Notes

Outline

VERKKO OPETUSYMPÄRISTÖNÄ - opettajan näkökulma TKK 27.02.2002 Anne Nevgi Tutkijalehtori Kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto

Oma virtuaalihistoria... 1997-98 kiinnostus herää – uudet mahdollisuudet verkko-opetuksessa (HEVI-projekti) 1998 - Oppimisen psykologiset perusteet -verkkokurssi 1998 mukaan verkkopohjaisten oppimisympäristöjen kehittämis- ja arviointiprojektiin 1999-2001 VEDET –projekti (OTO) 2000 – IQ-FORM –projektissa vanhempana tutkija (OTO) 2000 – Helsingin yliopiston virtuaaliyliopistotyöryhmän jäsen 2001-2002 Verkkopedagogiikan kurssit laitoksella ja matka jatkuu….

Slide 3

Slide 4

Opettajien mainitsemat syyt verkko-opettajaksi hakeutumiselle Oma kiinnostus uutta opetusmuotoa kohtaan Aikaisempi kokemus Kuuluu työtehtäviin / organisaation antama tehtävä Oma verkko-oppimisympäristöjen tutkimustyö Kehittyminen ammatillisesti opettajana Halu kehittää opetusta Mielenkiintoinen opetusaihe Vapaus ajasta ja paikasta – etätyön mahdollisuus Tilaustyö

Opettajien käsitykset omista vahvuuksista verkko-opettajina Aikaisempi kouluttaja- ja opetuskokemus Opetustaito ja pedagoginen näkemys Oman alan asiantuntijuus Kokemus verkko-opetuksesta Atk-osaaminen Oma motivaatio ja innostus

Verkko-opettajan taitoja

Verkko koulutuskäytössä (vrt. Irene Hein, Jyri Manninen)

Verkko-opetuksen suunnittelu Pedagoginen suunnittelu Verkkokurssin oppimateriaalin suunnittelu ja kirjoittaminen – oppimisprosessin huomioiminen, oma oppimiskäsitys Verkkokurssin rakenteen suunnittelu (toteutus voi olla atk-alan ammattilaisen työtä) Didaktinen suunnittelu Opetus (menetelmät) ja palautteet (oppimisen tuki) Arviointi ja arvostelu

Opetuksessa ja ohjauksessa tärkeää... Vuorovaikutteisuus – opettaja - opiskelijat Joustavuus - aikarajat Helppo saatavuus – avoimet ovet verkossa Itseluottamuksen kasvun tukeminen Opiskelun mielekkyyden kokemus

Hyvän oppimisen kriteerit Aktiivisuus Vuorovaikutuksellisuus Tavoitteellisuus Konstruktiivisuus Kontekstuaalisuus Reflektiivisyys Yhteistoiminnallisuus Transfer - siirrettävyys

Oppimisen ohjaus rakennettava Kurssin rakenteisiin Alkuun – oman oppimisen taitojen tunnistaminen Prosessin yhteyteen – kasvaminen ja kehittyminen Loppuun – reflektointi ja uudet näköalat Kurssin sisältöihin Reflektointiin ohjaaminen Linkit avun lähteisiin – helppo löydettävyys Linkit oman oppimisen arviointiin - työkalut

Slide 13

Sisältö Verkkomateriaali vs. perinteinen materiaali Verkkomateriaalin rakenne hierarkinen verkkomainen Autenttiset esimerkit, todelliset kontekstit Simulaatiot Videot, äänitteet, multimedia Sisältö on oppimisen resurssi ei oppimisen kohde!

Sisältö Ohjeita verkkomateriaalin kirjoittamiseen: Kirjoita tietylle kohderyhmälle – älä massalle Keskusteleva, lukijaystävällinen teksti Selkeä, oikea fonttikoko, korostukset, rivivälit yms. Tekstin pituus näyttöön sopivaa, tiiviys Otsikot – sisältöä eteenpäin vieviä, lukemaan houkuttavia Interaktiivisuus – oppimateriaaliin tehtäviä, jotka auttavat oppijoita pohtimaan ja sisäistämään opiskeltavia asioita

Sisältö Ohjeita verkkomateriaalin kirjoittamiseen: Oppimateriaalissa saa välittyä opettajan oma persoonallisuus ja tapa ohjata Uskalla siis olla oma itsesi – myös verkossa!

Opiskelun ja oppimisen tuki Opettajan palautteet Asialliset, kannustavat, nopeat Verkko-oppimisympäristön tukijärjestelmät - opintoneuvonta, ohjeet, testit, opiskelutaito Linkit Kirjastopalvelut Tiedonhakupalvelut

Opiskelun ja oppimisen tuki Oppimisprosessin seurannan ja itsearvioinnin mahdollistavat välineet Testit – millainen olen, miten voin kehittyä Oppimispäiväkirja – milloin ja miten toimii verkkokurssilla Opintokansiot – oppimisen prosessiajattelu Esimerkki: IQ FORM http://www.edu.helsinki.fi/iqform/

Opiskelu-toiminnot Aktivoivia ja oppimiseen sitouttavia Vastuu oppimisesta opiskelijoille Monipuolinen vuorovaikutus ja viestintä Ongelmaperustainen oppiminen Tutkiva oppiminen

Arviointi verkko-opetuksessa

Slide 21

Arvioinnin muotoja Vertaisarviointi Palautetta opiskelijatovereilta tai kolleegoilta Itsearvointi Opiskelijan oma arvio osaamisestaan

Organisointi Kurssien aikataulut vs. aikatauluttomuus Joustavuutta sopivissa rajoissa Ajanhallinta – opettaja on ”aina” verkossa Kirjoitettujen viestien määrä – työmäärä Sähköposti (henkilökohtaisuus) ja yleiset keskustelutalueet (avoimuus, yleisyys) Aloitus ja päätös – olet kurssin johtaja!

Sosiaalinen ilmapiiri ja ryhmä Oppijoiden yksilöllinen huomiointi ”Poissaolevien” opiskelijoiden huomaamisen vaikeus – miten auttaa passiivisia? Ryhmän ohjaaminen verkossa – parityöskentely, roolit, aktivointi Ryhmän dynamiikka verkossa – ryhmän koko Erilaiset roolit

Pedagogiikkaa ja aktivointia Selkeät tavoitteet Opiskelijoiden oppimisprosessin aktivointi Opetuskeskustelun ohjaus – vältä autoritaarista tyyliä Lyhyet ja rakenteeltaan selkeät tehtävät Hyvän palautteen tunnusmerkit (asiallisuus, yksilöllisyys, kannustavuus)

Tekniikka haltuun Kirjallinen viestintä – lyhyet, ytimekkäät ja persoonalliset viestit Atk-osaaminen ja tekniset valmiudet Verkkokurssien teknisen toteutuksen ongelmat – kömpelöitä, hitaita, hankalia Käyttöliittymät - liikkuminen Oppimisalustat ja ohjelmat – oman ohjelman hallinta Opiskelijoille aikaa oppimisympäristöön tutustumiseen – ohjaus tuen lähteille

Opettajien kokemuksia – mitä ongelmia verkko-opetuksessa? Ajanhallinta – opettaja on ”aina” verkossa Kurssien aikataulutus - aikatauluttomuus Kirjoitettujen viestien määrä – työmäärä Tiimityön taidot – kuka on opetuksen auktoriteetti? Opetuksen julkisuus ja dokumentoituminen Tekniset taidot Verkkokurssien tekninen toteutus – kömpelö ja työläs tekniikka

KTL:n opiskelijoiden kokemuksia verkkokursseilta vapaus ajasta ja paikasta suhteellista “jos ei kotona konetta, niin pitää raahautua laitokselle…” keskustelut pitää olla selkeästi ohjattuja ja aikataulutettuja esittelyt alussa tai lähitapaaminen rohkaisee osallistumaan keskustelualueella lähi- ja verkko-opetuksen yhdistelmät luentojen kalvot yms. verkkoon seminaareja ja tutkimuskursseja ei pidä viedä verkkoon – vain tukimateriaalia seminaarilaisille

"Menetelmäkursseja verkkoon – voi kerrata..." Menetelmäkursseja verkkoon – voi kerrata ja edetä omaan tahtiin Tekniset ongelmat turhauttaa: kurssin sivut eivät aukea – on kuin kolkuttaisi luentosalin ovea eikä pääse sisälle! kurssin luentomateriaalit (videot, kalvot) eivät aukea – on kuin olisin päässyt luentosaliin, mutta en kuule luennoitsijan ääntä enkä näe kalvoja! omat viestit katoavat yllättäen – on kuin puhuisin pitkään ja huomaan että ääneni on kadonnut, en muista enää mitä sanoin!

Esimerkkejä verkkokursseista WebCT http://www.helsinki.fi:9000/webct/public/home.pl Oppimisen psykologiset perusteet /Avoin yliopisto /HEVI http://www.avoin.helsinki.fi/Kurssit/AktPsyk2/index.asp

Millaisia välineitä verkko-opettajana kehittymiselle? TieVie –koulutukset Ope.fi -koulutukset omaehtoinen opiskelu ja lukeminen kolleegat ja lähellä oleva verkkopedagoginen tuki tutkiva opettaja – myös verkko-opetuksessa opettajan päiväkirja Zane Bergen ja Mauri Collinsin sivut - Emoderaattorit: http://www.emoderators.com/moderators.shtml

Lähteitä Berge, Z. L. 1995. The role of the online Instructor/Facilitator. Educational Technology. 35(1) 22-30. Berge, Z. L. 1999. Interaction in Post-secondary web-based learning. Educational technology. (January-February 1999), 5-11. Kiviniemi. K. 2000. Johdatus verkkopedagogiikkaan. Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) 2000. Aikuiskoulutus verkossa. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Simich-Dudgeon, C. 1998. Developing a college web-based course: lessons learned. Distance Education. 19(2). 337-357.

Verkko-opetuksen monimuotoisuus