|
Ajankohtaista
Syksyn 2003 hoidan virkaa tekevänä yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professuuria Mikkelissä. Professorin tehtävänä on maaseudun ihmisten ja yhteisöjen toimintaa, vuorovaikutusta ja hyvinvointia koskeva tutkimus ja sen edistäminen sekä alaan liittyvä opetus osana Rural studies yliopistoverkoston maaseutuopetusta.
Virka on hallinnollisesti sijoitettu Valtiotieteelliseen tiedekuntaan mutta käytännön resurssit ja työympäristön tarjoaa Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli.
Yrittäjyyden sosiaalipsykologia
Yrittäjyyden sosiaalipsykologian lähtökohtana on dispositionaalisiin,
yksilöpiirteitä korostaviin selityksiin kohdistunut kritiikki
sekä pyrkimys tuottaa ymmärrystä yritystoiminnan (erityisesti
pienyrittäjyyden ja yrityksen perustamisen) taloudellisen ja psykologisen
luonteen kietoutumisesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä sosiaalisen
toimintaympäristön ja sidossuhteiden muodostamaan kenttään.
1980-luvun lopulla kerätyn laajan kyselyaineiston (Pitkänen
& Vesala 1988) yksi keskeinen havainto oli se, että pienyrittäjät
uskovat tilastollisesti ottaen muuta väestöä vahvemmin paitsi
yksilön sisäiseen kontrolliin myös toisten ihmisten vaikutukseen
(Vesala 1991). Väitöskirjassani (Vesala 1992) tarkastelin
laadullisen haastatteluaineiston avulla tarkemmin pienyrittäjien kontrollikäsityksiä
– erityisesti käsityksiä yrittäjänä menestymistä
kontrolloivien tekijöiden sijainnista ja kontrollin luonteesta – ja
pyrin osoittamaan, että bilokaalinen eli sekä itsen että
toisten ihmisten vaikutusta korostava kontrolliodotus on varsin ymmärrettävä
ajatellen yrittäjän toiminnan sijoittamista sosiaalisten sidossuhteiden
muodostamaan verkostoon. Samalla pyrin osoittamaan tuki- ja uhka ulottuvuudelle
jäsentyvien sosiaalisten asenteiden sekä kommunikatiivisten ja
muiden vuorovaikutukseen liittyvien toimintastrategioiden keskeisyyden
yrittäjyydessä. Vuonna 1996 ilmestyneessä, uuteen laadulliseen
haastatteluaineistoon perustuvassa tutkimuksessa ”Yrittäjyys ja individualismi”
syvensin tällaista relationaalista kuvaa yrittäjyydestä
ja yrittäjien ajattelusta (ks myös Vesala 1994; 1997).
Vuonna 1999 julkaisimme yhdessä Teemu Rantasen kanssa tutkimuksen
maanviljelijöiden yrittäjäidentiteetin rakentumisesta ja
sen esteistä. Laadullisen asennetutkimuksen lähestymistavalla
toteutetussa tutkimuksessa kytkimme yrittäjän kontrollikäsityksiin
liittyvän tekijän – uskon omiin vaikutusmahdollisuuksiin – yrittäjäidentiteettiä
rakentaviin puhetapoihin ja asenteisiin. Analyysiemme perusteella viljelijöiden
ongelmana yrittäjäidentiteetin rakentamisen kannalta on ennen
kaikkea omien vaikutusmahdollisuuksien koettu puute asiakassuhteessa ja
yleisemminkin markkina-areenalla. Enemmän kuin oletetut yksilöpiirteet
tätä ongelmaa näyttää selittävän viljelijän
toiminnallinen tilanne ja sen havaitseminen.
Vuonna 2002 valmistui yhdessä Juuso Peuran kanssa toteutettu tutkimus,
jossa verrattiin toisiinsa maanviljelijöitä, maatalouden lisäksi
myös muuta yritystoimintaa harjoittavia monialaisia maatilayrittäjiä
sekä ilman maatilakytkentää toimivia maaseudun pienyrittäjiä
(Peura, Siiskonen & Vesala 2001; Peura 2001; Vesala & Peura 2002a;
2002b; 2002c). Tutkimus perustui valtakunnalliseen postikyselyaineistoon
(kerättiin MTT:n, Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus,
Mikkelin, ja sosiaalipsykologian laitoksen yhteistyönä). Vertailun
lähtökohtana oli tutkimusta varten kehittelemämme yrittäjäidentiteetin
moniulotteinen malli, jonka avulla arvioitiin yrittäjien itsemäärittelyjen
vastaavuutta yrittäjän rooliin kohdistuviin odotuksiin. Lisäksi
selvitettiin useiden yksilö-, yritys ja yrityksen ympäristötekijän
yhteyksiä yrittäjäidentiteettiin. Sosiaalipsykologiselta
kannalta olennaisia tuloksia ovat muun muassa se, että yrittäjäidentiteetti
näyttää olevan tilastollisesti selkeässä yhteydessä
yrittäjän tilanteeseen ja asemaan yrittäjänä (ei
siis yksilön tilanteista riippumattomin piirteisiin), ja se, että
yrittäjäidentiteetin erot tutkittujen yrittäjäryhmien
välillä kytkeytyvät vahvasti, paitsi yritystoiminnan kilpailukykyyn
myös asiakassuhteeseen ja sen luonteeseen.
Takaisin Ylös
Nonkommunikaation näkökulma
Nonkommunikaation näkökulman lähtökohtana ovat Gregory
Batesonin esittämät ajatukset teoksessa Angels Fear. An Investigation
into the Nature and Meaning of the Sacred (Bateson & Bateson 1987).
Näkökulmaa ovat edelleen kehitelleet Ketola, Knuuttila, Mattila
ja Vesala teoksessa Puuttuvat viestit. Nonkommunikaatio inhimillisessä
vuorovaikutuksessa (2002). Heidän muotoiluissaan näkökulman
ytimessä on kysymys siitä, mikä tekee esimerkiksi viestin
välittymättä jäämisestä merkityksellistä.
Olen esitellyt nonkommunikaation näkökulmaa teoksen Puuttuvat
viestit luvussa Mitä enkelit pelkäävät? (Vesala, Ketola,
Knuuttila, Mattila 2002) ja esitelmässä The Viewpoint of Noncommunication
(Vesala & Knuuttila 2001). Lisäksi olen käsitellyt nonkommunikaatiota
yrittäjyyden (Vesala 1992; 1994; 1996; Vesala& Rantanen 1999),
avautumisen ja valheen tutkimuksen (Vesala 1998) sekä meditaation,
sensorisen deprivaation ja hiljaisuuteen asettumisen tutkimuksen (Vesala
2000; 2002) yhteydessä. Erityisesti olen ollut kiinnostunut
nonkommunikaation arvottamisesta ja sen perusteista erilaisissa asiayhteyksissä.
Lisää tietoa
Takaisin Ylös
Laadullinen asennetutkimus
Laadullisen asennetutkimuksen taustalla on retorinen sosiaalipsykologia
(Billig 1987, Billig et al 1988) ja sen mukainen näkemys sosiaalisen
todellisuuden argumentatiivisesta luonteesta. Laadullisen asennetutkimuksen
lähestymistapaa ovat muotoilleet Vesala ja Rantanen (ks. erit. Vesala
1996; Vesala & Rantanen 1999; Rantanen & Vesala 2000; vrt
Matikainen 2002) Lähestymistavan erityispiirteinä retorisen sosiaalipsykologian
kannalta ovat pyrkimys hyödyntää valtavirtasosiaalipsykologiassa
suosittua asenne-käsitettä konstruktionistisiin painotuksiin
suhteutettavalla tavalla sekä aineiston tuottamiseen kehitetty metodinen
periaate, jossa haastattelutilanne jäsennetään asenneväittämien,
pulmatilanteiden tai muiden kiistanalaisuutta sisältävien
ärsykkeiden esittämisen ja niiden kommentoinnin avulla.
Laadullisen asennetutkimuksen lähtöhavaintoja on ensiksikin
se, että samalla kun ihmiset arvottavat erilaisia kohteita he myös
määrittävät nämä kohteet tietynlaisiksi.
Esimerkiksi ”samaankin” kohteeseen ilmaistu kielteinen ja myönteinen
asenne ovat usein keskenään laadullisesti erilaisia siten, että
niissä arvottamisen kohde määritetään ja ymmärretään
toisistaan poikkeavasti. Toinen keskeinen havainto laadullisen asennetutkimuksen
lähtökohtana on se, että asennoitumiseen sisältyy hyvin
olennaisella tavalla arvottamisen perusteleminen. Perustelujen eritteleminen
avaa tien, paitsi kohteen määrittämisen ymmärtämiseen,
myös asenteen ilmausten kontekstisidonnaisuuden arviointiin.
Laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaan on mahdollista –
luontevaa – kytkeä muun muassa diskurssi- ja keskusteluanalyyttisiä,
toimintatutkimuksellisia ja kommunikaatioteoreettisia painotuksia.
Laadullista asennetutkimusta hyödyntäviä
tutkimuksia
Takaisin Ylös
Julkaisuja
"Baba nam kevalam - Ananda Marga Suomessa" Teoksessa Holm, N. G., Suolinna,
K. & Ahlbäck, T. (toim): Ajankohtaisia uskonnollisia liikkeitä
Suomessa. Turku 1981. s. 265-282.
"Pahan silmän myytti ja suhtautuminen uusiin uskonnollisiin liikkeisiin"
Suomen antropologi 4/1985. s. 183-189.
"Reduktion ongelma magian tarkastelussa" Teoksessa Laitila, T., Pyysiäinen,
I. & Vesala, K.: Ymmärtämisen aave? Mythos ry:n toimitteita
3. Helsinki 1986. s. 29-42.
"Intensiivinen kokeminen ja uudet uskonnolliset liikkeet" Teoksessa
Helve, H. (toim.) Ihmisenä maailmassa. Helsinki 1987. s. 145-167.
Laitila, T. & Vesala, K.M. : "Erilaiset ihmiskäsitykset
elämänkatsomuksen ohjaajina" Teoksessa Helve, H. (toim.) Ihmisenä
maailmassa. Helsinki 1987. s. 62-81.
Pitkänen, S. & Vesala, K.: "Yrittäjyysmotivaatio
Kymen ja Vaasan lääneissä. Vertaileva tutkimus yrittäjyyteen
ohjaavista tekijöistä" Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu,
Tuotantotalouden osaston julkaisuja. Lappeenranta 1988. 123 s.
"Gregory Batesonin oppimisteorian antropologiset juuret" Suomen antropologi
2/1988. s 10-18.
"Kontrollipremissit sosiaalisessa oppimisessa. Julian Rotterin sosiaalisen
oppimisen teorian ja kontrolliodotuksen käsitteen tulkinta Gregory
Batesonin oppimisteorian näkökulmasta". Helsingin yliopiston
Sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 2/1990. 127 s.
"Systeemiteoreettinen kuva Jumalasta ja jumalakuvasta" Teoksessa Saarinen,
R. & Uro, R. (toim.) Jumalakuvakirja. Tampere 1991. s. 238-252.
"Kontrolliodotuksen käsite ja kulttuuriset premissit" Psykologia
5/91, 366-374, 1991.
"Pienyrittäjien kontrollipremissit. Sosiaalipsykologinen tarkastelu"
Acta Psychologia Fennica, Soveltavan psykologian monografioita 5. Rauma
1992. 84 s.
"Etninen uskonnollisuus suomalaisuuden kuvassa" Teoksessa Korhonen,
T. (toim.) Mitä on suomalaisuus. Suomen antropologinen seura, Jyväskylä
1993. s. 68-85.
Vesala, K.M. & Pirttilä-Backman, A.-M.: "Kognitiivisen
sosiaalipsykologian ihmiskuvaa etsimässä".Teoksessa Anna-Maija
Pirttilä-Backman & Kari Mikko Vesala (toim.): "Kognitiosta maailmankuvan
ulottuvuuksiin" Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia
2/1994. Helsinki. s. 1-24.
: "Maailmankuva ja tiedon luokittaminen. Väljää pohdintaa
kokoavasta kognitiosta" Teoksessa Anna-Maija Pirttilä-Backmanin &
Kari Mikko Vesala (toim.): "Kognitiosta maailmankuvan ulottuvuuksiin" Helsingin
yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 2/1994. Helsinki.
s. 133-152.
: "Bateson`s Theory of Learning and the Context of Small Business Entrepreneurship.
Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen työraportteja,
1/1995. 40 s.
Vesala, K.M., Honkanen, A., Jurvelius, J., Salmi, J. &
Salmi, P. "Enemmän hinnan kuin luonnon armoilla. Ammattikalastuksen
kvalitatiivista metodiikkaa." Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
Kala- ja riistaraportteja nro 61/1996. Helsinki. 23 S.
"Yrittäjyys ja individualismi. Relationistinen linjaus. Helsingin
yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen tutkimuksia 2/1996. Helsinki.
177 s.
"Yrittäjyys ja luottamus organisaatioissa". Teoksessa Aaltio-Marjosola,
I. (toim.) "Yrittäjyys ja organisaatio". Helsinki: WSOY 1997. s. 246-264.
"Avautuminen, valhe ja vaikeneminen". Teoksessa Lahikainen, A.-R. ja
Pirttilä-Backmanin, A.-M. (toim.) Sosiaalinen vuorovaikutus. Keuruu:
Otava 1998. s. 63-80.
Vesala, K.M. & Rantanen, T. "Pelkkä puhe ei riitä.
Maanviljelijöiden yrittäjäidentiteetin rakentumisen sosiaalipsykologisia
ehtoja." Helsinki: Yliopistopaino 1999. 95 s.
”Hiljaisuusretriitti kuntoutumismahdollisuutena”. Asiakaslehti /Kuntoutussäätiö
2 (1999) : 4, s. 6-7
Rantanen, T. & Vesala, K.M. ”Soveltuuko asenteen käsite
myös laadulliseen tutkimukseen?” Psykologia 5-6/99, 343-348.
”Gregory Bateson. Relationistinen sosiaalipsykologia.” Teoksessa
Hänninen, V., Partanen, J. & Ylijoki O.-H. (toim.) sosiaalipsykologian
suunnannäyttäjiä. Tampere: Vastapaino. s.155-174.
Ketola, K. Knuuttila, S. , Mattila, A. & Vesala, K.M. Puuttuvat
viestit. Nonkommunikaatio inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Helsinki:
Gaudeamus, 2002. 165 s.
Vesala, K. Ketola, K., Knuuttila, S. ja Mattila, A. Mitä
enkelit pelkäävät. Teoksessa Ketola, K. Knuuttila S. Mattila,
A. & Vesala K. Puuttuvat viestit. Nonkommunikaatio inhimillisessä
vuorovaikutuksessa. Helsinki: Gaudeamus, 2002. 11-41.
Hiljaisuus ja nonkommunikaation kiistanalaisuus. Teoksessa Ketola, K.
Knuuttila S. Mattila, A. & Vesala K. Puuttuvat viestit. Nonkommunikaatio
inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Helsinki: Gaudeamus, 2002. 11-41.
Peura, J., Siiskonen, P. & Vesala, K.M. (2001). Entrepreneurial
Identity Among the Rural Small Business Owner-Managers in Finland. Teoksessa
Tanvig, H. (ed.) Rurality, Rural Policy and Politics in a Nordic-Scottish
Perspective. Danish Centre for Rural Research and Development, Working
paper 1/02. Esbjerg, Danmark
Takaisin Ylös |