimintaliikkeen,
urheiluliikkeen, naisliikkeen, työväenliikkeen) nousuun ja
liikkeiden keskinäisiin yhteyksiin
- sosialistit luomassa modernia politiikkaa ja
kansalaisyhteiskuntaa
- sosialistit luomassa modernia
sukupuolijärjestelmää ja itsekurin alaista kansalaista
- naistutkimuksessa huomio siihen, miten sosialistit(kin)
tekemässä julkisen ja yksityisen elämänpiirin
sukupuolittunutta jakoa (esim. Barbara Caine & Glenda Sluga)
4. Suunta II: sosialismi osana kylmän sodan
järjestelmäkonfliktia
- neuvostojärjestelmään samastetun sosialismin
tarkastelu ”reaalisosialismin” romahduksen perspektiivistä
- ihmisiä tuhoava ja tappava järjestelmä
(esim. Kommunismin musta kirja,
1997)
- itsetuhoinen, toimintaperiaatteiltaan
kestämätön talousjärjestelmä
(sosialismista kapitalismiin siirtyvien ns. transitiotalouksien
tutkimus)
- ”historian loppu” (Francis Fukuyama)
- teesi taloudellisen ja poliittisen liberalismin
lopullisesta voitosta
- maailmanhistorian kulkusuuntaan ja tarkoitukseen
vetoavien ideologioiden häviö
- kommunistien ja sosiaalidemokraattien taistelu
- sosialistisen tradition jakautuminen kylmän sodan
jakolinjan eri puolille
- työväenliike Suomessakin kylmän sodan
foorumina (1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun osalta Mikko Majanderin
väitöskirja, 2004)
- länsieurooppalaiset hyvinvointivaltiot ja kylmän
sota
- hyvinvointivaltioiden tutkimuksessa huomiota siihen,
miten Neuvostoliiton uhka vahvisti valtiollisen sääntelyn
(erityisesti sosiaalipolitiikan) hyväksyntää
yhteiskunnallisten ristiriitojen lieventämiseksi ja kommunismin
kannatuksen heikentämiseksi
- hyvinvointivaltioiden ekspansiovaiheen
päättyminen ja "reaalisosialismin" romahdus samanaikaisia
muutoksia
- ”kolmas maailma” ja kylmän sodan
järjestelmäkonflikti
- "kolmannen maailman" tietoisuus suhteessa
"ensimmäiseen" ja "toiseen" maailmaan (idän ja lännen
vastakohtaan)
- tässäkin olennaista: kylmä sota ei ollut
vain kahden suurvaltablokin sotilaallis-poliittista vastakkainoloa,
vaan myös järjestelmäkonflikti (Fred Halliday);
siinä taloudellis-poliittinen taso (talousjärjestelmät)
ja poliittis-kulttuurinen taso (poliittiset järjestelmät,
kansalais- ja ihmisoikeudet)
5. Yhteiskunnallisten ongelmien ja ratkaisujen
määrittelyä koskevan kamppailun historia
- sosialismin tulkitseminen (vain) modernin projektin osana
tai (vain)
kylmän sodan järjestelmäkonfliktin osana: kumpikin
”voittajien
historiaa”, vaikka aivan eri tavoin
- esimerkki edellisestä: Suomen
työväenpuolueen Forssan ohjelman 1903 juhliminen vuonna 2003
hyvinvointivaltion suunnitelmana
- tällä kurssilla: miten 1800- ja 1900-luvulla
yhteiskunnallisten ongelmien ja ratkaisujen määrittelyä
ohjasivat
- sosialismin ja kapitalismin vastakkainasettelut
- mikä oikea tie sosialismiin
- millainen oikeata sosialismia
- miten sosialismia parhaiten vastustettaisiin
- näiden kysymysten yhteydessä
- kamppailut demokratiasta ja demokratian käsitteen
merkityksestä
- kysymykset kansallisesta ja kansainvälisestä,
nationalismista ja internationalismista
- myöhempien tähystysaukkojen kyseenalaistaminen
- pyrkimys tavoittaa kulloisiinkin toimintatilanteisiin
liittynyt avoimuus, epätietoisuus, kiistanalaisuus
- toteutumattomat vaihtoehdot (esim. Suomi
kansandemokratiana) olleet osa näitä toimintatilanteita
ja vaikuttaneet siihen, mikä toteutunut
6. Aatteet, liikkeet, järjestelmät
- yhteenveto: kurssilla sosialismia tarkastellaan kolmella
tasolla
- aatehistoria
- yhteiskunnallisten liikkeiden historia
- yhteiskuntajärjestelmien historia
- näitä yhdistävänä: poliittisen
agendan määrittelyn valta ja sen historia
- miten on määritelty ja kuka on
määritellyt kysymykset, joiden vastauksista on riidelty tai
sovittu?
7. Kurssin rakenne
- Johdanto
- Sosialismi ennen Marxia
- Marx ennen marxismia, marxismi ennen
marxismi-leninismiä
- Sosialistinen työväenliike ja sen jakautuminen
- Sosialismi ja sosiaalipolitiikka
- Sosialismi ja liberalismi
- Sosialismi ja fasismi
- Sosiaalidemokratia ja kommunismi
- Kolmannen maailman sosialismit
- Sosialismi ja globalisaatiokritiikki
|