Kansallisvaltioiden kansainvälisyys
 

Kansallinen ja kansainvälinen

• globalisaatiokeskustelun karikatyyri
• mennyt suljettujen kansallisten yhteiskuntien maailmana
• kansallinen ja kansainvälinen toistensa ehtoina
• kansallinen ei yhtä kuin sisäsyntyinen
• kansainvälinen ei yhtä kuin ulkoamääräytynyt
• modernisaatio ja kansakunta
• modernisoituva kansallinen yhteiskunta ja ylikansallinen/kansainvälinen tieto
• kansainvälinen talous kansallisten instituutioiden kontekstina (vrt. pohjoismainen hyvinvointivaltio)
• nationalismi ylikansallisena ideologiana
• kansallisesti ainutlaatuisen etsiminen ja tekeminen
• kansallisvaltioperiaatteen yleispätevyys
• kansallisvaltiomuodon globalisoituminen
• ”kansallisen kehityksen”  maailmanjärjestelmä (Immanuel Wallerstein) 

Moderni valtio ja suvereenius

• suvereeniuden ajatuksen historia modernin valtion historiana
• sekä hallitsijan persoonasta että hallituista erillisen valtion käsite (Quentin Skinner)
• Jean Bodin 1576: väestöllisesti ja alueellisesti rajautuva poliittinen yhteisö, jossa keskitetty suvereeni valta
• Thomas Hobbes: Leviathan 1660; yhteiskuntasopimus ja suvereeni valta (an arteficial man) luonnontilan (kaikkien sota kaikkia vastaan) voittamisena
• valtion/hallituksen valta ja kansansuvereenisuus
• John Locke: Two Treatises of Government (1680-1690); ihmisten luonnolliset oikeudet ja niiden turvaaminen
• suvereeniuden sisäinen ja ulkoinen puoli

Kansainvälinen politiikka ja kansainvälinen oikeus

• ”realismi” kansainvälisen politiikan ohjaajana (Hans Morgenthau: Politics among Nations, 1948)
• kilpailevien, valtataistelussa olevien suvereenien valtioiden anarkia
• valtion voimaan ja etuun perustuva Realpolitik (vrt. J. K. Paasikivi)
• kansainvälisen oikeuden (valtioidenvälisten normien) ajatus
• Hugo Grotius: De Jure Belli ac Pacis (1625)
• Immanuel Kant: Zum evigen Frieden (1795)
• ”Westfalenin malli” (David Held: Democracy and Global Order, 1995)
• suvereenius ja maailman jako
• nationalismi ja imperialismi 1800-luvun jälkipuolella
• suvereeniuden laajentaminen, kansainvälisen oikeuden ”sivilisatorinen” perustelu (vrt. Belgian Kongo)

Ensimmäiset kansainväliset järjestöt

• valtioidenvälisyyden muotoja: diplomatia, sodat, kongressit
• sopimuksia ja järjestöjä sääntelemään kansainvälistä kommunikaatiota
• Kansainvälinen lennätinliitto 1865, Kansainvälinen postiliitto 1874
• merenkulkua ja rautatieliikennettä koskeneet sopimukset/järjestöt
• maailmanaika (Washingtonin konferenssi 1884)
• teolliset standardit; yksityiset aloitteet merkittäviä
• modernisaation tieto ja professionaaliset järjestöt kansainvälisine yhteyksineen
• myöhemmillä luennoilla kansainvälisten liikkeiden synty (työväenliike, rauhanliike)

Kansainvälinen talous

• pitkien kauppayhteyksien vuosituhantinen historia
• silti ”maailmanjärjestelmäteorian” (Wallerstein) rajallinen selitysvoima ennen 1800-lukua
• kaukokaupan määräosuus taloudessa vähäinen
• vaikutus yhteiskunnallisiin suhteisiin varsin rajoittunut
• merkantilismi, kaupungit, absolutistinen valtio
• kansantaloudet ja maailmanmarkkinat
• maatalouden muutos ja teollinen vallankumous: tuotanto- ja kuljetusteknologia, kauppa
• elinkeinovapaus, vapaakaupan ja protektionismin ristiriita 1800-luvun kansallisissa poliittisissa kamppailuissa
• kultakanta 1870-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan
• työvoiman liikkuvuus, siirtolaisuus
• ”In this era industrial capitalism became a genuine world economy…” (Eric Hobsbawm: The Age of Capital 1848-1875) 
• kansantalouksien (kansallisten talouksien) kehittyminen maailmantalouden luomassa kontekstissa