poliittisen päätöksenteon kansainvälistyminen
kansainväliset turvallisuusrakenteet
kulttuurin globalisoituminen
talouden globalisoituminen
kansainvälisen oikeuden muuttuminen

suhteessa omaan väestöön
suhteessa muihin valtioihin

valtiot subjekteja koko 1800-luvun
eivät ihmiset, yksilöt, kansalaiset
sisäiset ja ulkoiset asiat

ihmisoikeudet
ympäristö
rikollisuus

orjakaupan kielto
sotien yhteydessä: haavoittuneet, siviiliväestö, sotavangit
vieraan maan kansalaisen kohtelu
uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen asema ja suojelu
työntekijäin suojelu

Nürnbergin oikeudenkäynti 1946
YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Euroopan neuvosto 1949, Euroopan ihmisoikeussopimus 1950
kylmä sota ja ”sisäisiin asioihin puuttumattomuus”
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous ETYK 1975 ja sen seuranta ja jatko (ETYJ)
ihmisoikeuskysymykset Suomen ulkopolitiikkaan 1980-luvulla

Rion julistus, Agenda 21

”kehityksen” ja ”kestävyyden” yhteensovittaminen
kestävän kehityksen taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus
luottamus hyvään kehään
rikkaiden ja köyhien maiden monitahoinen ristiriita

keskukseton, rajaton globaali valta?

USA:n asema keskuksena?

ongelmien määritteleminen järjestyksen ja järjestysvallan kysymyksiksi
rikollisuus (esim. huumeet, ihmissalakuljetus)
terrorismi
”lurjusvaltiot”
siirtolaisuus, ”linnake Eurooppa”

ei-valtiollisten kansainvälisten organisaatioiden (Amnesty, Greenpeace) valvontafunktiot

liikkeet ongelmien julkituojina, kysymysten asettajina

Amnesty International (per. 1961)
Greenpeace (per. 1971)
Attac (per. 1998)

solidaarisuus
konflikti
systeemin rajojen rikkominen/koetteleminen