kansallisvaltion suvereeniuteen
aiempiin kansainvälisyyden ja globaaliuden muotoihin ja tavoitteisiin

territoriaalivaltioiden suhteiden pohjalle rakentunut ”Westfalenin järjestelmä”
kansallisvaltiot, imperiumit ja imperialismi 1800-luvulla
kansallisvaltioperiaate ja Kansainliitto / Yhdistyneet Kansakunnat
toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälisen talouden järjestys, Bretton Woods
kylmän sodan vastakkainasettelu (itä-länsi)
kolonialismin purkautuminen ja ”kolmas maailma” (etelä-pohjoinen)

sotilaallinen vastakkainasettelu, ydinsota globaaliksi uhaksi

”realistisen”  tutkimussuunnan puutteet

”varsinainen” kylmä sota 1946-1953:  rautaesirippu,  Saksan kysymys, ensimmäinen Berliinin kriisi 1948-1949, Korean sota 1950-1953
”liennytyksen”/”rauhanomaisen rinnakkainolon” vaiheet, ”suojasää”, ETYK
”toinen kylmä sota” 1979-1985: Afganistan, Puola
Berliinin muurin murtuminen, Saksan yhdistyminen, Neuvostoliiton hajoaminen: edeltävä ”kylmäksi sodaksi”

Itä-Saksa, Puola, Unkari, Tshekkoslovakia

Kuuban vallankumous, Chile, vallankumousliikkeet ja sotilasdiktatuurit

Ranskan omalinjaisuus, Länsi-Saksan ”uusi idänpolitiikka”

Vietnamin sota ja läntinen radikalismi

ranskalainen maantieteilijä, sosiologi ja taloustieteilijä Alfred Sauvy, 1952
muutosvoimaksi vastaavasti kuin kolmas sääty Ranskan vallankumouksessa

Indokiinan sota, Algerian sota, Vietnamin sota; Franz Fanon

riippuvuusteoriat

Simon Bolivarin perintö ja kontinentalismi Latinalaisessa Amerikassa
panislamilaisuus 1920- ja 1930-luvuilla
arabismi: Arabiliitto toisen maailmansodan jälkeen
panafrikkalaisuus ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU 1963

Aasian suurten siirtomaiden itsenäistyttyä
Bandungin konferenssi 1955 Indonesiassa
toiveikkuus, Bandungin henki, kolmas maailma YK:ssa
jälkikoloniaaliset siteet
kylmä sota kontekstina
sitoutumattomien maiden liike 1961

Unctad 1964 (United Nations Conference on Trade and Development)

suositusluonteisia päätöksiä

esim. TRICONT Suomessa

kapitalismin kumoaminen

Rooman klubi 1960-luvun lopulta
öljykriisi 1973, Opec voimatekijäksi

valtioilla ”täysi ja pysyvä päätösvaltaisuus omiin luonnonvaroihinsa ja kaikkeen taloudelliseen toimintaan nähden”
valtioilla ”oikeus säännellä ja valvoa monikansallisten yhtiöiden toimintoja alueellaan kansallisten talouksien etujen mukaisesti täyden määräysvallan pohjalla”
”uudistettavan kansainvälisen rahajärjestelmän yhtenä päätavoitteena … kehitysmaiden kehityksen edistäminen”
kehitysmaiden vienti- ja tuontihintojen oikeudenmukainen suhde
YK:lle ”entistä suurempi merkitys uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen luomisessa”