Rakas Keijo
 

JP ehdotti minulle, että kirjoittaisin Sinulle vanhuuden kokemuksista. Hmm. Annan sanoman kiertää ja ensinäkin onnittelen Sinua korkeasta iästäsi, mutta lisään lohdutukseksi seuraavat tekstit, jotka ovat lainausta Platonilta ja Cicerolta. Kummatkin omalla tavallaan lohdullisia.

Platonin ’Valtio’- teoksessa sanotaan, että ihmisistä tulee viisaita päättäjiä, vasta kun he ovat täyttäneet 50-vuotta. Hänen ideologiassaan viisaan ihmisen, siis sellaisen kuin Sinun, elämänkaari on kohoava. Parhaassa tapauksessa vanhuus muodostaa päätepisteen, jossa viisaus on korkeimmillaan. Vanhuuteen – hänellä 50-vuotta täyttäneisiin – yhdistyy arvokkaina pidettyjä viisauden, arvostelukyvyn ja elämänkokemuksen määreitä.

Ja sitten Cicero: ’se (vanhuus) pakottaa luopumaan toiminnasta, riistää ihmiseltä aistinautinnot, mutta näiden tilalle tulevat arvokkaammat toimet kuten maanviljelys ja puutarhanhoito harrastuksina, jotka tuottavat tyydytystä.’ Sinulla, joskus kuulemieni puheiden mukaan, on ’taivaallinen puutarha’ Pikku- Huopalahden  colosseumin yllä. Tulevaisuutesi on siis turvattu, mutta älä liikaa paneudu tähän utopiaan, jotta yhteiskunnallinen kasvatus- tehtävä, jota viisaiden - siis yli 50-vuotiaiden- tulee tehdä Ciceron mukaan, ei tyrehdy liian aikaisin.  Ciceron mukaan myös aistillisten halujen heikkeneminen on pikemminkin vapautus kuin rasite. Vanhuudelle ominaiset ilot (mitkähän?) eivät ole pienempiä kuin aistinautinnot. Jos olet samaa mieltä, olet oikealla polulla. Astrologisen kartan mukaan vanhuutta, johon nyt viisikymmen- vuotiaana olet astunut - edelleen Ciceroa ja ilman historiallista perspektiiviä lainaten - hallitsevat elementit ovat vesi, kylmä ja märkä ja näitä vastaavista perusnesteistä lima - kukin voi mielikuvituksessaan miettiä minkälainen – jotka tuovat mukanaan ihmiselle tyyneyttä ja rauhaa elämään.

Näin eläkenöityneenä ja sitä ihmetellen, että mikä tämä leijuva ilman pakottavia kiinnikkeitä oleva olotila oikein on, olen iloinen puolestasi, että Vappu Taipaleen mukaan eläkeiäksi on tulevaisuudessa suunniteltu 75-vuotta. Sinulla on siis, ilman lihallisten himojen hiertoa ja leijuvaa olotilaa, 25-vuoden aika odottaa Platonin mukaan ideaalisen elämänkaaren kohoamista aina korkeimpiin valtiollisiin virkoihin saakka. Platon ei puhunut yliopiston hierarkiasta, joten en saa viitteitä siitä, mitkä virat häämöttävät, mutta korkeat kuitenkin.

Näistä elämänkaaren kohokohdista puheen ollen tulen aivan kateelliseksi, koska minulle näyttää vanhuuden iloksi jäävän ainoastaan puutarhan- hoito, eikä sekään tunnu oikein kukoistavan. Pitäisiköhän tähän lisätä jokin naisnäkökulma, kun Platonikin puhuu vain viisaasta ihmisestä, jolla hän tarkoittaa viisaasta, vanhaa, 50-vuotta täyttänyttä miestä eli kaltaisryhmääsi. Naisnäkökulma voisi olla ehkä se, että miesten odotettavissa oleva elinikä on 73-vuotta ja naisten  80+ jotain, joten naisilla jää virassa toimiessaan olettamuksella, että heidänkin elämänkaarensa on nouseva, saada  keskimäärin kahdessa vuodessa miesten poistuttua autuaammille maille vihdoin suomalaisen yhteiskunnan valtarakenne ja yliopistohierarkia – ei kai sentään - kuntoon.

Summa-summarium  onnitteluni nuoruudellesi ja yhä kohoavalle elämänkaarellesi, joka huipentunee seuraaville sukupolville jäävään viisauden perintöön, ehkä uuteen
’Valtio’ teokseen.
 

Eläkeläinen – ei vielä oikein sopeutunut
-  Päivi Elovainio