Erilaisuus, alistus, tasavertaisuus – 
orjuus ja palkkatyö ylikansallisina kysymyksinä
 
 

Länsimainen yhteiskunta ja ”toinen”

• barbaarin historia
• valloittajakansan oikeus orjuuttaa valloitettu
• jalo villi ja puoli-ihminen; ”luonnontilan” ja yhteiskunnan suhteen erilaiset tulkinnat
• orientalismi (Edward Said), ”idän” erilaiset merkitykset ”toisena”, esim. Montesquieu: Persialaisia kirjeitä, 1721
• yhteiskuntien kehityksen ajatus, moderni historiankäsitys 1700-luvulla
• darwinismi, evoluutio, degeneraatio 1800-luvun jälkipuolella
• meidän ja heidän eron merkitys antropologian ja sosiologian historiassa
• kristinuskon ja islamin universalismi: lähetystyö

• orjakaupan historia, 1700-luku huippuaikaa
• orjuudenvastainen toiminta Britanniassa 1700-luvun lopulla, kveekarit
• Ranskan vallankumous ja Napoleon: kielto ja kiellon kumoaminen
• orjakaupan kiellot 1800-luvun alkupuolella: Tanska 1803, Britannia 1807
• Wienin kongressi 1814-1815: orjakaupan tuomitseminen
• orjuus ja orjakauppa kansainvälisen oikeuden teorian ja käytännön ongelmana
• Yhdysvaltain sisällissota 1861-1865

”Vapaa työläinen”

• palkkatyö ja vapaus
• moraalinen ongelma Yhdysvalloissa orjuuden lakkauttamisen jälkeen
• Ranskan vallankumous: liberté, egalité, fraternité; kansalaisuus
• teollinen kapitalismi ja kaksinkertaisesti vapaa työläinen (Karl Marx)
• kysymys heikomman osapuolen suojelusta
• kysymys kollektiivisesta toiminnasta (Ranskan vallankumous: valtion ja kansalaisen välissä olevat instituutiot hävitettävä)
• vallankumouksia, utopioita, luokkaristiriitoja
• utopistisosialismi, marxismi, työväenliikkeen internationalismi
• ammattiyhdistyksiä ja rajat ylittäviä työtaisteluja

• Adam Smith: The Wealth of Nations, 1776
• sääntelemättömiin markkinoihin perustuvan globalisaation oikeuttaja?
• perustuu harhakäsitykseen Smithin ajattelusta (Kari Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi, 1998)
• moraalifilosofi Smithin kritiikin kohde
ei valtio sinänsä, vaan että suurkauppiaat ja teollisuusyrittäjät kykenivät taivuttamaan valtion erityisintressiensä palvelukseen
• ”näkymättömän käden” esioletukset
• voitot investoidaan kotimaahan
• voitot investoidaan uuteen työvoimaan
• yhteiskuntaideaali
• miesten vapaa taloudellinen toiminta, perheviljelijöiden, pienyrittäjien ja kohtuullisesti palkattujen työläisten yhteiskunta
• valtiovallan huolehdittava, ettei synny suuria, etuoikeuksia itselleen kahmivia taloudellisia keskittymiä
• Smith tunnisti työläisen ja työnantajan eturistiriidan ja epätasa-arvon 

• Smithillä
• valistuksen usko yhteiskunnan tietoisen muuttamisen mahdollisuuteen
• ajatus inhimillisen toiminnan tarkoittamattomista seurauksista, hänellä positiivisia
• 1800-luvun alkupuolella taloudellisen liberalismin radikalisointi
• itse itsensä säätelevät ja korjaavat markkinat
• valtiollinen puuttuminen markkinatalouden sosiaalisiin seurauksiin a) tuottaisi tarkoittamattomia vahinkoja, b) olisi hyödytöntä (Malthus, Ricardo), c) on itsessään ajatuksena vahingollinen (vapauden ja - 1800-luvun jälkipuolen ajattelussa - luonnonvalinnan estäminen)
• uudistusten torjunnan argumentit yleisemmin: ”perversity, futility, jeopardy” (Albert O. Hirschman: The Rhetoric of Reaction, 1991)
• markkinoiden vapaus ja köyhien kurinalaistaminen; työ (Englannin New Poor Law 1834)
• oma-apu ja kasvatus

• järjestyskysymys (Bismarck)
• valtiollisen sosiaalisen sääntelyn moraalinen perusteleminen
• heikomman suojelu ja vahvistaminen sopimusosapuolena
• sosiaaliliberalismi
• sosiaalisen sääntelyn liittäminen osaksi modernia rationalisoitumista
• taloudellinen rationaalisuus
• sosiaalinen kiinteys
• itsekuriin kasvanut yksilö

• neljä varhaista ja edelleen esiintyvää argumenttia (esim. Yrjö Koskinen: Työväenseikka, 1874)
• (1) sosiaaliset reformit torjuvat kansainvälisen talouden kansalliselle yhteiskunnalle aiheuttamia uhkia
• (2) kansainvälinen talouskilpailu ehkäisee ja rajoittaa kansallista sosiaalista sääntelyä
• (3) kansallinen sosiaalinen sääntely edistää kansallisen talouden menestystä
• (4) kansainvälinen talouskilpailu edellyttää ja pohjustaa kansainvälistä sosiaalista sääntelyä

• brittitehtailija Robert Owen ja Aachenin kongressi 1818
• kansainvälisiin sopimuksiin perustuvan työväensuojelulainsäädännön puolestapuhujat 1830-luvulta
• Verein für Sozialpolitik, 1872
• sosiaalipoliittiset reformit ja vallankumouksellisen sosialismin ehkäiseminen
• kansainvälisten sopimusten tavoite
• ensimmäinen valtioidenvälinen työväensuojelukokous Berliinissa 1890
• kolme kansainvälistä yhdistystä 1890- ja 1900-luvulla: lakisääteinen työväensuojelu, sosiaalivakuutus, työttömyyden vastustaminen
• Kansainvälinen työjärjestö ILO 1919
• kansallisia yhteiskuntia koskevat kansainväliset normit
• työntekijä- ja työnantajaedustus organisaatiossa