· Helsingin yliopisto

: Valtiotieteellinen tiedekunta : Yhteiskuntahistorian laitos

· POLIITTINEN HISTORIA

Globaalin kansalaisyhteiskunnan lyhyt ja pitkä historia
Pauli Kettunen

Luento 1, 25.9.2003

Johdanto

Kurssin teema

• kansallisvaltio ollut poliittisen toiminnan, yhteiskunnallisten liikkeiden ja kulttuuristen identiteettien viitekehys
• kyseenalaistunut globalisaation ja globalisaatiokritiikin myötä
• muutos tarkasteluun useista näkökulmista, jotka liittyvät ajankohtaiseen keskusteluun ”globaalin kansalaisyhteiskunnan” mahdollisuuksista, muodoista ja toimijoista
• samalla pitkä historiallinen perspektiivi ajattelu- ja toimintatapoihin, jotka jo paljon ennen nykyistä globalisaatiokeskustelua rikkoivat valtionsisäisen ja valtioidenvälisen politiikan rajoja

Mistä puhutaan, kun puhutaan globalisaatiosta? 

• ’globalisaatio’ 1990-luvulla muotikäsitteeksi; vrt. ’postmoderni’ 1980-luvulla
• syytä suhtautua kriittisesti globalisaatiokeskusteluun ja itse globalisaatio-käsitteeseen
• miten globalisaatiokeskustelussa on konstruoitu menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta?
• globalisaatiokeskustelussa luotujen muutoskuvien historiallis-empiirinen kestävyys?
• muutoskuvien toiminnalliset ja poliittiset implikaatiot? 

Globalisaation taloudellis-teknologinen kuva

• maailmanlaajuiset reaaliajassa elektronisesti toimivat rahamarkkinat
• ylikansalliset yritykset, tuotantojärjestelmät globaaleja verkostoja
• uudentyyppiset tuotteet, "intangibles”
• uutena infrastruktuurina maailmanlaajuiset informaatio- ja kommunikaatioverkot

Globalisaation kulttuurinen kuva

• erilaisia, osin yhteenlankeavia, osin ristiriitaisia tulkintoja
• länsimaisen kulttuurin voittokulku
• kulttuuripiirien yhteentörmäykset (Samuel P. Huntington), fundamentalismi
• aiempien identiteettien murtuminen identiteettien tekemisen, valitsemisen ja muuttamisen mahdollisuus tai pakko (Anthony Giddens)
• mediatisoituminen
• globalisaatiokeskustelun ja postmodernismikeskustelun yhteys

Globalisaation poliittis-taloudellinen kuva

• kylmän sodan ”järjestelmäkonfliktin” (Fred Halliday) päättyminen
• ”historian loppu” (Francis Fukuyama)
• kapitalismi globaaliksi toimintatavaksi vailla vahvaa haastajaa
• uudet valtarakenteet
• uusi ”imperiumi” (Michael Hardt ja Antonio Negri)
• ”kosmokratia” (John Keane)

Globalisaation ekologinen kuva

• ekologiset suurvaarat, globalisoituneet riskit, "globaali riskiyhteiskunta" (Ulrich Beck)
• aikaperspektiivin kaksinaisuus: hitaat peruuttamattomat muutokset ja äkilliset katastrofit
• globaali ja lokaali

Globalisaatio ja kansallisvaltio

• keskustelun yleisenä ideana: mikä aiemmin kansallisvaltion suvereenin päätösvallan piirissä, on sitä yhä vähäisemmässä määrin
• kansainvälisyydestä monikansalliseen, poikkikansalliseen, ylikansalliseen (inter-, multi-, cross-, trans-, supranational)
• alikansalliset (subnationaaliset) rakenteet ja toimijat uudella tavalla merkittäviks
• kansallisvaltion kapasiteetin lohkeaminen sekä ylöspäin, ylikansalliselle tasolle, että alaspäin, alikansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle 

Politiikan mahdollisuuksien etsintä

• globalisaatio ”kansallisena haasteena”
• eriväriset protektionismit
• kansalliset kilpailuvaltiot 
• globaalin hallinnan visiot
• varoitukset globaalin kapitalismin itsetuhoisista toimintatavoista (George Soros; Joseph E. Stiglitz)
• talouden välttämättömyyksille alistamattomat poliittiset ja eettiset argumentit (Attac)
• globaalin demokratian ja kansalaisyhteiskunnan visiot

”Globaali kansalaisyhteiskunta”

• globalisaatio, globaalius, globalismi (Ulrich Beck)
• globaalius (Weltgesellschaft) politiikan sisältöihin paikallisilla, kansallisilla, kansainvälisillä, ylikansallisille areenoilla
• Beckin kolme osin yhteenlankeavaa skenaariota
• ylikansallinen politiikka kansallisen politiikan edellytyksenä
• kansainvälinen/ylikansallinen sääntely kansallisen egoismin rajoittajana
• ”maailmankansalaispuolueet”: kansallisten julkisuuksien ja politiikka-areenojen avaaminen globaaleille teemoille 

Muutoskuvien kritiikki

• menneen maailman karikatyyrit
• suljetut kansalliset yhteiskunnat
• kestämätön lineaarinen kuva I
• paikallinen, kansallinen, kansainvälinen, globaali kehityksen (edistyksen tai rappion) vaiheina
• kestämätön lineaarinen kuva II
• julkisista (valtiollisista) toimijoista yksityisiin (markkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan) toimijoihin

Globaalin kansalaisyhteiskunnan pitkä historia

• kansallisvaltioiden maailma ja sen kansainvälisyys
• suvereenit kansallisvaltiot ja niiden väliset suhteet, sodat ja diplomatia
• kansainväliset järjestöt
• kansainvälinen oikeus
• maailmaan kuului muutakin
• maailmanmarkkinoiden historia
• liikkuvuuden historia
• imperiumien historia
• ihmiskunnallisten uhkien historia
• ihmiskunta toimijuuden viitekehyksenä
• vanha kokemus maailmasta yhtenä
• maailmanhistorian historia
• ”maailmankansalaisuuden” ja ”maailmankansalaisyhteiskunnan” ajatus
• kansainväliset kansalaisjärjestöt ja -liikkeet

Luentokurssin jäsentely

· Johdanto

· Maailmankansalaisuuden visio (esim. Immanuel Kant) 

· Kansakuntien ja kansallisvaltioiden kansainvälisyys

· Alistuksen, tasavertaisuuden ja erilaisuuden ongelmanasettelut (esim. siirtomaavalta ja orjuus)

· Vanhat kansainväliset liikkeet (esim. työväenliike, rauhanliike)

· Kansalaisyhteiskunnan osallisuus valtioidenvälisissä järjestöissä (Kansainliitto, YK-järjestelmä; esim. Punaisen Ristin asema)

· Kolme maailmaa ja globaali tietoisuus (1960- ja 1970-luvun liikkeet)

· Sisäiset asiat ylikansalliselle agendalle (ihmisoikeudet, ympäristö; esim. Amnesty, Greenpeace)

· Globaali talous ja sen hallinta/sääntely (WTO, IMF, IBRD, EU, G8 ym versus globalisaatiokriittiset liikkeet; esim. Attac)

· Globaali kansalaisyhteiskunta ja kansallisvaltiollisen politiikan ajattelutavat (julkisten ja yksityisten toimijoiden, paikallisen, kansallisen, kansainvälisen ja globaalin toiminnan uudet yhdistelmät)