Tutkimusaineiston sisällön analyysiä voidaan soveltaa joko sellaisenaan aineiston tarkastelussa tai sitten sen avulla aineisto esitetään sopivassa muodossa jatkotarkasteluja (mm. abstrahointi) varten.      

Sisällön analyysi käsittää seuraavat vaiheet: (i) Syvällinen perehtyminen aineistoon (käsiteanalyysi, taustateoriat jne.). (ii) Aineiston sisäistäminen (mm. ajattelutyö). (iii) Luokkien, kategorioiden ja teemojen muodostus. (iv) Tutkimustavoitteen ja käsitteiden täsmennys. (v) Ilmiöiden yleisyyden ja poikkeustapausten toteaminen aineistosta. (vi) Luokkien, kategorioiden  ja teemojen mahdollinen uudelleenarviointi, koettelu ja testaaminen (vii) Johtopäätökset ja tulkinta, jolloin tulokset kytketään laajempiin kehyksiin. 

Esim. tutkitaan, esiintyykö oppimateriaalien sisällössä rasismia, tai millaisia näkemyksiä vastaajilla on peruskoulusta. 

Apuna voidaan käyttää käsite- ja miellekarttoja (ks. esim. luvun 4 alkusivu).