Tilaisuuden aluksi Markku Juntunen kertoi Pelan toiminnasta Venäjän Karjalassa. Kummitoiminta siellä on aloitettu 1997 ja tällä hetkellä tuettavia lastenkoteja on 7 Aunuksessa, Sortavalassa ja Petroskoissa. Tarkoitus olisi laajentaa tomintaa myös Äänisen toiselle rannalle, jossa tilanne on todella huono. Sortavalaan on jokin aika sitten perustettu paikallinen lastensuojelujärjestö vapaaehtoispohjalta. Ongelmana Venäjällä on ollut juuri vapaaehtoisten aktiivien vähyys.

Lapset elävät lastenkodeissa n. 10 hengen ryhmissä. Karjalan kohteissa kummit tukevatkin lapsiryhmiä eivät yksittäisiä lapsia, toisin kuin esim. Pietarissa, jossa kummit ovat ennemminkin lasten ja nuorten tukihenkilöitä.

Petroskoilaisen lastenkoti 3:n, jossa siis myös meillä on kummiryhmä, edustajat kertoivat ja näyttivät, miten ja mihin avustuksia käytetään. Lastenkoti 3 avattiin noin 3 vuotta sitten entisen päiväkodin tiloihin. Ongelmana oli, että uuteen lastenkotiin sijoitetut lapset olivat pääosin 14-18 vuotiaita nuoria, kun taas kaikki rakennuksessa oleva oli mitoitettu alle koukuikäisille, niin sängyt, pöydät, kuin vessatkin. Sisätiloistaan talo on kokenut täydellisen muodonmuutoksen nuorten itse remontoitua se lahjoitusvaroin. Ryhmien oleskelutilat näyttivätkin viihtyisiltä ja kotoisilta videolla, joka meile näytettiin. Ongelmia tosin on edelleen mm. kirjastohuoneen ja makuutilojen kylmyys.

Tällä hetkellä Lastenkoti 3:ssa on 103 lasta, joista n.80 poikia. Suurin osa lapsista on 14-18 vuotiaita mutta nuorin vasta 2 1/2 -vuotias. Monet näistä lapsista ovat kokeneet kovia, vanhemmat ovat hylänneet heidät, he ovat eläneet kadulla, viemäreissä. Useat ovat alkoholin, huumeiden, liimojen jne väärinkäyttäjiä. Suurimmalla osalla on vakavia psyykkisiä ongelmia, sairauksia kuten hepatiittia, sydänvikoja ja vatsavaivoja. Heidän on vaikeaa luottaa muihin ihmisiin, erityisesti aikuisiin, jotka ovat heidät niin useasti pettäneet ja hyväksikäyttäneet. Lastenkodin edustajat sanoivatkin tärkeimmäksi tehtäväkseen lasten luottamuksen palauttamisen. Kummitoiminta on tärkeä osa tätä, sillä se osoittaa lapsille, että on olemassa ihmisiä, jotka välittävät ja auttavat.

Kysymykseeni lasten jatkokouluttautumis- tai työllistymismahdollisuuksista vastattiin, että nuorten sairaudet, kuten retuperälle jäänyt peruskoulukin, on usein esteenä niin ammatilliseen koulutukseen pääsyn kuin työnsaanninkin kannalta.

Monet tilaisuuteen osallistuneet tiedustelivat, miten he voisivat olla lähemmässä yhteydessä kummikohteeseensa. Venäläiset vieraat kertoivat lasten odottavan ja iloitsevan kirjeistä ja viesteistä, joita kummeiltaan saavat. Koska lastenkodit ovat valtiollisia virastoja on lahjoitustoiminta hoidettava keskustoimiston kautta mutta muuhun yhteydenpitoon kummeja tahdottiin kannustaa. Tässäpä meillekin aihetta pieneen pistoon sydämessä...