Kaupunkitutkimuksen yhteiskuntatieteelliset perusteet
29.8.2005
VTT Pasi Mäenpää
Luentokerta 1. Kaupunkien ja niiden tutkimisen historiaa
-
kurssin esittely
-
historiateeman pääkaupunkeja: Ateena, Rooma
Kaupungin määritelmä?
-
sanakirja: oman kuntansa muodostava, tiheään
(suunnitelmallisesti) rakennettu, tav. suuri asutuskeskus
-
Rajanti: alkuperäinen moneus
-
minun kaupunkini?
Kaupungin piirteitä
-
suuri koko
-
tilallinen läheisyys, tiheä kommunikaatio ja vaihto,
yhteydet
-
taloudellinen ylijäämä ja sen vaihto (markkinat)
-
rakennukset, rakenne, infrastruktuuri
-
rituaalit, sivistys, keskus – periferia (vaikutusalue)
-
anonyymiys, kaupunkilaisuus (oikeudet)
-
vapaus – järjestys
-
suuri, tiheä, heterogeeninen (Wirth:
moderni kaupunki)
-
sivilisaatio (Mumford)
-
metaforia: rakennus, punos, rihmasto, kone, näyttämö,
sulatusuuni
Kaupunkien synty eli kulttuurin kehitys
-
Jeriko, Mesopotamia, Niilin laakso, Indus-laakso
(9 000–4 000 v. eaa.)
-
Catal Hüyük
(Soja ja synekismi) (kivikautinen Suomi?)
-
kaupunki vai maaseutu kulttuurin kehto? etäisyys vai
läheisyys? (vrt. ”innovatiivisuus”) – suomalainen itseymmärrys?
-
myytit: utopioita ja dystopioita,
syntymyytit (Romulus & Remus, Viipuri)
Klassisia kaupunkikäsitteitä:
-
polis (kaupunkivaltio ja yhteisön
jäsenyys; vs. oikos)
-
urbs – civitas:
rakennukset – yhteisö
-
agora, piazza (campo,
plaza)
-
bulevardi, pasaasi
-
burgenses (”linnalainen”)
-
shopping mall
-
kaupunki
Kaupunkien kehittymisen tapoja eli
kaupunkityyppejä
-
joki, rannikko
-
maatalous
-
linnoitus
-
kauppa (luontainen, perustettu; Helsinki)
-
Weber: keskiajalla länsimainen kaupunki yhdistää
linnoituksen ja markkinat
-
keskiaikainen kaupunki: muurilla suljettu,
markkina-aukio, raatihuone tms., katedraali
-
renessanssi: taiteen, arkkitehtuurin, humanismin ja vaurauden
liitto
Lähestymistapoja kaupunkiin (Kervanto
Nevanlinna)
-
kaupunki hyvinvoinnin tuottajana (nodernismi,
1900-luku)
-
kaupunki taideluomana
(romantiikka, 1800-luku)
-
kaupunki kulttuurin tuottajana (hermeneutiikka,
2000-luku?)
Kirjallisuutta:
Lewis Mumford
(1961): The City in History
Taina Rajanti (1999): Kaupunki on ihmisen koti
Max Weber (1921): Kaupunki
Peter Hall (1998): Cities in
Civilization
2. Kaupunkitutkimuksen peruskysymyksiä – ja reunahuomautuksia
Kaupunkisosiologian teemoja (Savage & Warde)
-
kaupunkielämän kokeminen (anonyymiys)
-
paikkojen erityisyys ja identiteetti
-
paikallinen sosiaalinen rakenne (luokka-, sukupuoli-
etninen jne.)
-
sosiaaliset siteet ja kontaktit (niiden yhteys
ympäristöön)
-
kaupungistumisen historiallinen selittäminen
-
kaupunkien tilallinen rakenne ja niiden yhteys
sosiaaliseen vuorovaikutukseen
-
kaupungin ongelmat (saasteet, köyhyys, rikollisuus jne.)
-
paikallispolitiikka ja sen yhteydet arkielämään
-> kapitalismi ja moderniteetti
Klassisia modernin kaupungin tulkintoja
-
Marx & Engels: tuotantotapa, konflikti, ahtaus ja
kurjuus, ”kaikki pysyvä haihtuu ilmaan”, työväenluokan proletarisoituminen ja
politisoituminen
-
Tönnies: Gemeinschaft – Gesellschaft (intiimiys, yksityisyys,
sisäänpäin kääntyminen vs. rationaalisuus, muodollisuus, yleispätevyys)
-
Durkheim: mekaaninen ja
orgaaninen solidaarisuus (samankaltaisuus vs. työnjako)
-
Simmel: ärsykepaljous,
järkiperäisyys, rahatalous, kyllästyminen, ruumiillinen läheisyys – henkinen etäisyys,
aversio, suuren joukon vapaus, sekä neg. että pos.
-
Weber: kauppa, autonomia, yhdistystoiminta
-> kaupunkitutkimus =
sosiologia eli modernin yhteiskunnan tiede
Modernin kaupungin peruskysymyksiä
-
teollistuminen ja moderni kaupunki vv. 1850–1900: miten
kaupunki kasvaa ja kehittyy? millainen ympäristö moderni kaupunki on ihmiselle?
mitä ongelmia kaupungistuminen ja kaupunkien kasvu tuottaa?
-
kaupunkitutkimuksen kehitys: Chicagon koulukunta
-
Park: kaupunki ihmisluonnon tuote,
urbaani laboratorio
-
Burgess: kaupungin kasvun malli
-
Wirth: koko, tiheys ja heterogeenisyys
-
massa ja väkijoukko: epäyksilöllistyminen, ”joukkosielu”
(Le Bon), villiintyjästä mukautujaksi, massayhteiskunta, kokemuksen
välittyneisyys (situationistit)
-
ongelmalähtöisyys
-
julkinen tila yhteisenä tilana (regio incognita?)
-
rakenne, toimijat vai kulttuuri?
-
ei kumuloituvaa teoriaa, tutkimusperinteen
epäyhtenäisyys, teoreettiset muodit
-
kaupunki ei teoreettinen kohde eikä yleistettävissä:
miten sitä voi tieteellisesti tutkia?
Teoreettisia lähestymistapoja
-
poliittinen taloustiede 1960–1970-luvulta (Castells, Harvey): poliittinen
analyysi, fordismi pääoman, työn ja valtion suhteena,
pääomalogiikka, yleiset mutta historialliset lainalaisuudet
-
globaalikaupunki 1990-luvulta (Sassen):
talouden keskukset, polarisaatio
-
interaktionismi ja urbaani etnografia
(kolme lajia)
-
tutkimussuuntausten omat teoriat
Suomalainen kaupunki ja kaupunkitutkimus
-
teollistuminen ja kaupungistuminen 1870-l. lähtien
-
1920-luku urbanismin aikaa: Tulenkantajat,
koneromantiikka, ”uusi nainen”
-
kaupungin epäily: nationalismi – luonto
-
Waris (1932): teollistumisen ja työväestön ongelmat
-
myöhäinen ja nopea kaupungistuminen 1965–1975
-
Kortteinen (1982): puoliurbaanin
yhteiskunnan elämäntapa ja hyvinvointi
-
1980-luvun kulttuurinen kaupungistuminen:
alkoholipolitiikka, kulutus, estetiikka, urbaani media
-
kaupunkitutkimuksen kasvu 1990-l. lähtien
(kaupunkikulttuuri, tilan politiikka, aluekeskukset, kaupunkirakenteen muutos
jne.)
Kaupunkitutkimuksen alat
-
sosiologia: kaupunki yhteiskuntana, vuorovaikutuksena,
yleinen pyrkimys
-
maantiede (aluetiede): tila, paikka, maisema
-
taloustiede: kaupunkitalous
-
politiikan tutkimus: hallinto, demokratia, kehittäminen
-
arkkitehtuurin tutkimus: arkkitehtuuri, tilallisuus,
kaupunkirakenne ja sen tuotanto, rakennetun ympäristön estetiikka
-
taidehistoria: rakennetun ympäristön estetiikka,
kaupunkimuodot, arkkitehtuuri, ihanteet
-
ympäristötieteet ja ekologia: esim. saastuminen,
vesistöt, kaupunkilajisto, virkistysalueet
-
esim. asumistutkimus: mikä tieteenala?
-
tieteiden rajat ja kaupunkitutkimuksen rajattomuus (esim.
tiedotustutkimus?)
-
onko kaikki yhteiskuntatiede kaupunkitutkimusta?
-
kaupunkitiede vai kaupunkitutkimuksen monitieteinen
kenttä?
-
urban studies
Kirjallisuutta
Yuri Kazepov
(ed.) (2005): Cities of
Monta kertaa kaupunkiin: http://195.148.247.90/wandora/
Mike Savage & Alan Warde (1993): Urban Sociology, Capitalism and Modernity
Heikki Waris (1932): Työläisyhteiskunnan syntyminen Pitkänsillan
pohjoispuolelle
Matti Kortteinen (1982): Lähiö
3. Kaupunkitilat
Julkinen tila
-
agora, piazza, tori
-
kahvilat, salongit ja klubit (lehdistön eli porvarillisen
mediajulkisuuden synty)
-
Simmel: yhteiskunta on
vuorovaikutuksessa
-
tuntemattomien kohtaaminen, mielipiteenmuodostus (Arendt, Sennett)
-
Goffman: julkinen
käyttäytyminen, vuorovaikutusjärjestys, impression
management
-
theatrum mundi: kaupunki näyttämönä
-
julkinen elämä (Ortega y Gasset)
-
julkiset rakennukset, instituutioiden julkisuus
(Eräsaari)
-
tilojen avoimuus ja niiden kollektiivinen käyttö (Kopomaa): edustuksellisuus, suojelevuus, virkistys,
tuottavuus – marginaalikäytännöt
Onko julkinen tila kuollut?
-
public life, public sphere, public space
-
Arendt: yhdistävä
“pöytä” kadonnut, talous ja vaurastuminen luoneet sosiaalisen alueen julkisen
tilalle
-
Sennett: poliittisesta tilasta (res publica)
intiimisyyden kulttuuriin
-
Habermas: porvarillisen
julkisuuden katoaminen (valistus)
-
puolijulkinen tila (semi-public space, quasi-public space)
-
amerikkalainen yhteisöllisyyspainotus (Sennett, Davis, Purnam, Sorkin et
al.)
-
yhteisöllisyys vai julkisuus ja sen sisältämä
seurallisuus?
-
Handelman: julkiset tapahtumat
ovat olemassa, onko yhteisö?
Kulutusyhteiskunnan julkinen tila
(Mäenpää)
-
kulutuksen ja julkisen tilan suhde: kulutus nousee
kaupunkikulttuurista (anonyymiys, ärsykkeet, sisäinen maailma, fantasiointi, sattumanvaraisuus, mimeettinen
itsesuhde)
-
kaupunkijulkisuus yksilön ja yhteisön välisenä
vaihtosuhteena (metakommunikaatio)
-
anti-Arendt: kulutus on julkisuus, yhteenliittävä ja erottava ”pöytä”
-
homo ludens
urbanus: kaupunkitila leikin kulissina
Tilallisuus ja tilan teoria
-
Lefebvre: tila
yhteiskunnallis-taloudellinen tuotantotekijä, havaittu tila – käsitetty tila –
eletty tila
-
Soja: tila historian tilalle
-
Lehtovuori: ”heikko paikka” ja henkilökohtaisen
merkityksenannon hetki
Sukupuolittunut
tila
-
naistutkimus 1980-luvulta lähtien: identiteetti,
ruumiillisuus
-
male gaze – flâneuse?
-
tilan otto, ajankäyttö
-
”julkinen nainen”
-
Butler: anatominen sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja
sukupuoliperformanssi (tuottaa tilaa)
-
tilan heteronormatiivisuus – homoscene
-
pelkoparadoksi: naiset pelkäävät väkivaltaa, miehet
kohtaavat sitä
-
naisemansipaation tila? (Wilson)
-
kulutuskaupungin feminiinisyys (Zola, Kortelainen):
naiset tottuneet kaupungin esityksellisyyteen
Kuri, järjestys, valvonta,
ulossulkeminen
-
kameravalvonta
-
itsekontrolloiva panoptikon
-
puolijulkisten tilojen tutkimuskoe
-
rikollisuuden pelko kasvanut
-
Saarikangas: metsälähiö suomalaisen urbanismin
mallina, perheroolien normalisointi
-
gated communities
-
ekskursio Kampin keskukseen esimerkkinä leiviävästä kulutussuuntautuneesta puolijulkisesta tilasta!
Kirjallisuutta
Hannah Arendt (2002): Vita activa. Ihmisenä olemisen ehdot
Richard Sennett
(1977): The Fall of Public Man
Jürgen Habermas (2004): Julkisuuden rakennemuutos
Jane Jacobs (1961): The Death
and Life of Great American Cities
Haarni, Karvinen, Koskela & Tani
(toim.) (1997): Tila, paikka ja maisema
Panu Lehtovuori (2005): Experience and Conflict
Hille Koskela (1999): Fear, Control & Space
Kirsi Saarikangas (2002): Asunnon muodonmuutoksia
Leena Eräsaari (1995): Kohtaamisia byrokratian näyttämöillä
Yhdyskuntasuunnittelu 2002: 3-4 (Lefebvre-teemanumero)
4. Kaupunkikulttuuri
-
pääkaupunki: 1800-luvun Pariisi
Mitä kaupunkikulttuurilla tarkoitetaan?
-
lat. cultura = viljely
-
sivilisaatio
-
sivistys
-
urbanismi
-
taide ja kulttuurielämä
-
kaupungin arkielämä
-
Helsingin kaupungin kulttuurisuunnitelman määritelmä
Kaupunkikulttuurin
peruspiirteitä
-
yhtäaikainen julkisuus ja yksityisyys
-
naapureita ei tunneta mutta sosiaalinen ympäristö tärkeä
-
hajautuneet, paikattomat ihmissuhteet
-
väkijoukon anonyymiys ja epäpersoonallisuus: civil inattention (Goffman), negatiivinen solidaarisuus (Kortteinen),
vastavuoroinen välttämiskäyttäyminen (Mäenpää)
-
”Välinpitämättömyyden kadun” aurinkoinen puoli: modernin
kaupungin vapaus (kaavio)
-
katuseurallisuus: katseenvarainen jaettu läsnäolo
-
theatrum mundi eli maailman teatteri
-
sattumanvaraisuus, onnenpeli, serendipiteetti
-
väkijoukon romantiikka: ”kuka on se oikea?”
-
aika: rautatiet, tehdastyö, 24/7 -kaupunki, toisto
(Raittila)
-
arkielämä (situationistit, Lefebvre, Certeau)
-
alakulttuurit: Birmingham (homologia)
-
Zukin: kenen valtaa kulttuuri esittää
ja palvelee? (yksityistyminen, kaupallistuminen)
Kaupunkikulttuurin kehityksestä Suomessa
1960-luku
-
50-luvun
perintö: amerikkalaisuus, rationaalisuus, modernismi
-
hyvinvointivaltio: lakisääteinen vapaa-aika ja
kansalaiset kuluttajiksi
-
suuri muutto: hajakaupungistuminen, lähiö kaupungin ja
luonnon rajalla, ”lähiöongelma”
-
kulttuurimurros: yhteiskunnallistuminen,
populaarikulttuuri, tapakulttuuri, tasapäistyminen
-
sosiologia, yhteiskuntasuunnittelu, liikenne
-
luonto siirtyi työstä vapaa-ajan näyttämöksi (ulkoilu,
retkeily, kesämökki)
-
auto muokkaa maisemaa
-
televisio alkaa yksityistää vapaa-aikaa
1970-luku
-
vapaa-aika viihteellistyy ja yksityistyy edelleen
kulttuuripolitiikasta huolimatta
-
matkailu: moraalinen vapautuminen etelässä, matkailusta
hyvinvointioikeus
-
vapaa-ajan yksityisyys, ohut kaupunkikulttuuri
-
alkoholipolitiikka ja ravintolakulttuuri
-
siirtolaisuus Ruotsiin: suomalaiset
vähemmistökulttuuriksi
1980-luku
-
kaupunkikulttuurin vapautuminen, suomalaisten kulttuurinen
kaupungistuminen
-
ravintolaelämän, kuluttamisen ja huvikulttuurin innostus
-
katukulttuuri ja elävöityminen: kirpputori, polttarit,
tapahtumat
-
kulttuurin estetisoituminen ja elämän tyylittyminen
-
mediamurros ja maailmankuvan avartuminen
-
talvilomamatkailu, interrail kansainvälistää
nuorison
-
naiset ravintolaelämän keskelle
-
kulutusturismi ja elämysteollisuus
1990-luku
-
”juppikulttuurin massoittuminen”
-
laman ilmiöitä: kaljabaarit, ”lähiötyöttömyys”,
(kirpputorit), seksikauppa, kaupungin markkinointi, kaupunkipolitiikka
-
mediakulttuurin hegemonia, medioituminen
ja monikulttuurisuus
-
kahvilakulttuuri, katukulttuuri: suomalainen urbanismi maailmalle
-
sirpaloitunut vapaa-aika: yksilöllinen kaupungin käyttö
-
kaupunkilaisten kokemus haastaa kaupunkisuunnittelun asiantuntijat
-
internet ja kännykkä sekoittamassa yksityistä ja
julkista, työtä ja vapaa-aikaa
Suomalaisen kaupunkikulttuurin erityispiirteitä
-
suomalaisen kaupunkikulttuurin kehitys: urbanismin epäily, suuri muutto, 80-luvun murros
-
suomalaisuuden alkukoti metsässä, suomalaisuus
sivistykseen äkkiä riuhtaistuna, epävarma urbaanisuus kanssakäymisen tavoissa
-
Mäkelä: etäkohteliaisuus
-
laajentuva sinkkukulttuuri, pidentyvä nuoruus ja
nuorisokulttuurin hegemonia (kaupunki, media)
-
vrt. kaksi (melo)draamaa: hyveellinen mutta köyhä tyttö
tulee kaupunkiin Suomessa (elokuva) ja Pariisissa (Zola)
Kulutus, viihtyminen, imago
-
kauppatapojen historia Pariisista Töysään
(tavaratalo, postimyynti, Stockmann, kyläkaupat, maitokaupat, lähiöostarit,
kaupan rationalisointi, automarket, kauppakeskus)
-
kommunikaatiosta kokemiseen: oleminen tavaroiden kanssa
-
kulutuksen ja viihteen kaupunki: vallitseva kaupungin
käsittämisen tapa?
-
Urbs: Helsingin kaupunkikulttuuri
vuonna 2000
-
Helsingin kulttuurikaupunkivuosi
2000: taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, tunnettuus, imago
-
kaupunkipolitiikka ja -tutkimus: kulttuurin taloudellinen
ja sosiaalinen merkitys?
Kännykkä ja kaupunkikulttuuri
-
yksityisen lomittuminen julkiseen tilaan: julkisen tilan
vilkastuminen – julkisen tilan yksityistäminen
-
yhteinen rytmi
-
paikkojen välinen suhde
-
arjen ennakointi ja aikakäsityksen muutos
-
yksilöllinen elämänhallinta: urbaanin kokemuksen
teknologia
- koti- eli kaupunkitehtävä: Ensin valtaamme museot
–näyttely Kiasmassa pe 9.9. klo 18
Kirjallisuutta
Georg Simmel (2005): Suurkaupunki ja moderni
elämä
Arto Noro (1991): Muoto, moderniteetti
ja ’kolmas’
Pasi Mäenpää (2005): Narkissos kaupungissa
Stadipiiri (2000): Urbs
Sharon Zukin (1995): The Cultures of Cities
Sirpa Tani (1995): Kaupunki Taikapeilissä
5. Kaupungin sosiaalinen eriytyminen ja urbaanit ongelmat
-
”Los Angelesin koulukunta” (Dear,
Soja & al.) ja uusi kaupungin kasvun teoria: ei
yhtä keskusta vaan monta keskittymää, edge city (vs. Burgessin concentric zone model)
Segregaatio
-
sosioekonomisten ryhmien (ei-toivottu) alueellinen
eriytyminen
-
hyvinvointivaltiollisen kaupunkisuunnittelun tavoitteena
sosiaalis-alueellisesti tasapainoinen kaupunki
-
Vaattovaara (& Kortteinen): Helsingin seudun uusi alueellinen eriytyminen
(lapsiperheet, tietotyöpaikat)
-
polarisaatio
-
social exclusion: alaluokka, köyhyys, integrointi (Levitas)
-
Westend – Eastend?
Gentrifikaatio
-
sisäkaupungin asuinalueen ”parempiväkistyminen”
-
vs. Burgessin concentric zone model
-
alueen ulkoasun visuaalinen muutos
-
yhtenevä elämäntyyli (uusi keskiluokka)
-
kiinteistöomistuksen muutos
-
teoreettisia lähestymistapoja
-
tapaus Kallio
-
City-lehti 16/2005: kaupunginosaranking
Asuminen
-
asuntopula (maassamuutto, rakennemuutos)
-
asumisväljyys
-
asuntotuotannon hitaus
-
asumisen kalleus (Arava, Hitas)
-
asunnottomuus
-
Vaattovaara & Lönnqvist:
kannattaako sosiaalinen sekoittaminen?
Rikollisuus, turvallisuus
-
köyhyys, segregaatio (myös
etninen)
-
alkoholi, huumeet
-
väkivalta
-
”rikottujen ikkunoiden teoria”: nollatoleranssi (Suomessa
graffitit/töhriminen)
-
”urbaani turvallisuuspolitiikka” (Koskela)
-
terrorismi: ”syyskuun 11.”, Myyrmannin
räjähdys
-
luonnonkatastrofit: tsunami,
Katrina, tulvat
-
”pelon maantiede” (Koskela): turvalliset ja vaaralliset
alueet
-
epävirallinen sosiaalinen kontrolli (panoptikon)
-
”itseään puolustava tila”
-
”linnoittautuminen” (Davis, segregaatio)
-
Suomen kaupunkiongelmat suhteellisen vähäisiä
Mari Vaattovaara (1998): Pääkaupunkiseudun
sosiaalinen erilaistuminen
Timo Kopomaa : Tori – marginaali – haastava kaupunki
6. Kaupunkien kehittäminen: kaupunkisuunnittelu ja kaupunkipolitiikka
Mitä kaupunkisuunnittelu on?
-
ratkaistavia asia-alueita: estetiikka, design,
taloudellinen toteuttamiskelpoisuus, päätöksenteko, konfliktien ratkaisu, vähäosaisten
asianajo, luokan, sukupuolen ja rodun mukainen tasapuolisuus, kestävä kehitys
-
miten pitkälti kaupunkia voi ja kannattaa suunnitella? (Jacobs, Certeau)
-
infrastruktuuri: auto ja liikenne 1900-luvun
yhdyskuntarakenteen määrittäjinä
-
tilan politiikka: kamppailu tilasta, kenelle kaupunkia
suunnitellaan?
Kaupunkisuunnittelun moderneja klassikoita (tai utopioita)
-
kaupunkeja suunniteltu ”aina”
-
Howard (1898; 1902): puutarhakaupunki, reaktio tiiviiseen
teollisuuskaupunkiin, maaston ja luonnon mukaan rakentaminen (Kulosaari,
Käpylä, Tapiola)
-
Le Corbusier (1922; 1933):
asumiskoneet, korkeat talot ja avoimet tilat
-
Meurman (1947): Asemakaavaoppi
(lähiöteoria)
-
von Hertzen (1946): Koti vaiko kasarmi lapsillemme? (funktionalismi,
luonnonläheisyys, valo: Tapiola)
Suomalainen hyvinvointivaltio ja kokonaisvaltainen
suunnittelu
-
rationalismi, edistysusko, perustavoitteena tehokas
yhdyskuntarakenne
-
suuri muutto 1965–1975
-
”terveellinen, turvallinen, tasa-arvoinen kaupunki”
-
tiedonmuodostuksen rooli: tarpeet, tieto ja toteutus
-
tavoitteena sosiaalinen tasa-arvoisuus
-
arkkitehtuurin modernismi (60-luvun perintö):
ajanmukaisuus (teknologia), edistysusko, irtiotto Aallosta, avoimuus,
tasa-arvoisuus
-
1970-luvulla maastonmukaisesta sijoittelusta avoimeen, sarjalliseen
periaatteeseen (Pihlajamäki – Pihlajisto)
-
suunnittelun jatkuva kriisi ainakin 1980-luvulta
Helsingin kaupunkisuunnittelun ideologiat (tai -teoriat)
-
kokonaisvaltainen suunnittelu (lähiöt)
-
kommunikatiivinen suunnittelu (uusi Vuosaari)
-
inkrementalistinen suunnittelu
(Töölönlahti)
Kaupunkisuunnittelun nykyisiä kehityslinjoja
-
kokemuksellisuus
kaupunkisuunnittelun haastajana (vrt. kommunikatiivisuus, NIMBY)
-
kaupunki
kauppiaan ja kuluttajan suhteena (vrt. inkrementalismi)
-
kestävä
kehitys painottaa (luonto)ympäristötekijöitä
-
uusi
maankäyttö- ja rakennuslaki (2000) tuonut valituskierteen uhan (oikeus):
hankkeiden hallinnointi ja pohjustus tärkeäksi
-
vitalismi:
kulttuuri, hyvinvointi, talous; vrt. ”luovuus”)
-
kaupunkipolitiikka
jyrää kaupunkisuunnittelun?
-
uusi
suhtautuminen segregaatioon: tasa-arvon ihanteesta
hallintaan ja attraktiivisuuteen, noidankehä – status quo
-
60-luvun
”purkamisvimman” vastavaikutus: vanhan säilyttäminen ja arvostus, modernin
perinnön säilyttäminen?
-
yleisen
edun legitimaatio?
-
ekspansiivinen
kaupunki vs. ”ylläpitokulttuuri”?
Kaupunkipolitiikan nousu
-
1990-luvulla, kaupunkipolitiikan kehittämistyöryhmä 1994
-
taustalla lama, kansainvälistyminen, kestävä kehitys,
panostus kaupunkitutkimukseen
-
valtion politiikkaa, kaupunkien markkinointia vai
globalisoitumista?
-
imagomarkkinointi ja mielikuvat
-
kumppanuus (public-private-partnership)
-
koordinointi: government – governance
-
kaupunkiseudut (esim. ”Helsingin metropolialue”)
-
tilanne: kaupungista on tullut keskeinen toimija
globaaleilla markkinoilla
-
politiikka: kaupungin on tultava attraktiiviseksi näillä
markkinoilla
Amerikkalainen New
Urbanism -liike
- yhdistää uustraditionalismia ja
ympäristöajattelua
- 1980-luvulta, vaihtoehto
postmodernismille
- tiivis keskus, ”eurooppalainen”
kaupunkityyppi
- yhteisöllisyys (erit.
amerikkalainen piirre), pikkukaupunkinostalgia, ympäristöarvot
- kritiikki: epäurbanismi,
privatopia,
simulaatio (Haila)
- Kartanonkoski?
- ekskursio Ruoholahteen: arkkitehtuurin modernismi,
mittakaava, korttelikoko ja -rakenne, väestörakenne, yhteisöllisyys, urbanismi?
7. Uusimpia tutkimussuuntauksia ja kaupunkien kehitysnäkymiä
Kaupunkitutkimuksen nousu 1990-luvulta lähtien
-
Euroopan yhdentyminen, kansallisvaltion heikkeneminen
-
talouden postfordismi
-
kansantalouden postkeynesiläisyys
ja liberalisointi
-
talouden globalisaatio: kaupunkien kilpailu
-
kulttuuri-identiteetin kosmopolitanisoituminen
-
”eurooppalainen kaupunki”: vähäinen uskonnollinen
vaihtelu, sinkkuväestö, teollistumisesta johtuva luokkatietoisuus,
keskikokoisten kaupunkien verkko, hyvinvointivaltio (Kazepov)
-
Suomi: jatkuva kaupungistuminen, aluekeskukset,
metropolikehitys, elinkeinorakenteen muutos
-
Helsingin metropolialueen tutkimusohjelma
Kaupunkikulttuurin ajankohtaisia kysymyksiä ja kehityspiirteitä
-
kaupunkilaisten osallistuminen, kaupunki kokemuksena,
kaupunki tapahtumana
-
kulutuskulttuurin hegemonia kaupunkikäytännöissä
-
kulutuskulttuurin tilallinen hegemonia
-
nuorison vapaa-ajan kulttuurin hegemonia
-
asumisesta kulutusta: eriarvoisuus ja eriytyminen?
-
historiallinen jatkuvuus (vanhan säilyttäminen)
-
paikallisuus, paikan henki? (uudet asuinalueet,
identiteetti?)
-
paikallisen, kansallisen ja maailmanlaajuisen suhde
-
fyysisen tilan, mediatilan ja virtuaalisen tilan suhde:
limittyminen valinnaisuuden pohjalta?
-
tiivis ja matala rakentaminen: tehokkuuden ja
pientaloasumisen yhdistelmä
Jälkimodernin kaupungin teoria
-
postmodernismi 1980–1990-luvulla: sensibiliteetin muutos,
aikahorisontin katoaminen, hetkellisyys, fragmentaarisuus (myös subjektin), pinnallisuus,
epäjatkuvuus, kaoottisuus, heterotopia,
arkkitehtuurin pm (eklektismi, historialliset viitteet, kulissimaisuus)
-
postmodernismin pääkaupunki Los Angeles: keskustaton,
hahmoton, monikulttuurinen, postfordistinen,
privatisoitunut, teemapuistomainen
-
globalisaatio (kansallis)valtion
aseman purkajana
-
hallinta (governance): muutoksen ennakointi, public-private -yhteistyö,
kumppanuus
Informaatioteknologia ja liikenne (aika–tila)
-
informationaalinen kaupunki (Castells): virtausten tilat (space of flows), sähköinen viestintä, verkoston
solmukohdat, eliittien vuorovaikutus
-
turismikaupunki (Judd):
amerikkalainen ja eurooppalainen malli
-
liikkuvuudet (mobilities, Sheller & Urry)
-
telekommunikaation kaupunki (Graham & Marvin): ajan minimoiminen, paikan rajoitusten katoaminen
-
liikkuva verkko (Mäenpää): kaupungin käyttöliittymä
-
materiaalisen kulttuurin tutkimus (Latour,
Lehtonen)
Attraktiivisuus, talous, luovuus, kommunikaatio ym.
-
”luova luokka” (Florida): tietotyöläiset haluavat kaupunkikulttuuria,
urbaani toleranssi
-
Ilmonen et al: tieto- ja taitotyön
tekijöiden asumispreferenssit
-
Haila: eliitin pako kaupungista ja
kaupungin määritteleminen (exit-strategiat),
yksityiset pyrkimykset kaupunkisuunnitteluun (COMBY)
-
osallistuminen ja kansalaisyhteiskunta
-
arviointi: YVA, SVA, kulttuurin taloudelliset ja
sosiaaliset vaikutukset
Kirjallisuutta
Richard Florida
: The Creative Class
Yuri Kazepov
(ed.) (2005): Cities of
Michael Dear (2000): The Postmodern Urban Condition