28.1.

Q:n teologia pähkinänkuoressa:

-Kloppenborg oikeassa korostaessaan valtakuntaa/hallintavaltaa teologisena keskuksena.
-Jeesus (ja Johannes) sijoitetataan deuteronomistisen historiankirjoituksen puitteisiin hyljättyinä profeettoina. Mukana ajatus hyljätystä Viisaudesta.
 -Kristologian kannalta tämä merkitsee sitä, että ajatus Jeesuksen jumaluudesta ei ole esillä. Kuitenkin merkkejä tästä kehityksestä nähtävissä siinä, että Jeesuksen persoona korostuu: "Jeesuksen seuraaminen" nostetaan esiin ja Jeesus samaistuu Viisauteen. (vrt. Johanneksen Logos). Kategoriat, joilla Jeesusta tulkitaan (lopullisessa Q:ssa) ovat: deuteronomistinen profeetta, Viisauden opettaja, I.P.-tuleva tuomari.
-Kuolemalla ei sovittavaa merkitystä, vaikka kuolema edellytetään.
-Laista konservatiivinen näkemys -pakanalähetys aluillaan ?(tuomio Israelille)

-"Puuttuu": Viittaukset neitseelliseen syntymään, kristilliseen kasteeseen, ehtoolliseen. Jeesusta ei kuvata ihmeiden tekijänä (kiusauskertomus). Passiokertomus puuttuu.

Mitä evankeliumit ovat?

-Pitkään (saksalaisessa tutkimuksessa) ainutlaatuisia teoksia.
-Richard R. Burridge: What are the Gospels? 1992: vertailu hellenistisiin biografioihin.
-Dennis R. McDonald: The Homeric Epics and the Gospel of Mark . 2000: vertailu Homerokseen.


Markuksen Jeesus pähkinänkuoressa:

-Jeesus on Messias ja Jumalan Poika
-Jeesus on kärsivä Ihmisen Poika, joka palaa tuomarina
- Ihmeet ja tunnusteot osoittavat Jeesuksen messiaanisuuden ja aseman Jumalan Poikana.
-Uhrikuolemalla on sovittava merkitys (ehtoollinen)
-Markuksen messias on salattu (mutta myös osittain paljastettu) ennen ylösnousemusta


Miksi Markuksen messias on salattu?

1) William Wrede: Sovitetaan yhteen vanha näkemys (Jeesus tuli messiaaksi ylösnousemuksessa) ja uudempi, jossa Jeesusta pidetään messiaana jo maallisen elämänsä aikana.

2) Anglosaksinen tulkinta (reaktio Wredeen): Salaisuus palautuu historian Jeesukseen, joka vältti julkisuutta.

3) Apologeettinen tulkinta (Dibelius): Salaisuus selittää, miksi Jeesus ei menestynyt

4) Epifania-tulkinta (J. Ebeling): Salaisuus alleviivaa messiaanisuuden ilmoittamista.

5) Ristinteologinen tulkinta (E. Schweizer): Jeesuksen seuraaminen ei merkitse menestystä vaan ristin ottamista

6) Pelastushistoriallinen tulkinta (G. Strecker): Messiaanisuus voidaan ymmärtää oikein vasta ylösnousemuksen jälkeen.

7) Kyseessä kannanotto Q-lähteen tyyppistä kristologiaa vastaan.