Nationalismi ylikansallisena ajattelu- ja toimintatapana
Pauli Kettunen
Luento 8, 17.11.2005
Hyvinvointivaltiollinen nationalismi
Kapitalismin, työväenliikkeen ja
työväenkysymyksen kansainvälisyys
- kansainvälinen talous ja kansakunnat
- vallankumouksia, utopioita, luokkaristiriitoja
- kansainvälisen sosiaalipolitiikan visiot
- brittitehtailija Robert Owen ja Aachenin kongressi 1818
- kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan
työväensuojelulainsäädännön
puolestapuhujat 1830-luvulta
Työväenkysymyksen kansallisen ratkomisen
kansainväliset edellytykset
- Verein für Sozialpolitik Saksassa 1872
- Fabian Society Britanniassa 1884
- ensimmäinen valtioidenvälinen
työväensuojelukokous Berliinissa 1890
- keisari Wilhelm II
- Saksan kilpailukyvyn ja yhteiskuntarauhan varmistaminen
- kansainvälinen tieto
- esim. maailmannäyttelyissä
työväenkysymyksen kansalliset ratkaisut (vrt. ”benchmarking”)
- vertailu, tilastot, professionaalinen tieto
- Kansainvälinen työjärjestö ILO 1919
- työtä, työntekijöitä ja
työsuhteita koskevan tiedon kansainvälinen keskus
- kansallinen yhteiskunnallinen vakaus kansainvälisen rauhan
edellytyksenä
- kansallinen yhteiskunnallinen vakaus edellyttää
kansainvälisiä normeja
Kansainvälisen sosiaalisen sääntelyn esteet – 1920-
ja 1930-luvun kokemus
- kansainvälinen talouskilpailu pikemmin kansallisen
sosiaalipolitiikan este kuin kansainvälisen sosiaalipolitiikan
edellytys
- kansallinen epävakaus horjutti kansainvälistä
vakautta, mutta kansallinen vakaus ei välttämättä
edistänyt kansainvälistä vakautta
- fasistiset valtajärjestelmät
- 1930-luvun alun suuri talouslama ja kansallisen protektionismin
vahvistuminen
- paneurooppalaisuuden kuihtuminen talouslamaan ja
kansallissosialismin nousuun
- sodanuhka ja Kansainliiton heikentyminen 1930-luvulla
Toinen maailmansota ja kansallisen yhteiskunnan visiot
- modernisoituvan yhteiskunnan peruskysymykset kansallisina
välttämättömyyksinä sota-aikana
- taloudellinen rationalisointi
- sosiaalinen integrointi
- itsekurinalainen yksilö
- kansallisen yksituumaisuuden ylläpitäminen
- valtiollisuus ja vapaaehtoisuus
- kaikkien väestöryhmien osallisuus
- sosiaalisen sukupuolijärjestelmän muovaaminen
- sotatalouden korporatistinen organisointi vaihtelevin muodoin
- Beveridge-suunnitelma Britanniassa 1942/1944
- sota-ajan kansallisen solidaarisuuden tekeminen pysyväksi
- kattava turva sosiaalisia riskejä vastaan
- täystyöllisyyden tavoite
- ”sodanjälkeissuunnittelu” kansallisesti ja
kansainvälisesti
Kansallisten yhteiskuntien kansainvälinen järjestys
- johtopäätökset suuren talouslaman ja toisen
maailmansodan kokemuksista
- ILO:n Philadelphian julistus 1944
- sosiaalisen tasoituksen, taloudellisen kasvun ja demokratian
laajenemisen kehä kansallisesti ja kansainvälisesti
- kolmikantaperiaatteen sisällyttäminen demokratian
konseptioon kansallisesti ja kansainvälisesti
- talouspoliittisen päätöksenteon arviointi ja
hyväksyntä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerein niin
kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, ILO:n osallisuus
- Bretton Woodsin järjestelmä
- Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
- Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki
(IBRD, ”Maailmanpankki”)
- Yleinen tulli- ja kauppasopimus (GATT)
- visioiden vajavainen toteutuminen
- teollisuustuotannon kasvu sodan jälkeen 1960-luvulle
saakka nopeampaa kuin maailmankaupan kasvu
- sosiaalisen ja taloudellisen raja: ILO:lle ei osuutta
kansainvälisen talouden sääntelyssä
- kylmä sota
Kansallisen yhteiskunnan malli
- Philadelphian julistuksen ydintä kansallisen yhteiskunnan
yleispätevä malli
- täystyöllisyys, kattava sosiaaliturva,
työehtosopimusjärjestelmä
- hyvät kehät, kuten sodan aikana kehitellyissä
visioissa yleisemmin (esim. Beveridge-suunnitelma)
- laajenevalle palkkatyölle perustuva kansallinen yhteiskunta
- kansalaisuuden laajentuva sisältö
- "juridinen kansalaisuus", "poliittinen kansalaisuus",
"sosiaalinen kansalaisuus" (brittisosiologi T.H. Marshall 1950)
Pohjoismainen hyvinvointivaltio
- vahva kansallinen yhteiskunta ja vahva riippuvuus
kansainvälisestä taloudesta
- ”demokraattinen korporatismi” (Peter J. Katzenstein)
- valtion ja yhteiskunnan käsitteiden yhteensulautuminen
1800-luvulta
- luottamus hyviin kehiin
- 1930-luvun luokkakompromissit: työmies ja talonpoika,
työntekijät ja työnantajat
- tasa-arvo, tehokkuus, solidaarisuus
- vapaan talonpojan idealisoitu traditio, kapitalismin henki,
sosialismin utopia
- suunnitteleva järki osoittamassa kompromissien
mahdollisuuksia ja rajoja
- ideaalina työnantajien ja työntekijöiden
symmetriset suhteet
- vahva järjestäytyminen
- vahva kollektiivinen sopimus- ja neuvottelujärjestelmä
- eri tahdissa eri Pohjoismaissa, Suomi perässä
(seuraava luennolla 9, 25.11.2005)
Hyvinvointivaltion nationalismi ja sen kritiikki 1: Gunnar ja Alva
Myrdal
- talouslaman aikana ja jälkeen 1930-luvulla
- modernin Ruotsin tekeminen
- sosiaalidemokratian ja modernismin yhteys Ruotsissa
- suunnitteluideologia, sosiaalinen insinööritaito
- väestökysymys kansallisena kysymyksenä (Gunnar
& Alva Myrdal: Kris i befolkningsfrågan, 1934)
- toisen maailmansodan loppuvaiheessa
- Ruotsi ”maailman asian ajajaksi” (Gunnar Myrdal: Varning
för fredsoptimismen, 1944)
- hyvinvointivaltion rakentamisvaiheessa / siirtomaavallan
murtumisen vaiheessa 1950- ja 1960-luvulla
- ”The Welfare State is narrowly and irrationally nationalistic.”
(Gunnar Myrdal: Beyond the Welfare State 1960)
- talouden kansainvälinen suunnittelu ja ”Welfare World”
- alueellisten blokkien (läntisen Euroopan integraation)
kritiikki
- hyvinvointivaltion toimintalogiikan ja
yhteiskuntajärjestelmien konvergenssin globaali laajennus
- Gunnar Myrdal: Asian Drama (1968), modernisaatio ja
kehitystutkimuksen kasvu
- hyvinvointivaltion kansallisen kehikon voima
- kansallisen kilpailukykytavoitteen ja kansainvälisen
solidaarisuuden jännite ruotsalaisessa politiikassa
Hyvinvointivaltion nationalismi ja sen kritiikki 2: Pekka Kuusi
- suomalaisen hyvinvointivaltion suunnitelma 1950- ja 1960-luvun
vaihteessa
- Pekka Kuusi: 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961), ”Plan for
Finland”
- sosiaalipolitiikka kokonaisvaltaisen yhteiskuntapolitiikan osana
- sosiaalinen tasoitus talouskasvun edellytyksenä:
suomalaisten ihmisten tuottavien kykyjen vapauttaminen ja passiivisten
aktivoiminen
- kansallinen ”me” Ruotsin ja Neuvostoliiton välissä,
”olemme tuomitut kasvamaan”
- sosialismin ja kapitalismin rajan ylitys, konvergenssi
- ”ihmiskuntapolitiikka” 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa
- Pekka Kuusi: Tämä ihmisen maailma (1982)
- kulttuurievoluutio, kasvun hallinta
- ”eloonjäämisoppi”
- yhteiskuntajärjestelmien globaali konvergenssi