Kasvatus on luonteeltaan ihmisten välistä vuorovaikutusta, siis sosiaalista toimintaa, ja kasvatustieteen yhtymäkohdat sosiologiaan ja sosiaalipsykologiaan ovat moninaiset. Voisimme sanoa, että kasvatussosiologia tutkii kasvatus prosessin jäsenten, kasvattajan ja kasvatettavien, sosiaalistumista ryhmään, yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Tämän luonnehdinnan jälkimmäinen osa tarkoittaa erityisesti yhteiskunnan rakennetekijöitä, kasvatusjärjestelmiä, jotka ajan myötä muuttuvat ja vaikuttavat eri tavoin kasvatusprosessiin.

Koulumaailmaan sijoittuvia tyypillisiä kasvatussosiologian tutkimuskohteita ovat luokan toverisuhteet, johtajuuskysymykset, luokkahenki, auktoriteettisuhteet sekä luokan ja koulun ilmasto. Vastaavasti jonkin yrityksen tai muun organisaation henkilösuhteet, henkilöstön kehittymismahdollisuudet ja koulutustarpeet sekä johtamistavan vaikutukset voisivat olla työelämän ja aikuis- tai ammattikasvatuksen sosiologisia tutkimuskohteita. Makrotasolla voidaan taas tutkia esimerkiksi kasvatusjärjestelmien kehittämissuunnitelmia, koulutussuunnittelua osana muuta yhteiskuntasuunnittelua, järjestelmien rakennekysymyksiä, yhteiskunnan eri väestönosien opiskelumahdollisuuksia tai hakeutumista erilaiseen koulutukseen.

Maamme kasvatussosiologinen tutkimus suuntautui alkuvaiheissa koululuokan ihmissuhteisiin. Tutkimusaineisto hankittiin havainnointien (observointien) ja sosiologisten kyselyjen avulla. Sosiometriset metodit ovat pysyneet samantapaisina vuosikymmeniä. Lähempänä omaa aikaamme ovat monet tutkimukset suuntautuneet nuorten vapaa-ajan käyttöön ja harrastuksiin. Myös nuorten ihanteet ja arvot ovat olleet tutkimuksien kohteina. Viime aikoina on suuntauduttu rakennetutkimuksiin, koulutuksen tasa-arvokysymyksiin, kuten koulutukseen hakeutumiseen, koulutuksen tuloksellisuuteen ja keskeyttämiseen. Luonteeltaan nämä ovat olleet useimmiten kartoittavia selvityksiä, joissa aineistot on hankittu kyselyin, tai toiminnan dynamiikan kuvaamista, jolloin aineisto on saatu havainnoimalla tai osallistumalla itse toimintaan.

Vertaileva kasvatustiede edustaa kasvatustieteen eri osa-alueista luonnostaan hyvin yleistä kasvatusilmiöiden tutkimusta. Sen kohteena ovat kansalliset kasvatusjärjestelmät ja niiden vertailu. Tehtävä edellyttää teoreettista ongelmanasettelua ja metatasoa koskevaa tieteenteoreettista tarkastelua. Klassillisessa "teoreettisen kasvatustieteen" määrittelyssä komparatiivinen kasvatustiede kuuluukin yhdessä kasvatusfilosofian ja kasvatushistorian kanssa tähän osa-alueitten ryhmään. Vaikka vertaileva kasvatustiede käyttää nykyisin myös soveltavaa tutkimusta ja johtaa kasvatuksen käytänteisiin kasvatusopin tasolla, sen luonteeseen kuuluu tunnusomaisena piirteenä teoreettinen aspekti.

Vertaileva kasvatustiede kohdisti tutkimuksen aluksi eri maiden kasvatusjärjestelmien kuvaamiseen kiinnittäen huomiota historialliseen ja kansainväliseen apsektiin. Vertailu saattoi jäädä tätä lähestymistapaa sovellettaessa vähälle huomiolle, jos keskityttiin esittämään jokaisen maan kasvatusta erillään muista ja asetettiin kansallisvaltiot peräkkäin luettelomaiseen deskriptioon. Yhteisten ominaisuuksien etsiminen aineistoa systematisoimalla jäi vähäiseksi, mutta kuvauksista koitui tietysti hyötyä siinä, että niiden avulla saattoi tutustua vieraiden maiden kouluoloihin ja kotikasvatukseenkin. Siihen on liitetty myös kasvatusopillisia arvo- ja tavoitekorosteita, jolloin on puhuttu kansainvälisyyskasvatuksesta.

Tyypillisiä ongelmia kasvatussosiologiassa ja koulutuksen taloustieteessä: Sosiaalisten ryhmien ja instituutioiden tarkastelu. Millaisia henkilösuhteita esiintyy tietyssä organisaatiossa? Millainen luokkahenki on erityisopetuksessa? Kuinka teollisuustyöntekijät hyödyntävät täydennyskoulutusta? Kuinka nuoret viettävät vapaa-aikaansa? Perhekasvatus. Aikuiskoulutuksen hyödyt ja kustannukset? Kuinka Ruotsin koulujärjestelmä poikkeaa meidän järjestelmästämme? Millaista on opettajankoulutus EU:ssa?  [Leino & Leino 1995]

Tyypillisiä tutkimusongelmia vertailevassa kasvatustieteessä: Minkälaisia ovat eri maiden kasvatus- ja koulutusjärjestelmät? Miten voidaan kuvata eri maiden kasvatustodellisuutta? Miten voidaan selittää nykyisiä tiloja menneisyyden kehitystrendien perusteella? Yleisimpien ja yhteisiä piirteitä selvittävien ongelmien rinnalla sovelletaan vertailevaa kasvatustiedettä esimerkiksi seuraaviin aihepiireihin: kansainvälisyyskasvatus, rauhankasvatus, kehitysmaiden avustaminen, humanitaarinen maailmanvaltioiden idea.