Tutkimusasetelma

Käytännön tutkimusprosessi jakautuu useaan vaiheeseen. Näistä ensimmäinen on aina tutkimusongelman muotoilu. Tutkimusongelman selkiydyttyä täytyy valita tutkimusasetelma. Sopivan asetelman valinta on erityisen tärkeää silloin, kun tutkimuksella pyritään erittelemään ilmiöiden välisiä kausaalisia suhteita. Yhteiskuntatieteissä kausaalisuhteet ovat usein monimutkaisia ja useiden eri tekijöiden vaikutuksia on vaikeaa erotella toisistaan. Esimerkiksi jos tarkoituksena on tutkia, miten muuttuja X vaikuttaa muuttujaan Y, on jotenkin pystyttävä kontrolloimaan muiden muuttujaan Y vaikuttavien tekijöiden osuus. Tätä ongelmaa helpottaa oikean tutkimusasetelman valinta.

Termillä ”tutkimusasetelma” tarkoitetaan joskus eri asioita. Jotkut käsittävät sen laajasti niin, että siihen liittyy tutkimusongelman muotoilu, muuttujien valinta, muuttujien »operationalisointi, »otantatekniikat ja »aineiston keruutavat. Suppeammassa mielessä tutkimusasetelmalla tarkoitetaan empiirisen aineiston rakennetta. Tässä yhteydessä ”tutkimusasetelma” -termillä viitataan juuri tähän suppeampaan käytäntöön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sellaisia valintoja kuin missä tutkimuksen vaiheissa aineisto kerätään ja kerätäänkö aineisto samasta havaintoyksiköstä useita kertoja eri aikoina, useasta havaintoyksiköstä samanaikaisesti vai useasta havaintoyksiköstä useana eri aikana. Yleisesti ottaen tutkimusasetelman tehtävänä on luoda tutkimusaineistolle mielekäs konteksti, jossa tulosten mahdollisimman yksikäsitteinen tulkinta on mahdollinen.

Taulukossa 1 on esitetty tutkimusasetelmien luokittelu. Ensimmäinen luokitteluperuste on se, liittyykö tutkimusasetelmaan aikaulottuvuudessa yksi vai useampia mittauksia. Esimerkiksi tavallinen kyselytutkimus tehdään yleensä yhden mittauksen perusteella eli tiettynä ajanhetkenä on vastaajille lähetetty lomake, johon heitä pyydetään vastaamaan. Jos myöhemmin halutaan selvittää, onko vastaajien mielipiteen kysytyn asian suhteen muuttunut, voidaan kysely toistaa. Tällöin on kyse kahdesta mittauksesta. Toinen luokittelu-ulottuvuus koskee havaintoyksikköjen määrää. Tutkimuksessa voi olla kohteena vain yksittäinen tapahtuma, jolloin kyseessä on tapaustutkimus. Tutkimus voisi liittyä esimerkiksi yrityksen uuden tietojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuviin ongelmiin. Tällöin olisi kyse tapaustutkimuksesta. Jos tutkimus koskisi useita yrityksiä ja niiden ongelmia, olisi kyseessä poikkileikkausaineisto.

Taulukko 1. Tutkimusasetelmien luokittelu.

	Useita havaintoyksikköjä	Yksi havaintoyksikkö
Useita mittauksia	A Klassinen koeasetelma Paneeliaineisto	B Aikasarja-aineisto
Yksi mittaus	C Poikkileikkausaineisto	D Tapaustutkimus

Klassinen koeasetelma

Paneeliasetelma

Kvasipaneeli

Retrospektiivinen paneeli

Retrospektiivinen koeasetelma

Poikkileikkausasetelma

Tapaustutkimus

Lähteet

De Vaus, D.A. (1994): Surveys in Social Research. Third edition. UCL Press, Guildford.