Historia

Tehostekuva

Lauri Carlson - elämä ja teot

Lauri Carlson syntyi Urjalassa 1952 mutta kävi koulut Helsingissä. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1971 ja tuli Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kielitiedettä ja filosofiaa sekä kreikkaa ja fonetiikkaa. 1973-1977 Carlson avusti professori Jaakko Hintikkaa Suomen Akatemian tutkimusprojekteissa. Hän suoritti filosofian kandidaatin (1975) ja lisensiaatin (1976) tutkinnot Helsingin yliopistossa Hintikan peliteoreettisesta semantiikasta. Lisensiaatin sivulaudaturtyö oli peliteoriaan perustuva toiminnan käsitteistön modaalilogiikka.

Vuosina 1977-81 Carlson suoritti PhD-tutkinnon lingvistiikasta Massachusetts Institute of Technologyssa Paul Kiparskyn ohjauksessa. Väitöskirjan aiheena oli dialogin logiikka. Väitöskirja Dialogue Games ilmestyi 1983 Reideliltä. Carlson oppi MIT:ssä lisp-ohjelmoinnin alkeet ja alkoi 80-luvun puolessa välissä hivuttautua tietokonelingvistiikkaan. Vuonna 1984-1985 Carlson oli postdoc Stanfordin yliopiston Center of Study of Language and Information -yksikössä, jossa hän oppi Lauri Karttuselta unifikaatiokielioppia.

Vuodesta 1985 vuoteen 1992 Carlson harjoitteli tietokonelingvistiikkaa Fred Karlssonin perustamassa tietokonelingvistiikan tutkimusyksikössä, missä hän loppuvuosina johti yksikön ja IBM:n välistä unifikaatiopohjaista MENTOR-konekäännöshanketta. Vuodesta 1993 Carlson nimitettiin Helsingin yliopiston kieliteorian ja kääntämisen professuurin, jonka sijoituspaikka oli Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos, sittemmin käännöstieteen laitos. Hän toimi laitoksen johtajana kaksi kautta 90-luvulla.

Vuosina 2000-2005 Carlson toimi kutsusta kieliteknologian professorin määräaikaisessa virassa yleisen kielitieteen laitoksella.

Carlson on osallistunut menneinä vuosina useisiin kansallisiin ja EU:n tutkimushankkeisiin ja johtanutkin niistä muutamia, viimeisin on keväällä 2008 alkanut Tekesin rahoittama ContentFactory-hanke.

Carlsonin tutkimusaiheisiin kuuluu looginen semantiikka, dialogin logiikka ja dialoginhallinta, unifikaatiopohjainen rajoitetun kielen jäsennys ja generointi sekä kone- ja koneavusteinen käännös ja terminologia. Yhteinen nimittäjä viran puolesta lienee nyttemmin monikielinen kieliteknologia.

Carlson on monipuolisesti vaikka jonkin verran pinnallisesti jyvällä alastaan; toisaalta hän on omissa tutkimuksissaan pikemminkin sitkeänpuoleinen. Hän on viimeiset kaksikymmentä vuotta kehittänyt CPARSE-nimistä rajoitetun kielen unifikaatiokieliopin jäsennin- ja generaattoriympäristöä c-ohjelmointikielellä, sekä kirjoittanut kymmenen vuotta laajaa monografiaa aiheena tempuksen, moduksen, aspektin ja diateesin formaali typologia.

Lue lisää »»