SIT:n keskeiset käsitteet kootusti ja soveltaen luettavaan kirjallisuuteen

(ingroup= sisäryhmä; outgroup=ulkoryhmä)

(intragroup= ryhmän sisäinen; intergroup=ryhmien välinen)

Sosiaalinen identiteetti — persoonallinen identiteetti

Esimerkit:

Persoonallinen identiteetti: Olen Lauran, Eveliinan ja Juhanan isä, Tiinan puoliso.

Sosiaalinen identiteetti: Olen sosiaalitieteistä kiinnostunut eksegeetti, raamatuntutkija, teologi, humanististen tieteiden harjoittaja, tutkija, suomalainen, EU-kansalainen, mies, ihminen.

Miten sosiaalinen tai persoonallinen identiteetti tulevat esiin luetussa kirjallisuudessa? Yleensä oletetaan että Välimeren kulttuuri, varsinkin kristinuskon syntyaikoina oli huomattavasti kollektiivisempi kuin oman aikamme (amerikkalainen), eurooppalainen tai pohjoismainen kulttuuri. Tuleeko luetussa kirjallisuudessa esiin tällaisia omasta kulttuuristamme poikkeavia, sosiaalista identiteettiä korostavia piirteitä?

Kategorisointi ja aksentuointi:

-Havaintojen kategorisointi sekä sosiaalisia tilanteita jäsentävät skriptit ovat elimellinen osa ihmismielen perusrakennetta. Ilman niitä arkipäivän toiminta ei olisi mahdollista, koska aivomme eivät pysty käsittelemään aistiemme tuottamaa katkeamatonta informaatio ilman, että sitä jäsennetään helpommin käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi.

SIT:n mukaan havaintopsykologisissa tutkimuksissa todettu eri kategorioiden välisten erojen korostaminen (aksentuointi) vaikuttaa myös sosiaalisessa havainnoimisessa. Esim. sisä- ja ulkoryhmien välisiä eroja korostetaan.

Tuleeko luetussa kirjallisuudessa esiin sisä- ja ulkoryhmien välisiä eroja korostavia seikkoja?

SIT:n mukaan erojen korostaminen on sitä selvempää mitä tärkeämmästä asiasta on kyse havainnoitsijan kannalta. Onko luetussa kirjallisuudessa esimerkkejä siitä, kuinka esim. tunteita nostattava aihe korostaa sisä- ja ulkoryhmien välistä vastakkainasettelua?

Pyrkimys positiiviseen identiteettiin

SIT:n mukaan sisä- ja ulkoryhmien välisten erojen korostamiseen liittyy pyrkimys positiiviseen identiteettiin. Oleellinen osa tätä on sisäryhmän suosiminen (ingroup favoritism): sisäryhmä nähdään positiivisemmassa valossa kuin ulkoryhmä ja esim. palkkionjakotilanteessa sisäryhmää suositaan ulkoryhmän kustannuksella. Onko kirjallisuudessa esimerkkejä sisäryhmän suosimiseta?

Sisäryhmän positiivista identiteettiä voidaan rakentaa myös kuvaamalla ulkoryhmä negatiivisessa valossa. Onko tästä esimerkkejä luetussa kirjallisuudessa?

Stereotypiat

Stereotypiat ovat mustavalkoisia kuvia (ulko)ryhmien edustajista. Ryhmien jäseniä ei nähdä yksilöinä vaan ryhmänsä tyypillisinä edustajina. Löytyykö luetusta kirjallisuudesta esimerkkejä stereotypioista ja/tai kulttuurisista tavoista jotka tukeva stereotypioiden muodostumista ja ylläpitämistä?

Prototyypit ja esimerkit

Prototyypit liittyvät läheisesti steretypioihin mutta prototyypeistä puhutaan yleensä sisäryhmän tai neutraalien ryhmien yhteydessä; stereotypiat liitetään yleensä negatiivisen kuvaan ulkoryhmästä. SIT:n mukaan sisäryhmän ihanteet tiivistyvät prototyypeissä, jotka ovat ideaalisia sisäryhmän edustajia. Niissä tiivistyy kaikki sisäryhmän tavoittelemat persoonallisuuden piirteet. Jos kyseessä on historiallinen henkilö, voidaan puhua myös esimerkistä. Onko luetussa kirjallisuudessa esimerkkejä prototyyppien tai esimerkkihenkilöiden käytöstä sisäryhmän yhtenäisyyttä edistävänä tekijänä?

Musta lammas-efekti

Monissa kokeissa on havaittu, että sisäryhmän jäsentä, joka poikkeaa ryhmän arvoista, saatetaan kohdella ankarammin kuin vastaavalla tavalla toimivaa ulkoryhmän jäsentä. SIT piirissä tätä nimitetään musta lammas –efektiksi (black sheep –effect) . Löytyykö kirjallisuudesta esimerkkejä musta lammas –efektistä?

Poikkeus vahvistaa säännön-periaate (partikularisointi; subtyping)

SIT:n mukaan ulkoryhmistä vallitsevia stereotypioita voidaan ylläpitää kategorisoimalla stereotypian vastaiset havainnot poikkeustapauksiksi, erityisiksi henkilöiksi jotka poikkeavat muuten keskenään samanlaisista ulkoryhmän jäsenistä. Löytyykö tästä esimerkkejä kirjallisuudessa?