30.1. Matteuksen evankeliumi
EVANKELIUMIN KIRJALLINEN LUONNE JA JÄSENNYS
Täyttymyssitaatit:
i/(na ( o(/pwj) phrwq$= to\ r(hqe\n dia\ tou= profh/tou le/gontoj.
"Jotta täyttyisi mitä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo:..."
Yllä olevat sanat löytyvät hieman erilaisina muunnelmina 10 kohdasta Matteuksen evankeliumissa:
Matt 1:22-23; 2:15; 2:17-18; 2:23; 4:14-16; 8:17; 12:17-21; 13:35; 21:4-5; 27:9.
-LXX:n ja heprealaisen tekstin yhdistelmiä. Muissa viittauksissa sanamuodot ovat lähempänä LXX:n tekstiä. Useat tutkijat olettavat, että sitaatit ovat Matteusta edeltävästä tradtiosta (esim. G. Strecker). G. Santon esittänyt kuitenkin, että koska Matteus muokkaa myös Markukselta saamiaan sitaatteja, on hyvin todennäköistä, että hän on muokannut myös täyttymyssitaatteja. Joka tapauksessa on selvää, että näiden sitaattien avulla Mt:n toimittaja on sitonut Jeesuksen tarinan keskeiset vaiheet Vanhaan testamenttiin, jonka täyttymyksenä Jeesuksen toiminta nähdään. Modernin raamatuntutkimuksen näkökulmasta viittaukset ovat perusteettomia, mutta Matteus toimi aikansa tavanmukaisia selitysmenetelmiä soveltaen.
Evankeliumin kehykset:
1:23: "Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -- se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme:"
28:20 "..., minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
H. Frankemölle, Jahwebund und Kirche Christi. 1974 pyrki osoittamaan että Mt:n loppujakeissä näkyy liitonuudistusformeli. Tälläisen formelin olemassaoloa Frankemölle ei pystynyt vakuuttavasti osoittamaan, mutta oli oikeassa siinä, että ajatus Jumalan läsnäolosta liittyy keskeisesti liittoajatteluun (esim. Jumalan läsnäolo Jerusalemin temppelissä), ja se on esillä useissa VT:n kohdissa, joissa puhutaan lähettämisestä. Eräs tällainen kohta, joka selvästi on vaikuttanut Mt:n viimeisten jakeiden muotoiluun on 2 Aikak. 36:23. (näytä tässä kalvo). Kuten nähdään, myös muita VT:n kohtia on taustalla. Tämä ilmentää, millä tavoin evankeliumin kirjoittaja hyödynsi VT:a.
Viisi suurta puhetta:
Kai/ e)ge/neto o)/te e)te/lesen o/ I)hsou=j (tou\j lo/gouj tou(touj. )
"Ja tapahtui, kun Jeesus lopetti....
Matt 5-7 Vuorisaarna: ...nämä sanansa." (Matt 7:28)
Matt 10 Lähetyspuhe: ...kahdentoista opetuslapsensa käskemisen." (Matt 11:1)
Matt 13 Vertaukset: ...nämä vertaukset." (Matt 13:53)
Matt 18 Seurakuntapuhe ...nämä sanansa." (Matt 19:1)
Matt 23-25 Fariseuksia vastaan
ja lopunajallinen puhe ....kaikki nämä sanat." (Matt 26:1)
Matt 28:20: "ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa..."
MATTEUKSEN KESKEISET USKOMUKSET
Matteuksen teologian avain (emic point of view):
Johannes, Jeesus ja opetuslapset julistavat samaa sanomaa: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle" (3:2; 4:17; 10:6). Vertaukset kahdesta pojasta (Matt 21:28-32 sekä viinitarhan vuokraajista (Matt 21:33-46) osoittavat miten näille kääntymyksen julistajille käy. Matteus tekee lisäyksellään jakeessa 21:43 myös selväksi, mitä tästä seuraa Israelille: "Valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä."
Siis: Matteus kehittää jo Q:ssa olevaa deuteronomistista historiantulkintaa eteenpäin osoittamalla, että Israel hylkäsi profeetat Johanneksen ja Jeesuksen. Sen vuoksi tilalle valitaan "uusi kansa," kristityt, joiden tulee osoittautua tehtävässään uskollisemmaksi kuin Israel.
Matteuksen lakikäsitys on jännitteinen, koska hänelle on tärkeätä osoittaa, että Jeesuksen julistuksessa "laki ja profeetat" täyttyvät. (Matt 5:17). Käytännössä seurakunta ei kuitenkaan todennäköisesti enää noudata juutalaista Tooraa, vaan lakia ja puhtaussäädöksiä tulkitaan vapaamielisemmin. Tämä mahdollistuu sillä, että vuorisaarnassa tähdennetään, että "laki ja profeetat" saavat täyttymyksensä kultaisessa säännössä (7:12). Kaikki, minkä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. Matteus myös toistaa kaksi kertaa sitaatin Hoosean kirjasta (Matt 9:13; 12:7; Hoos. 6:6): "Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja."
Kristologiselta kannalta ero Q-lähteeseen siinä, että Matteuksella Jeesuksen persoona saa vielä enemmän painoa. Jeesus alkaa jumalallistua:
1)Evankeliumin lopussa Jeesuksen läsnäolo "korvaa" Jumalan läsnäolon.
2) Jeesus on "Jumalan poika" jo syntymänsä perusteella, ei vasta kasteessa kuten Mk:ssa. Vrt. viinitarhan vuokraajat, jotka surmaavat "Jumalan" pojan.
3) Jeesuksen oppilaat puhuttelevat häntä aina Herraksi (samoin kuin LXX:ssa nimitetään Jumalaa), vastustajat tai ne, jotka eivät ymmärrä Jeesuksen olemusta oikein "opettajaksi".
MATTEUKSEN SUHDE JUUTALAISUUTEEN:
Edellä on jo nähty, että yhtäältä Matteus rakentaa juutalaisen liittoajattelun varaan. Toisaalta kristityt ovat Israelin tilalle valittu "uusi kansa." Tältä pohjalta on ymmärrettävää, että evankeliumia luonnehtii ankara "fariseusten ja kirjanoppineiden" kritiikki (Matt 23). Kyse on taistelusta, siitä kenellä on oikeus yhteiseen uskonnolliseen perintöön. Ketkä ovat Jumalan vaatiman liittouskollisuuden todellisia toteuttajia?
Evankeliumi on selvästi kirjoitettu Jerusalemin tuhon jälkeen. 22:7 "Silloin kuningas vihastui. Hän lähetti sotajoukkonsa, surmasi murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa." Ei ole suinkaan sattumaa, että tämä vertaus (vertaus kuninkaan pojan häistä Matt 22:1-14) seuraa heti viinitarhan vuokraajista kertovan vertauksen jälkeen. Israelin uppiniskaisuudesta seurasi sama rangaistus kuin VT:ssakin: Jerusalemin tuho.
Matteus käy selvästi vuoropuhelua/kiistelee Jerusalemin tuhon jälkeen muotoutuvan juutalaisuuden (J. Neusner: Formative Judaism) kanssa. Tämä näkyy evankeliumin terminologiassa ja käsitteissä esim. seuraavissa kohdin
Taivasten valtakunta. Matteus lähes poikkeuksetta korvaa lähteissään olevan Jumalan valtakunta termin Taivasten valtakunnalla, joka on yleinen rabbiinisissa lähteissä.
Sitomisen ja päästämisen valta = valta julistaa kielletyksi ja sallituksi (Matt 16:19; Matteuksen lisäys Pietarin tunnustukseen)
Kun kaksi tai kolme kokoontuu, Jeesuksen nimessä hän on läsnä (Matt 18:20). Rabbit: Kun kaksi tai kolme kokoontuu tutkimaan tooraa, Sekhina, (Jumalan läsnäolo) on paikalla.
Rabbit: Taivasten valtakunnan ikeen ottaminen päälleen tarkoittaa sitoutumista Tooran noudattamiseen. Vrt. Matt 11:28-30: "Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt."
Matteuksen evankeliumin toimittajan omakuva (?): "Lainopettaja, josta on tullut taivasten valtakunnan opetuslapsi" (Matt 13:52)