Hyvän kvantitatiivisten menetelmien kurssin harjoitustyön yksi piirre on, että siinä tutkittu asia liitetään aikaisemman tutkimuksen luomaan kontekstiin. Tämä edellyttää tutustumista aihepiiriin liittyviin kirjoihin ja artikkeleihin. Verkosta on erityisen paljon hyötyä artikkeleiden etsinnässä ja hankinnassa, koska suurin osa kansainvälisesti merkittävimmistä valtio-opin alan tieteellisistä lehdistä on saatavana nykyään verkon kautta.
Verkkoa voi käyttää monella tapaa hyväkseen tiedonhankinnan apuvälineenä. Ensinnäkin verkosta on hyötyä silloin kun on etukäteen tiedossa joku tietty artikkeli, joka pitäisi saada luettavaksi. Toinen ja paljon monimutkaisempi tapaus on sellainen, jolloin tiedossa ei ole jotain tiettyä artikkelia, vaan tarkoituksena olisi löytää oman harjoitustyönsä pohjaksi sopivia artikkeleita.
Periaatteessa verkosta löytyy kahdenlaisia tietokantoja. Kokotekstitietokannat sisältävät artikkelit (joskus jopa kirjojakin) kokonaisuudessaan ja ne ovat käyttäjän selailtavissa tai niistä voi tehdä hakusanojen avulla hakuja. Viitetietokannat sisältävät ainoastaan artikkelin abstraktin ja tiedot siitä, mihin muihin teoksiin kyseisessä artikkelissa on viitattu ja mitkä alkuperäisen artikkelin jälkeen ilmestyneet artikkelit ovat siihen viitanneet.
Seuraavassa on hyvin lyhyesti esitelty muutama valtio-opin tutkimuksen kannalta merkittävä tietokanta tai muuten hyödyllinen verkkoresurssi. Kannattaa huomioida, että suurin osa verkon tietokannoista on maksullisia. Helsingin yliopisto on ostanut käyttöoikeuden työntekijöilleen ja opiskelijoilleen moneen näistä palveluista. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että palvelut ovat saatavilla helpoiten suoraan yliopiston verkkoon liitetyiltä koneilta. Jossain tapauksissa yhteydet kotikoneilta voi vaatia lisätoimenpiteitä (ks. tietotekniikkaosaston ohjeet asiasta: http://www.helsinki.fi/atk/www/proxy/auth/).
Jos tiedossa on etukäteen joku tietty artikkeli tietyssä lehdessä tai haluaa vain yleisesti selailla jotain tiettyä lehteä, kannattaa mennä seuraavaa osoitteeseen:
http://ejournals.helsinki.fi/
Tältä sivulta saa helposti selville, onko haettu lehti luettavissa verkon kautta ja jos ei, mistä Helsingin yliopiston kirjastosta sen voi löytää paperimuodossa.
Varmaankin kaikkein yleisimmin käytetty tieteellinen viitetietokanta on ISI Web of Science (WoS). Se löytyy osoitteesta:
http://isi02.isiknowledge.com/portal.cgi/
Tältä lähtösivulta valitaan vielä kohta ”Web of Science”, josta pääsee tietokannan lähtösivulle.
WoS sisältää kaikkien tieteenalojen viitetietoja. Jotta hakujen tulokset eivät tulisi liian laajoiksi, kannattaa tällä lähtösivulla rajata hakutulokset vain yhteiskuntatieteisiin. Tämä tapahtuu poistamalla rastit sivun alalaidassa kohdista ”Science Citation Index” ja ”Arts & Humanities Citation Index”. Näin jäljelle jää ainoastaan ”Social Science Citation Index”.
WoS on erittäin laaja tietokanta, josta voi tehdä hakuja esimerkiksi kirjoittajan nimen perusteella tai hakusanojen avulla. Tietokannan laajuus tarkoittaa valitettavasti myös sitä, että WoS:n käyttö on aika monimutkaista. Esimerkiksi artikkelien kirjoittajien nimien kohdalla tietokantaan on talletettu vain sukunimi ja etunimen ensimmäinen kirjain. Näin ollen haettaessa esimerkiksi Russell Daltonin kirjoittamia artikkeleita hakuterminä on ”dalton-r”. Ongelma on se, että maailmassa on paljon myös Ronald, Rhonda ja Raymond Daltoneja, joten hakutuloksena on aika pitkä lista artikkeleita, joista täytyy erotella ne oman mielenkiinnon kohteet.
Hakujen tekeminen on helpointa silloin kun on lähtökohtana joku artikkeli tai kirja, josta on hyötyä omalle tutkimukselleen. Tällöin kannattaa tietysti lukea tarkasti teoksen lähdeluettelo, josta hyvin todennäköisesti löytyy hyödyllisiä samaa asiaa käsitteleviä teoksia. Tällaisessa tilanteessa WoS on erityisen hyödyllinen, koska sieltä saa selville, missä artikkeleissa on viitattu lähtökohta-artikkeliin sen ilmestymisen jälkeen. Käytännössä tämä tapahtuu WoS:ssa niin, että ensin etsitään tietokannasta kyseinen lähtökohta-artikkeli esimerkiksi kirjoittajan nimen tai artikkelin otsikon perusteella. Artikkelin tietojen löydyttyä on sivulla linkki nimeltään ”Times cited”. Tästä painamalla saa listan kaikista alkuperäiseen artikkeliin sen ilmestymisen jälkeen viitanneista artikkeleista.
Kun tietokannasta on löytynyt kiinnostavalta näyttävä artikkeli, kannattaa painaa ”Availability” –linkkiä, josta pääsee suoraan artikkeliin käsiksi, jos se on verkosta saatavilla.
Yleensä politiikan tutkimukseen ja erityisesti harjoitustyön tekemiseen liittyvää materiaalia löytyy Elsevier-kustantajan ”International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences” –teoksesta. Sen osoite on:
http://www.sciencedirect.com/science/referenceworks/0080430767
Valitse lähtösivun valikosta “Political Science” ja sen alavaihtoehdoista ”Political Behavior”. Valittavaksi tulee lyhyitä tiivistelmiä erilaisten poliittisen toiminnan tutkimuksen alueiden tutkimusperinteistä, -käsitteistä ja –tavoista.
Helsingin yliopiston kirjastot ovat tänä keväänä avanneet uuden NELLI-tiedonhakuportaalin osoitteessa:
http://www.nelliportaali.fi
Tämän portaalin avulla on mahdollisuus tehdä tiedonhakuja yhdestä tai useammasta aineistosta samanaikaisesti. Idea on ainakin mainio. Koska portaali on niin uusi, ei sen käytettävyydestä ole vielä karttunut kovin suurta kokemusta.
Kaikille varmaankin tutun Google-hakukoneen taustalla oleva yritys on luonut tutkijoille oman hakukoneensa, joka löytyy osoitteesta:
http://www.scholar.google.com
Tämä hakukone on vielä beta-testausvaiheessa, joten sen kattavuudesta ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi on mahdollista, että jonain päivänä palvelusta tulee maksullinen. Tällä hetkellä se kuitenkin toimii hyvin (ja ilmaiseksi). Palvelun etuna on sen käytön helppous. Kaikki, jotka ovat tottuneet käyttämään Googlea, osaavat sitä automaattisesti käyttää.
Edellä mainitut palvelut ovat vain esimerkkejä suuresta määrästä verkon kautta löytyvistä tiedonhakupalveluista. Lisätietoja saa mm. tästä osoitteesta:
http://www.valt.helsinki.fi/staff/tturunen/tiedonhankinta/index.htm
Kyseessä on valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston tuottama tiedonhankinnan itseopiskelumateriaali, joka on kirjoitettu nimenomaan tiedekunnan opiskelijoiden tarpeiden näkökulmasta. Oppaan on laatinut Terttu Turunen.