Helsingin yliopisto : Valtiotieteellinen tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos
POLIITTINEN HISTORIA

Globaalin kansalaisyhteiskunnan lyhyt ja pitkä historia
Pauli Kettunen


Luento 9, 20.11.2003

Globaali talous ja politiikan mahdollisuudet



Globaali ja kansallinen: yleisiä näkökohtia


* Globalisaatiokeskustelun muutoskuvia on syytä kritisoida.
* Kansallinen ja kansainvälinen ovat edellyttäneet toisiaan.
* Globalisaatio ei tarkoita kansallisten toiminta- ja ajattelutapojen häviämistä.
* Globaaliin talouskilpailuun kuuluu nationalismia ylläpitäviä ja vahvistavia voimia.
* Globaali talouskilpailu luo edellytyksiä myös euronationalismille.
* Globaali talouskilpailu ja globalisaatio eivät ole synonyymejä.


Globalisaation nationalismi

”rajattoman maailman” (Kenichi Ohmae) kuva: kansallisvaltioiden ja kansallisten perspektiivien häviäminen
globalisaatiokeskustelussa tätä vastaan sotivia piirteitä
”meidän” uudet haasteemme, ”meidän” kilpailukykymme
”tiedon ja osaamisen Suomi”, ”kansallinen innovaatiojärjestelmä”
johtopäätös: nationalismi ei vain reaktioissa globalisaatiota vastaan, vaan sen osana


Kilpailukyky – vanha uusi teema

kilpailukyky kaikkea muuta kuin uusi teema
esim. Pohjoismaat pieniä, suhteellisen avoimia talouksia, suuresti riippuvaisia viennistä
vanhojen ajatusmallien voimistuminen uusliberalismin voittokulun ja kylmän sodan päättymisen/reaalisosialismin luhistumisen myötä
läntisten eliittien aiempaa helpompi viestittää, että maailma koostuu keskenään kilpailevista kansakunnista
kilpailukyvyn uudet merkitykset
talouden eri toimijoiden erilaiset siteet tilaan
pääoman ja työvoiman epäsymmetrioiden kasvu
liikkuvuuden ja liikkumattomuuden uudet yhdistelmät; virtaukset ja refleksiivisyys (Scott Lash & John Urry)
kansallisten yhteisöjen houkuttelevuus ylikansallisen taloudellisen päätöksenteon edessä, suorituspaikkakilpailu
myös kilpailu oikeanlaisten ihmisten saamisesta yhteisöön
kilpailukykyisen yhteisön kilpailukykyinen jäsen


”Kilpailuvaltio”

valtio kilpailukyky-yhteisön rakentajana
tulkintoja hyvinvointivaltion muuttumisesta ”kilpailuvaltioksi” (esim. Wolfgang Streeck)
erilaisia ”kilpailuvaltioita” suhteessa siihen, missä määrin ja millä tavoin hyvinvointivaltiolliset rakenteet säilyvät (Ronen Palan & Jason Abbot)
kansallisvaltioiden lisäksi myös EU luomassa kilpailukyky-yhteisöä, osa euronationalismia
kaksi usein yhteenliittyvää puolta tavoissa ajatella talouden ja politiikan suhdetta kilpailuvaltiossa
politiikka reagoi talouden välttämättömyyksiin (deregulaatio)
politiikka luomassa institutionaalisia edellytyksiä innovatiiviselle taloudelle (kansallinen innovaatiojärjestelmä)


”Kansallisen katseen” (Ulrich Beck) rajat

ylikansallinen sääntely kansallisen politiikan edellytyksenä
esim. verokilpailun hillitseminen kansallisen hyvinvointipolitiikan edellytyksenä
kuinka pitkälle mahdollista noudattaa sijaintikilpailun logiikkaa? ”Nokia – liian suuri Suomeen”?
ylikansallinen sääntely globaalin talouden sisäisten tarpeiden vuoksi
ylikansallisen poliittisen agendan kehittyminen
maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuus
demokratia, kansalaisuus, oikeudet globaaleina kysymyksinä


Globaalin sääntelyn taloudellisia perusteita

markkinoihin kuuluu sääntely
markkinatalouden kehittymisen poliittiset ja institutionaaliset edellytykset (Karl Polanyi: The Great Transformation, 1944)
Bretton Woodsin järjestelmä toisen maailmansodan jälkeen ja sen mureneminen 1970-luvun alussa
”deregulaatio” 1970-luvun jälkeen
globaalin kapitalismin itsetuhoisten toimintatapojen kritiikki 1990-luvun jälkipuolelta
taloudellisten kriisien uhka, Meksikko, Aasia (George Soros, Joseph E. Stiglitz)
talouden ekologiset rajat (”kestävä kehitys”)
sosiaalinen epävakaus taloudellisena riskinä
globalisaatiokritiikki taloudellisena realiteettina brändin vaaliminen
suuryritysten ”corporate citizenship”
kansalaisjärjestöt oppineet lobbaamaan myös yrityksiä, valtioiden ja valtioidenvälisten järjestöjen lisäksi (Saskia Sassen)
entä talouden ”välttämättömyyksille” alistumattomat poliittiset ja eettiset argumentit?