Neljä jaloa totuutta

17. Karmapa Thaye Dorje ja lama Ole Nydahl

"Joidenkin voi olla vaikea ymmärtää, mitä "Dharma" tarkoittaa, mutta se on itse asiassa hyvin yksinkertaista. Dharma merkitsee Buddhan opetuksia; Dharma on yksinkertaisesti se, mitä Buddha opetti. Se käsittää eri harjoitusmenetelmiä ja -polkuja, jotka huipentuvat oman mielen luonnon oivaltamiseen. Kun ymmärrämme mielen luonnon, hämmennys, väärinkäsitykset ja kaikki kärsimykset haihtuvat ja häviävät. Tällöin saavutetaan valaistuminen. [...] Jokainen harjoittaja tarvitsee eri harjoitusmenetelmät. Tästä syystä Buddha opetti monia eri tapoja kulkea buddhalaista polkua." – 17. Karmapa Trinley Thaye Dorje

 

Neljä jaloa totuutta timanttipolun näkökulmasta

Buddhan opetukset on tarkoitettu yksinomaan tuottamaan hyötyä tunteville olennoille. Opetusten päämääränä on mielen kokemus omasta avoimesta kirkkaasta rajattomuudestaan. Tiibetiksi tätä tilaa kutsutaan termillä sangye. Sang merkitsee kaikista tahroista, epäselvyyksistä 'täysin puhdistunutta', ja gye merkitsee kaikkien (mielen, puheen ja kehon) luontaisten ominaisuuksien ja viisauden 'täydellistä avautumista, esiintuloa'.

  • [MIELI] mielen avaruudenkaltaisuus, tyhjyys kaikista rajoittavista ominaisuuksista > pelottomuus
  • [PUHE] mielen loputon rikkaus, sen spontaanin leikin jatkuva tuoreus > ylittämätön ilo
  • [KEHO] mielen itseilmaisun rajattomuus; omaa onnellisuuden tavoittelua ei voi erottaa toisten onnellisuuden tavoittelusta > aktiivisesti rakastava toiminta (tyynnyttävä, lisäävä, lumoava ja voimallisesti suojeleva)
  • [OLEMUS] avaruuden pelottomuuden, ilon ja myötätuntoisen toiminnan erottamattomuus

Ensimmäinen jalo totuus: kaikilla tuntevilla olennoilla on buddhaluonto, jonka spontaanin leikin rikkaudelle eivät mitkään ohimenevät onnentunteet vedä vertoja

Kun opiskelemme Neljää jaloa totuutta, kuulemme ensin kärsimyksen olemassaolosta. Tämä merkitsee sitä, että verrattuna valaistumisen ajattomaan iloon kaikki muuttuvat prosessit ovat kärsimystä. "Verrattuna mielen ajattoman leikin jatkuvaan tuoreuteen kaikki muu vaikuttaa yksinkertaisesti pinnalliselta. Sille, joka tuntee rajattoman avaruuden loiston, hienoinkin ehdollinen kokemus on vähäisempi; kaikkein kauneinkaan aalto vei vedä täydellisyydessä vertoja itse valtamerelle."

Toinen jalo totuus: mieli ei näe todellista luontoaan sitä sumentavien ohimenevien harsojen johdosta

Toiseksi Buddha sanoo: "Kärsimyksellä on syy". Kärsimyksen syy on mielen kyvyttömyys nähdä oma todellinen luontonsa. Vaikka mitään pysyvää ei ole olemassa, ei sisäisesti eikä ulkoisesti, mielen avaruudenkaltainen luonto tuntee olevansa "minä", ja siitä, mitä tuohon avaruuteen ilmaantuu, tulee "sinä" tai "jotain erillistä". Tästä dualistisesta harhasta seuraa ahdistavia tunteita, jotka johtavat kömpelöihin mielen, puheen ja kehon tekoihin. Nuo teot kylvävät alitajuntaan ja ympäristöön siemeniä, jotka kypsyessään tuottavat yhä lisää kärsimystä.

Kolmas jalo totuus: mielen todellinen luonto, ainoa pysyvän onnellisuuden lähde, on mahdollista tunnistaa

Kolmanneksi on olemassa tila, joka on vailla kärsimystä ja jossa on saavuttanut vapauden kolme lajia: ilmentymisen avaruutena, täydellisenä ilona sekä leikkisänä aktiivisena myötätuntona. Tällöin kokee sisäisesti viisi buddhaviisautta, jotka ovat mielemme tavallisten ahdistavien tunteiden puhtaita muunnoksia, ja ilmaisee ulkoisesti neljää spontaania myötätuntoista buddhatoimintaa: tyynnyttävää, lisäävää, aktivoivaa ja voimallisesti suojelevaa toimintaa.

Neljäs jalo totuus: polut, jotka johtavat mielen luontaisen tilan esiintulemiseen

Lopuksi on olemassa polkuja (Buddhan 84 000 opetusta), jotka johtavat tuohon päämäärään:

  • Pieni polku eli hinayana
    (Dharman pyörän ensimmäinen kääntäminen)
    Ulkoisella
    tasolla on opetukset syystä ja seurauksesta, meditaatiot mielen tyynnyttämiseksi ja välimatkan luomiseksi ahdistaviin tunteisiin ja lupaukset negatiivisuuden lopettamiseksi. Tällä tasolla tavoitteena on vapautuminen henkilökohtaisesta kärsimyksestä – mielen tyyni tila, joka on vapaa ahdistavista tunteista. Tässä yhteydessä Buddha puhui olemassaolosta ikään kuin karma olisi todella olemassa. Jos tekee tietynlaisen ävastaavan lopputuloksen.

  • Suuri polku eli mahayana
    (Dharman pyörän toinen kääntäminen)
    Sisäisellä
    tasolla on opetukset myötätunnon ja viisauden tasapainoisesta kehittämisestä, meditaatiot jotka stimuloivat ja aktivoivat myötätuntoa ja viisautta sekä bodhisattvalupaus, joka suojelee lankeamasta jälleen alas. Nyt Buddha puhui siitä, kuinka kaikki ilmiöt syntyvät toisistaan riippuvaisesti ja ovat siten tyhjiä itsenäisestä olemassaolosta. Buddha antoi opetuksen kaikkien ilmiöiden tyhjyydestä, jotta olennot vapautuisivat kiintymyksestä todelliseen olemassaoloon.

  • Timanttipolku eli vajrayana
    (Dharman pyörän kolmas kääntäminen)
    Estääkseen ihmisiä lankeamasta olemassaolon ja ei-olemassaolon äärimmäisyyksiin Buddha välitti perimmäisen merkityksen antamalla opetuksen käsitteet ylittävästä alkuviisaudesta, joka on vapaa kaikista äärimmäisyyksistä. Tällä salaisella, buddhaan samaistumisen syvimmällä tasolla tärkein opetus on se, että mielemme avaruusluonto on iloa. Tämä on opetus buddhaluonnosta, mielemme rajattomista mahdollisuuksista. Meditaatiot, jotka mahdollistavat tämän kokemisen, muodostuvat luomisvaiheesta, jossa keskitymme johonkin buddha-aspektiin, ja täydellistymisvaiheesta, jossa samaistumme tähän aspektiin ja näemme sen omaksi luonnoksemme. Ja lopuksi, jotta emme lankeaisi alas tästä kokemustasosta, pyrimme näkemään kaiken puhtaana jatkaen samaan aikaan suhteellisella tasolla sen tekemistä, mikä on elämässä tarpeen. Kyetäksemme toimimaan näin, säilytämme siteemme lamaan (opettajaan) nähden hänet mahdollisimman korkealla tasolla, säilytämme siteemme opetuksiin ajatellen "Hyödyttäköön se, mitä en ymmärrä, jotakuta toista" ja säilytämme siteemme harjoittajiin.

Mahayana- eli suuren polun tasolla Neljää jaloa totuutta vastaavat Neljä mittaamatonta:

  1. Rakastava ystävällisyys: "Saavuttakoot kaikki olennot onnellisuuden ja onnellisuuden syyn."
    Totuus kärsimyksestä muuntuu toiveeksi kaikkien olentojen onnellisuudesta.
  2. Myötätunto: "Olkoot kaikki olennot vapaita kärsimyksestä ja kärsimyksen syystä."
    Totuus kärsimyksen syystä muuntuu myötätuntoiseksi toiveeksi siitä, etteivät olennot luo uusia kärsimyksen syitä.
  3. Myötäilo: "Kokekoot he aina onnellisuutta, joka on täysin vapaa kärsimyksestä." Kärsimyksen lakkaaminen on muuttumaton korkeimman autuuden tila.
  4. Tasapuolisuus, mielentyyneys: "Levätkööt he suuressa tasapuolisuudessa vailla kiintymystä ja vastenmielisyyttä." Totuus polusta vastaa sellaisen tilan saavuttamista, joka on vapaa kaikista mielen todellista luontoa sumentavista häiritsevistä tunteista ja pinttyneistä käsityksistä.

Avalokiteshvara (Chenrezig)

Tantrisella eli timanttipolun tasolla Neljää jaloa totuutta ilmaisevat symbolisesti mm. Rakastavien Silmien (tiib. Chenrezig, sanskr. Avalokiteshvara), myötätunnon bodhisattvan, neljä kättä:

  • 1. ja 2. käsi: Keskimmäiset kaksi kättä, jotka ovat yhtyneenä sydämen kohdalla ja kannattelevat toiveet täyttävää jalokiveä, symbolisoivat kallisarvoisen valaistumismielen kehittämistä kaikkien olentojen hyväksi ja siihen liittyvää lupausta vapauttaa kaikki tuntevat olennot kärsimyksestä ja sen syistä rakastavan ystävällisyyden ja myötätunnon kautta.
  • 3. käsi: Ulompi vasen käsi pitelee avointa lootuskukkaa merkkinä siitä, että Rakastavat Silmät on saavuttanut ylimmät valaistuneet ominaisuudet ja on vapaa kaikenlaisesta kärsimyksestä.
  • 4. käsi: Kristallimala ulomassa oikeassa kädessä symbolisoi Totuutta polusta: mantran OM MANI PEME HUNG lausumista.

Neljä jaloa totuutta liittyvät mm. neljään chakraan, neljään filosofiseen koulukuntaan, neljään ajanhetkeen, neljään iloon, neljään tantraan (kriya, charya, yoga, anuttarayoga), neljään habituaaliseen tendenssiin jne. Näiden käsitteiden ja yhteyksien ymmärtäminen edellyttää lisäselityksiä ja tutustumista harjoituksen kautta oman mielen luontoon. Kuriositeettina ja esimerkkinä Neljän jalon totuuden moniulotteisuudesta voidaan mainita Neljän jalon totuuden vastineet sisäisellä tasolla anuttarayoga-tantran mukaan:

  1. Totuus kärsimyksestä viittaa koettelemuksiin, jotka liittyvät tahraantumattoman autuuden löytämiseen.
  2. Kärsimyksen lähteenä on puhtaan elämänessenssin hajaannus.
  3. Totuus kärsimyksen lakkaamisesta on elämänessenssin ulosvirtauksen estäminen tuulenkontrolloimistekniikoiden ja yantraharjoitusten avulla.
  4. Totuus polusta on kirkkauden ja autuuden meditoiminen samalla kun pidättelee elämänessenssiä aloillaan.

Lähteet, joista teksti on kopioitu ja koostettu:

  • Lama Ole Nydahl: Kuinka asiat ovat. Helsinki: Like, 2003.
  • Lama Ole Nydahl (Artikkeli "Summary of the Threefold Turning of the Dharma-wheel" Manfred Seegersin kirjassa Buddhist Terms)
  • Jamgön Kongtrül Lodrö Thaye: The Treasury of Knowledge: Systems of Buddhist Tantra Manfred Seegers: Buddhist Terms
Koosteen laatija: Jyrki Papinniemi