Heprealaiskirje

-Ei Paavalin aito kirje; kirjemäinen loppu ehkä lisätty vasta kun otettu osaksi Plin kirjeiden kokoelmaa. Klemens Aleksandrialainen oletti Paavalin kirjoittamaksi, mutta Luukkaan kääntämäksi. Origenes: Pli kirjoitti, Klemens roomalainen tai Luukas käänsi. Erinomaista kreikkaa!
-1. Kleemensin kirje tuntee; siis ehkä todella kirjoitettu Roomassa.
-Hellenistijuutalainen tausta; Apollosta esitetty kirjoittajaksi mutta tämä jää olettamukseksi (Apt. 18:24).

Kirjallinen rakenne:

A Johdanto-osa
-Vapahtajan kulkema tie 1:1-6:20
-Jumala on puhunut pojassaan 1:2-4
-Jumalan pojan ja enkelien suhde 1:5-14
-Kehotus 2:1-4
-Poika on tullut veljien kaltaiseksi 2:5-18 , "... ottaa suojelukseensa Abrahamin suvun." (2:26). "Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit."
-Kristus on ylimmäinen pappi, jonka huostaan on uskottu "koko rakennus" (kristityt).
-Erämaavaellus-typologia 3:7-4:11 "jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä" toistuu kolme kertaa. Erämaavaellus tulkitaan varoittavaksi esimerkiksi.

B Varsinainen teema:

Kehotus käydä armon valtaistuimen eteen 4:12-16.

    -Aaronin pappeus ja Kristuksen pappeus Melkisedekin pappeutena (Hepr 5:6; Ps 110:4; ! Moos 14:18-20).
    -Pareneesia veltostumista vastaan 5:11-6:12.
        Kehotus siirtyä opin alkeista eteenpäin 5:11-3. Alkeet: parannus kuolemaan johtavista teoista, usko Jumalaan, oppi kasteista ja puhdistusmenoista,             kätten päälle panemisesta, kuolleiden ylösnousemus ja iankaikkinen tuomio. (kovin juutalainen luettelo?).
     -Langenneita on mahdoton auttaa 6:4-8, mutta "teillä" on pelastus 6:9-12.
    -Jumalan varma lupaus 6:13-20.
    -Abraham ja Melkisedek sekä Jeesus Melkisedekin kaltaisena uutena pappina 7:1-28
    -Uuden liiton ylipappi, uusi liitto täyttää Jeremian ennustuksen (Jer 31:31-34), uuden ja vanhan liiton suhde (8:1-13)
    -Vanhan liiton uhripalvelus 9:1-10
    -Uuden liiton uhri 9:11-28
    -Lain määräämät uhrit - Kristuksen uhri 10:1-18

Kehotus astua kaikkein pyhimpään 10:19-24.

C Päätösjakso

-Varoitus olla luopumatta uskosta 10:25-39
-Esimerkkejä uskovista ja uskon vaikutuksista VT:ssa 11:1-39
-Kehotuksia kestävyyteen 12:1-17
-Käsin kosketeltavat vuoret - Siionin vuori, taivaallinen Jerusalem (vrt Ilm:n Jerusalem, jossa ei ole temppeliä!, järkkymätön valtakunta 12:18-29
-Kehotuksia hyveelliseen elämään: veljesrakkaus, vieraanvaraisuus, vankien katsominen, avioliiton kunnioittaminen, varoitus rahanhimosta 13:1-6
-Mieluisa uhri: Jumalan tunnustaminen, ja hyvän tekeminen 13:7-16
-Kehotus kuuliaisuuteen ja rukoilemiseen 13:17-19
-Rukous 13:20-21
-Lopputervehdys 13:22-25.

Heprealaiskirje ilmentää typologista VT:n tulkintaa: VT:n tapahtumat ovat esikuva sille, mitä tapahtuu kristittyjen elämässä.

Uskon määritelmä: "Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä." (Hepr. 11:1). Tässä sovelletaan hellenististä Rtuntulkintaa, jossa ensin ilmoitetaan teema ja tätä valotetaan esimerkeillä.

Kristologian keskeisin teema: Kristus ylimmäisenä pappina "Melkisedekin järjestyksen mukaan." "Legitimaation" kannalta merkille pantava piirre, että Hepr. osoittaa jo Abrahamin tunnustaneen "Melkisedekin" pappeuden. (vrt. Paavalin pyrkimys osoittaa, että uskonvanhurskauden periaate oli nähtävissä jo Abrahamin tapauksessa, uskossa)

Ekklesiologian keskeisin teema: Jumalan kansa vaeltaa kohti taivaallista päämäärää. (Vrt. Joh. 14:1-4).

Selviä yhteyksiä platonilaiseen filosofiaan, Filoniin. Esim. 9:23-24: "Kun siis taivaan todellisuuden kuvat on näin puhdistettava, tulee itse todellisuus puhdistaa paremmin uhrein. Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme."

Onko Hepr. juutalaiskristillinen kirjoitus? Erityisesti Buchanan argumentoinut tämän puolesta. Hepr. edellyttäisi VT:n tuntemusta. Mutta tälläista tuntemusta saattoi olla myös pakanakristityillä. Toisaalta voidaan kysyä, että jos yleisönä oli puhtaasti pakanakristillinen seurakunta, olisiko sitä näin lähes yksinomaan puhuteltu VT:n kielikuvin? Miten tulee tulkita "opin alkeet," jotka näyttäisivät viittaavan puhtaasi juutalaiseen opetukseen.

1. Pietarin kirje

Kirjallinen ongelma: 1. loppu jakeessa 4:11. Onko kärsimyksestä korostetummin puhuva jakso lisätty myöhemmin?
-Kohde Pontos, Galatia, Kappadokia, Bitynia, Aasia. Ovatko roomalaisia provinsseja vai maakuntia?
-Ehkä maakuntia, jolloin kattaa melko lailla Paavalin toiminta-alueen Aasiassa.
-hyödyntää Paavalin teologiaa
-ns. "huoneentaulujen" etiikkaa, joka on tyypillistä jälkiapostoliselle ajalle.

Kysymys vainoista:
-selkeimpänä esimerkkinä jakeet 4:12-16.
-kolme mahdollisuutta:

1) Nero 54-68
2) Domitianus 81-96
3) Trajanus 98-117

-1. ei tule kyseeseen, koska kohteena erityisesti Rooma, ei Vähä-aasia.
-2. usein oletettu taustaksi. Domitianus otti itsestään käyttöön nimityksen dominus et deus
-3:n puolesta puhuu Pliniuksen ja Trajanuksen välinen kirjeenvaihto (lähemmin ks. esim. Aejmelaeuksen kirja). 4:14-16 sopisi yhteen sen kanssa, että Pliniuksen ja Trajanuksen välisessä kirjeenvaihdossa pohditaan sitä, tulisiko kristittyjä rangaista kristittyinä vai heihin liitettyjen rikollisten tekojen vuoksi. Trajanus ei kuitenkaan kehottanut aktiivisesti etsimään kristittyjä vaan toimimaan ilmiannon perusteella.

Kritiikkiä: Koskiko "vaino" koko Vähä-Aasiaa, tai "koko maailmaa"(1 Piet. 5:9)?
Esim. Norbert Brox kommentaarissaan (EKK-sarjassa) kiinnittää huomiota siihen, että viittauksen koettelemuksiin ovat kovin yleisluontoisia: lupei=sqai, (1:6; 2:19); peirasmo/j, (1:6; 4:2); pa/sxein, (2:19,20; 3:14,17; 4:1,19; 5:10); paqh/mata, (5:9); o)neidi/zesqai, (4:14). Sen sijaan diwgmo/j diw/kein puuttuvat! Voidaan myös kysyä, olisiko kirjeessä todella korostettu niin selvästi-- Paavalille tyypilliseen tapaan -- alamaisuutta esivallalle kuin siinä nyt tehdään, jos "viranomaiset olisivat käynnistäneet jonkinlaisia vainotoimia (vrt. 1. Piet. 2:13-14).

"Taipukaa Herran vuoksi kaiken maallisen järjestyksen alaisuuteen: keisarin, koska hän on kaikkien yläpuolella, ja yhtä lailla käskynhaltijoiden, koska keisarin on valtuuttanut heidät rakaisemaan pahantekijöitä ja palkitsemaan niitä, jotka tekevät hyvää."

Juudaksen kirje

-Kirjoittaja selvästi esittäytyy "Herran veljen veljeksi."
-Kirjoitus on kuitenkin luonteeltaan pikemminkin traktaatti tai heresian vastainen lehtolehtinen kuin varsinainen tietylle kohderyhmälle osoitettu historiallinen kirje.
-Käyttää laajalti hyväksi juutalaista kirjallisuutta:
-esimerkit VT:sta (j. 11):
Kain - "aisti-ihmisen" perikuva esim. juutalaisissa targumeissa (arameankielisiä Raamatun selittäviä käännöksiä).
Bileam (4. Moos. 25) houkutteli Israelilaisia kultilliseen haureuteen Moabilaisten kanssa.
Korah (4 Moos 16) - kapinajohtaja Juudaksen tuntemien "srk-kapinallisten esikuvana."
-Mooseksen taivaaseen astuminen (Assumptio Mosis), jakeessa 9
-Henokin kirja (j. 13,14-15).

-Usein oletettu, että vastustajat olivat gnostilaisia libertinistejä.
-j. 19 jossa ilmeisesti tehdään ero "psyykikkojen" (KR: "maallisten"; psuxikoi/ pneu=ma mh\ e)/xontej ) ja "pneumaatikkojen" ryhmiin osoittaa, että vastaustajat todellakin saattoivat levittää gnostilaisia käsityksiä, joissa ihmisiä luokiteltiin kyseisiin kategorioihin.
- Kuinka vapaamielistä käyttäytyminen todellisuudessa oli? Vastustajat ovat kuitenkin osallistuneet srk:n "rakkauden aterioille" ( a)ga/ph, j. 12) ja olleet ehkä "paimenen" asemassa (j. 12).

2. Pietarin kirje

- Selvästi UT:n myöhäisin kirjoitus, toisen vuosisadan puolivälistä (?). Origenes on ensimmäinen, joka viittaa 2. Pietarin kirjeeseen.
-Viittaa Paavalin kirjeiden kokoelmaan (2. Piet 3:14-16)
-Edellyttää 1. Pietarin kirjeen ("Tämä on jo toinen kirje jonka teille kirjoitan"; 3:1).
-Käyttää laajalti hyväksi Juudaksen kirjettä (luvussa 2).
-Edustaa selvästi juutalaisesta perinteestä tuttua testamenttikirjallisuutta: "Niinpä tahdon huolehtia siitä, että te minun lähtöni jälkeenkin voisitta aina pitää mielessänne nämä asiat."(1:15).(vrt. Jeesuksen jäähyväispuhe Joh:ssa)
-Keskeinen ongelma: Paruusian viivästyminen.
        Ratkaisu: a) 1pv=1000v ja 1000v=1pv
                b) osoitus Herran kärsivällisyydestä