1
|
- Mitä kaupunkikulttuurilla tarkoitetaan?
- Kaupunkikulttuurin peruspiirteitä
- Kaupunkikulttuurin kehitys Suomessa
- Suomalaisen kaupunkikulttuurin erityispiirteitä
|
2
|
- lat. cultura =3D viljely
- sivilisaatio
- sivistys (vrt. civitas)
- urbanismi
- taide ja kulttuurielämä
- kaupungin arkielämä
- Helsingin kaupungin kulttuurisuunnitelman määritelmä
(kalvo)
|
3
|
- yhtäaikainen julkisuus ja yksityisyys
- naapureita ei tunneta mutta sosiaalinen ympäristö
tärkeä
- hajautuneet, paikattomat ihmissuhteet
- väkijoukon anonyymiys ja epäpersoonallisuus: civil inatten=
tion
(Goffman), negatiivinen solidaarisuus (Kortteinen), vastavuoroinen
välttämiskäyttäyminen (Mäenpää)
- moderni kaupunkielämä: vieraantuminen - vapautuminen
- katuseurallisuus: katseenvarainen jaettu läsnäolo
- theatrum mundi eli maailman teatteri
- sattumanvaraisuus, onnenpeli, serendipiteetti
- väkijoukon romantiikka: ”kuka on se oikea?” (kalvo)=
- aika: rautatiet, tehdastyö, 24/7 -kaupunki, toisto (Raittila)
- arkielämä (situationistit, Lefebvre, Certeau)
- alakulttuurit: Birmingham (homologia)
- Zukin: kenen valtaa kulttuuri esittää ja palvelee?
(yksityistyminen, kaupallistuminen)
|
4
|
- 1960-luku
- 50-luvun perintö: amerikkalaisuus, rationaalisuus, modernismi
- hyvinvointivaltio: lakisääteinen vapaa-aika ja kansalaiset
kuluttajiksi
- suuri muutto: hajakaupungistuminen, lähiö kaupungin ja luo=
nnon
rajalla, ”lähiöongelma”
- kulttuurimurros: yhteiskunnallistuminen, populaarikulttuuri,
tapakulttuuri, tasapäistyminen
- sosiologia, yhteiskuntasuunnittelu, liikenne
- luonto siirtyi työstä vapaa-ajan näyttämöksi
(ulkoilu, retkeily, kesämökki)
- auto muokkaa maisemaa
- televisio alkaa yksityistää vapaa-aikaa
|
5
|
- vapaa-aika viihteellistyy ja yksityistyy edelleen kulttuuripolitiika=
sta
huolimatta
- matkailu: moraalinen vapautuminen etelässä, matkailusta
hyvinvointioikeus
- vapaa-ajan yksityisyys, ohut kaupunkikulttuuri
- alkoholipolitiikka ja ravintolakulttuuri
- siirtolaisuus Ruotsiin: suomalaiset vähemmistökulttuuriksi=
|
6
|
- kaupunkikulttuurin vapautuminen, suomalaisten kulttuurinen
kaupungistuminen
- ravintolaelämän, kuluttamisen ja huvikulttuurin innostus
(kalvo)
- katukulttuuri ja elävöityminen: kirpputori, polttarit,
tapahtumat
- kulttuurin estetisoituminen ja elämän tyylittyminen
- mediamurros ja maailmankuvan avartuminen
- talvilomamatkailu, interrail kansainvälistää nuorison=
- naiset ravintolaelämän keskelle
- kulutusturismi ja elämysteollisuus
|
7
|
- ”juppikulttuurin massoittuminen”
- laman ilmiöitä: kaljabaarit,
”lähiötyöttömyys”, (kirpputorit),
seksikauppa, kaupungin markkinointi, kaupunkipolitiikka
- mediakulttuurin hegemonia, medioituminen ja monikulttuurisuus
- kahvilakulttuuri, katukulttuuri: suomalainen urbanismi maailmalle
- sirpaloitunut vapaa-aika: yksilöllinen kaupungin käytt&oum=
l;
- kaupunkilaisten kokemus haastaa kaupunkisuunnittelun asiantuntijat
- internet ja kännykkä sekoittamassa yksityistä ja
julkista, työtä ja vapaa-aikaa
|
8
|
- suomalaisen kaupunkikulttuurin kehitys: urbanismin epäily, suuri
muutto, 80-luvun murros
- suomalaisuuden alkukoti metsässä, suomalaisuus sivistykseen
äkkiä riuhtaistuna, epävarma urbaanisuus
kanssakäymisen tavoissa
- Mäkelä: etäkohteliaisuus
- Mäenpää: laajentuva sinkkukulttuuri, pidentyvä
nuoruus ja nuorisokulttuurin hegemonia
- vrt. kaksi (melo)draamaa: hyveellinen mutta köyhä tytt&oum=
l;
tulee kaupunkiin Suomessa (elokuva) ja Pariisissa (Zola)
|
9
|
- kauppatapojen historia Pariisista Töysään (tavaratalo,
Stockmann, kyläkaupat, lähiöostarit, rationalisointi,
automarket, kauppakeskus)
- kommunikaatiosta kokemiseen: oleminen tavaroiden kanssa
- kulutuksen ja viihteen kaupunki: vallitseva kaupungin
käsittämisen tapa?
- Urbs: Helsingin kaupunkikulttuuri vuonna 2000
- Helsingin kulttuurikaupunkivuosi 2000: taloudelliset ja sosiaaliset
vaikutukset, tunnettuus, imago
- kulttuurin taloudellinen ja sosiaalinen merkitys?
|
10
|
- yksityisen lomittuminen julkiseen tilaan: julkisen tilan vilkastumin=
en
– julkisen tilan yksityistäminen
- yhteinen rytmi
- paikkojen välinen suhde
- arjen ennakointi ja aikakäsityksen muutos
- yksilöllinen elämänhallinta: urbaanin kokemuksen
teknologia
|
11
|
- Georg Simmel (2005): Suurkaupunki ja moderni elämä
- Arto Noro (1991): Muoto, moderniteetti ja ’kolmas’
- Pasi Mäenpää (2005): Narkissos kaupungissa
- Stadipiiri (2000): Urbs
- Sharon Zukin (1995): The Cultures of Cities
- Sirpa Tani (1995): Kaupunki Taikapeilissä
|
12
|
- Segregaatio
- Gentrifikaatio
- Asuminen
- Rikollisuus, turvallisuus
|
13
|
- sosioekonomisten ryhmien (ei-toivottu) alueellinen eriytyminen
- Pohjoismaissa tärkeä tavoite: hyvinvointivaltiollisen
kaupunkisuunnittelun tavoitteena sosiaalis-alueellisesti tasapainoin=
en
kaupunki
- Vaattovaara (& Kortteinen): Helsingin seudun uusi alueellinen
eriytyminen (lapsiperheet, tietotyöpaikat)
- polarisaatio eli kahtiajakautuminen
- social exclusion: alaluokka, köyhyys, integrointi (Levitas)
- Westend – Eastend?
- presidentinvaalien alueellinen äänijakauma?
|
14
|
- työväenluokkaisen sisäkaupungin asuinalueen
”parempiväkistyminen”
- vs. Burgessin concentric zone model
- taustalla restrukturaatio
- alueen ulkoasun muutos
- yhtenevä elämäntyyli (uusi keskiluokka)
- kiinteistöomistuksen muutos
- teoreettisia lähestymistapoja
- tapaus Kallio
|
15
|
- asuntopula (maassamuutto, rakennemuutos)
- asumisväljyys
- asuntotuotannon hitaus (pk-seutu)
- asumisen kalleus (Arava, Hitas)
- asunnottomuus
- Vaattovaara & Lönnqvist: kannattaako sosiaalinen sekoittami=
nen?
- Mäenpää: asumisesta kulutusta
|
16
|
- köyhyys, segregaatio (myös etninen)
- alkoholi, huumeet, väkivalta
- ”rikottujen ikkunoiden teoria”: nollatoleranssi (Suomessa
graffitit/töhriminen)
- ”urbaani turvallisuuspolitiikka” (Koskela)
- terrorismi: ”syyskuun 11.”, Myyrmannin räjähdy=
s
- luonnonkatastrofit: tsunami, Katrina, tulvat
- ”pelon maantiede” (Koskela): turvalliset ja vaaralliset
alueet
- epävirallinen sosiaalinen kontrolli (panoptikon)
- ”itseään puolustava tila”
- ”linnoittautuminen” (Davis, segregaatio)
- Suomen kaupunkiongelmat suhteellisen vähäisiä
|
17
|
- Mari Vaattovaara (1998): Pääkaupunkiseudun sosiaalinen
erilaistuminen
- Timo Kopomaa : Tori – marginaali – haastava kaupunki
|
18
|
- Mitä kaupunkisuunnittelu on?
- Kaupunkisuunnittelun moderneja klassikoita
- Suomalainen hyvinvointivaltio ja kokonaisvaltainen suunnittelu
- Kaupunkisuunnittelun nykyisiä kehityslinjoja
- Kaupunkipolitiikan nousu
- Amerikkalainen New Urbanism -liike
|
19
|
- ratkaistavia asia-alueita: estetiikka, design, taloudellinen
toteuttamiskelpoisuus, päätöksenteko, konfliktien
ratkaisu, vähäosaisten asianajo, luokan, sukupuolen ja etn=
isen
taustan mukainen tasapuolisuus, kestävä kehitys
- miten pitkälti kaupunkia voi ja kannattaa suunnitella? (Jacobs,
Certeau)
- infrastruktuuri: auto ja liikenne 1900-luvun yhdyskuntarakenteen
määrittäjinä
- tilan politiikka: kamppailu tilasta, kenelle kaupunkia suunnitellaan=
?
|
20
|
- kaupunkeja suunniteltu ”aina”
- Howard (1898; 1902): puutarhakaupunki, reaktio tiiviiseen
teollisuuskaupunkiin, maaston ja luonnon mukaan rakentaminen (Kulosa=
ari,
Käpylä, Tapiola)
- Le Corbusier (1922; 1933): asumiskoneet, korkeat talot ja avoimet ti=
lat
- Meurman (1947): Asemakaavaoppi (lähiöteoria)
- von Hertzen (1946): Koti vaiko kasarmi lapsillemme? (funktionalismi,
luonnonläheisyys, valo: Tapiola)
|
21
|
- rationalismi, edistysusko, tehokas yhdyskuntarakenne
- suuri muutto 1965–1975
- ”terveellinen, turvallinen, tasa-arvoinen kaupunki”
- tiedonmuodostuksen rooli: tarpeet, tieto ja toteutus
- tavoitteena sosiaalinen tasa-arvoisuus
- arkkitehtuurin modernismi (60-luvun perintö): ajanmukaisuus
(teknologia), edistysusko, irtiotto Aallosta, avoimuus, tasa-arvoisu=
us
- 1970-luvulla maastonmukaisesta sijoittelusta avoimeen, sarjalliseen
periaatteeseen (Pihlajamäki – Pihlajisto)
- suunnittelun jatkuva ”kriisi” ainakin 1980-luvulta
- Helsingin kaupunkisuunnittelun ideologiat (kalvo)
- kokonaisvaltainen suunnittelu (lähiöt)
- kommunikatiivinen suunnittelu (uusi Vuosaari)
- inkrementalistinen suunnittelu (Töölönlahti)
|
22
|
- kokemuksellisuus kaupunkisuunnittelun haastajana (vrt.
kommunikatiivisuus, NIMBY)
- kaupunki kauppiaan ja kuluttajan suhteena (vrt. inkrementalismi)
- kestävä kehitys painottaa
(luonto)ympäristötekijöitä
- uusi maankäyttö- ja rakennuslaki (2000): valituksia? (oike=
us),
hankkeiden hallinnointi ja pohjustus tärkeäksi
- kaupunkipolitiikka jyrää kaupunkisuunnittelun?
- uusi suhtautuminen segregaatioon: tasa-arvon ihanteesta hallintaan ja
attraktiivisuuteen, noidankehä – status quo
- 60-luvun ”purkamisvimman” vastavaikutus: vanhan
säilyttäminen, modernin perinnön säilyttämi=
nen?
- yleisen edun legitimaatio?
- ekspansiivinen kaupunki vs. ”ylläpitokulttuuri”?
|
23
|
- 1990-luvulla, kaupunkipolitiikan kehittämistyöryhmä 1=
994
- taustalla lama, kansainvälistyminen, kestävä kehitys,
panostus kaupunkitutkimukseen
- valtion politiikkaa, kaupunkien markkinointia vai globalisoitumista?=
- imagomarkkinointi ja mielikuvat
- kumppanuus (public-private-partnership)
- Governance, New Public Management
- kaupunkiseudut (esim. ”Helsingin metropolialue”)
- tilanne: kaupungista on tullut keskeinen toimija globaaleilla
markkinoilla
- politiikka: kaupungin on tultava attraktiiviseksi näillä
markkinoilla
- jakamisen politiikasta taloudellisen dynamiikan politiikkaan
- vitalismi: kulttuuri, hyvinvointi, talous (vrt. ”luovuus”=
;)
|
24
|
- yhdistää uustraditionalismia ja ympäristöajattel=
ua
- 1980-luvulta, vaihtoehto postmodernismille
- tiivis keskus, ”eurooppalainen” kaupunkityyppi
- yhteisöllisyys (erit. amerikkalainen piirre),
pikkukaupunkinostalgia, ympäristöarvot
- kritiikki: epäurbanismi, privatopia, simulaatio (Haila)
- Kartanonkoski?
|
25
|
|
26
|
- Euroopan yhdentyminen, kansallisvaltion heikkeneminen
- talouden postfordismi
- kansantalouden postkeynesiläisyys ja liberalisointi
- talouden globalisaatio: kaupunkien kilpailu
- kulttuuri-identiteetin kosmopolitanisoituminen
- ”eurooppalainen kaupunki”: vähäinen uskonnolli=
nen
vaihtelu, sinkkuväestö, teollistumisesta johtuva
luokkatietoisuus, keskikokoisten kaupunkien verkko, hyvinvointivaltio
(Kazepov)
- Suomi: jatkuva kaupungistuminen, aluekeskukset, metropolikehitys,
elinkeinorakenteen muutos
- Helsingin metropolialueen tutkimusohjelma
|
27
|
- kaupunkilaisten osallistuminen, kaupunki kokemuksena, kaupunki
tapahtumana
- kulutuskulttuurin hegemonia kaupunkikäytännöissä=
- kulutuskulttuurin tilallinen hegemonia
- nuorison vapaa-ajan kulttuurin hegemonia
- asumisesta kulutusta: eriarvoisuus ja eriytyminen?
- historiallinen jatkuvuus (vanhan säilyttäminen)
- paikallisuus, paikan henki? (uudet asuinalueet, identiteetti?)
- paikallisen, kansallisen ja maailmanlaajuisen suhde
- fyysisen tilan, mediatilan ja virtuaalisen tilan suhde: limittyminen
valinnaisuuden pohjalta?
- tiivis ja matala rakentaminen: tehokkuuden ja pientaloasumisen
yhdistelmä
|
28
|
- postmodernismi 1980–1990-luvulla: sensibiliteetin muutos,
aikahorisontin katoaminen, hetkellisyys, fragmentaarisuus (myös
subjektin), pinnallisuus, epäjatkuvuus, kaoottisuus, heterotopi=
a,
arkkitehtuurin pm (eklektismi, historialliset viitteet, kulissimaisu=
us)
- ”Los Angelesin koulukunta” (Dear, Soja & al.) ja uusi
kaupungin kasvun teoria: ei yhtä keskusta vaan monta
keskittymää, edge city (vs. Burgess), hahmoton,
monikulttuurinen, postfordistinen, privatisoitunut, teemapuistomaine=
n
- globalisaatio (kansallis)valtion aseman purkajana
- hallinta (governance): muutoksen ennakointi, public-private
-yhteistyö, kumppanuus
|
29
|
- informationaalinen kaupunki (Castells): virtausten tilat (space of f=
lows),
sähköinen viestintä, verkoston solmukohdat, eliittien
vuorovaikutus
- turismikaupunki (Judd): amerikkalainen ja eurooppalainen malli
- liikkuvuudet (mobilities, Sheller & Urry)
- telekommunikaation kaupunki (Graham & Marvin): ajan minimoiminen,
paikan rajoitusten katoaminen
- liikkuva verkko (Mäenpää): kaupungin
käyttöliittymä
- materiaalisen kulttuurin tutkimus (Latour, Lehtonen)
|
30
|
- ”luova luokka” (Florida): tietotyöläiset halua=
vat
kaupunkikulttuuria, urbaani toleranssi
- Ilmonen et al: tieto- ja taitotyön tekijöiden
asumispreferenssit
- Haila: eliitin pako kaupungista ja kaupungin määrittelemin=
en
(exit-strategiat), yksityiset pyrkimykset kaupunkisuunnitteluun (COM=
BY)
- osallistuminen ja kansalaisyhteiskunta
- arviointi: YVA, SVA, kulttuurin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutu=
kset
|
31
|
- Richard Florida : The Creative Class
- Yuri Kazepov (ed.) (2005): Cities of Europe
- Michael Dear (2000): The Postmodern Urban Condition
- ekskursio Ruoholahteen: arkkitehtuurin modernismi, mittakaava,
korttelikoko ja
- -rakenne,
väestörakenne, yhteisöllisyys, urbanismi?
- Kurssi päättyy, kiitos seurasta ja onnea tenttiin!
|