NUORET JA HUUMEET

Huumeiden käyttäjän tunnusmerkkejä

Jotkut KEHOON LIITTYVÄT MERKIT voivat selittyä huumeiden käytöllä. Kannabis aiheuttaa useita tunteja kestävän silmänvalkuaisten punoituksen. Kannabiksen makea haju tarttuu vaatteisiin ja hiuksiin. Nenän vuotaminen ja jatkuva "nuhaisuus" voivat liittyä nuuskattavan huumeen (amfetamiini ja kokaiini) käyttöön. Piikkihuumeista jää pistojälkiä kyynärtaipeisiin, kyynärvarsiin, sääriin, jalkateriin. Pistokohdissa saattaa olla punaisia suonitulehduksia. Laihtuminen voi liittyä mm. vaikeampaan amfetamiini ja heroiiniriippuvuuteen. Humalatila ilman alkoholin hajua viittaa lääkkeiden tai huumeiden käyttöön. Jos tokkuraisella ihmisellä on pistemäiset silmäterät, on mahdollista että tilan aiheuttaa heroiini. Jos humalaisella mutta ei alkoholille haisevalla, levottomalla ja mielialaltaan ailahtelevalla henkilöllä on kirkkaassa valossa laajahkot silmäterät, on mahdollista, että hän on amfetamiinin vaikutuksen alainen. Käytännössä silmäterien arvioiminen on hankalaa eikä sovi seulontakokeeksi.

Piikkihuumeiden käyttöön LIITTYVÄÄ VÄLINEISTÖÄ ovat injektioruiskut ja -neulat sekä niiden pakkaukset. Nuorten keskuudessa on viime vuosina yleistynyt poltettavan heroiinin käyttö. Tähän heroiinin käyttömuotoon liittyvät usein tinapaperit ja foliot, joissa on kuumentamisen jälkiä. Kannabiksen käyttöön liittyvät usein itsetehdyt piiput, hampunlehtikuviolla varustetut t-paidat, julisteet ja muu aiheeseen liittyvää kirjallinen materiaali. Rauhoittavien lääkkeiden tai unilääkkeiden yllättävä ilmaantuminen saattaa liittyä vieroitusoireiden kontrollointiyritykseen.

KÄYTÖKSEN MUUTTUMINEN kuuluu murrosikään. Vuorokausirytmin ja vireystilan selkeä pitkäaikaisempi muutos samoin kuin luvattomat pitkittyvät kotoa poissaolot voivat kuitenkin liittyä myös huumeiden käyttöön. Mielialan epänormaalilta tuntuvat muutokset, korostunut aktiivisuus ja virkeys tai tilanteeseen nähden epäsuhtaiselta vaikuttava hilpeys voivat aiheutua huumepäihtymyksestä ja toisaalta huomattava apatia ja väsyneisyys senjälkeisestä tilasta. Selittämätön rahantarpeen lisääntyminen, näpistelystä ja varastelusta puhumattakaan, voi liittyä huumausaineiden käytön rahoitukseen.

VIERAILU KURVIN HUUMEPOLIKLINIKALLA JA SEN ESIMIEHEN JUHA STRÖMBERGIN TAPAAMINEN

KURVIN HUUMEPOLIN TOIMINTA:

- Auki ympäri vuorokauden

- Huumepolille voi tulla kuka tahansa

- Polilla arvioidaan hoidon tarve

- Vuodeosastolla 10 paikkaa, keskimääräinen hoitoaika osastolla noin 1 – 5 vrk, jonossa osastolle tällä hetkellä noin 30 henkeä

- Vuosittain noin 1500 – 1700 asiakasta, alaikäisiä 28- 29 % (osastolla alaikäisiä noin 5 %)

TIETOA KENTÄLTÄ

- Subutex yleisintä, koska se on halpaa, sitä saa helposti ja se on lääketeollisuuden

valmistamaa jolloin vältetään mahdolliset epäpuhtaudet

- Toiseksi yleisintä stimulantti amfetamiini

- Lääkkeiden väärinkäyttö on myös lisääntynyt

- Huumausaineiden käyttäjät yhä huonommassa kunnossa, kärsivät erilaisista mielenterveydenongelmista esim. masennus ja persoonallisuushäiriöt

- Jonot kasvaneet, hoitoon pyrkivät kuitenkin erittäin motivoituneita

- Nuorista huumausaineiden kokeilijoista noin 10 % päätyy ongelmakäyttäjiksi

- Tavallisesti huumeiden tarjoaja on joku kaveripiiristä

- Kavereilla ja harrastuksilla suuri merkitys nuoren elämässä, Kurvin huumenuorilla ei tähän asti yhdelläkään ole ollut säännöllistä viikoittaista urheiluharrastusta

- Viikoittainen kännäily ei ole nuorien viikonloppuun kuuluvaa normaalia toimintaa

- Mitä nuorempana alkoholi tulee nuoren elämään sitä lohduttomammalta hänen tulevaisuutensa näyttää

STRÖMBERGIN TERVEISET TULEVILLE OPETTAJILLE

- Ennalta ehkäisevä toiminta tärkeää

- Yhteistyö eri tahojen kanssa on koettu hyväksi

- Opettajan ei tarvitse tietää itse huumausaineista mitään, opettajan tehtävä ja velvollisuus tarkkailla nuoriaan, puuttua havaitsemiinsa ongelmiin, pitää huolta nuoristaan

- Neuvonta ja valistusasioissa on parhaaksi tavaksi koettu tapa, jossa esim. koululle kutsutaan täysin oppilaille vieras asiantuntija, jolle oppilaat saavat itse esittää kysymyksiä. Tutun ihmisen läsnäolo monesti vain vaikeuttaa tilannetta. Kun oppilaat saavat itse esittää kysymykset vältytään myös turhalta tai ylimääräiseltä tiedolta, mikä saattaa vain aiheuttaa turhaa uteliaisuutta

Tilastotietoa

Huumetilanteen muutokset 1996–2000. Marihuanan polton hyväksyvien osuus kasvoi neljässä vuodessa. Vuonna 1996 10 % yläasteen oppilaista piti marihuanan polttoa silloin tällöin hyväksyttävänä ja neljän vuoden kuluttua 15 %. Säännöllisen marihuanan polton hyväksyi vastaavasti 4 % ja 6 %. Vuonna 1996 11 % oli sitä mieltä, että marihuanan ja hasiksen kokeileminen ei ollut muutaman olutpullon juomista vaarallisempaa. Vuonna 1998 osuus nousi 17 %:iin, vuonna 2000 osuus oli 18 %.

Vuonna 1996 42 % vastaajista ilmoitti tuntevansa huumeita kokeilleita tuttavapiirissään. Neljässä vuodessa osuus nousi 51 %:iin. Myös huumetarjonnan kohteeksi joutui yhä useampi (14 %?19 %). Sosiaalisesti huumeille altistuneita oli ensimmäisessä kyselyssä 44 % ja viimeisimmässä 53 %, suuresti altistuneita vastaavasti 11 % ja 15 %. Noin 42 % vastaajista oli vuonna 1996 sitä mieltä, että huumeiden hankkiminen omalla paikkakunnalla oli melko tai erittäin helppoa. Vuonna 1998 osuus pysyi samana, mutta vuonna 2000 huumeiden hankkimista piti helppona 49 % vastaajista.

Jotain kysyttyä huumaavaa ainetta ilmoitti kokeilleensa 20 % yläasteen oppilaista vuonna 1996, 19 % vuonna 1998 ja 23 % vuonna 2000.

Lääkkeiden päihdekäyttöä kertoi kokeilleensa 3 % vuonna 1996 ja 6 % vuonna 2000 ja imppaamista vastaavasti 5 % ja 7 %. Alkoholia ja pillereitä yhdessä oli vuonna 1996 kokeillut 14 %. Vuonna 1998 tämä osuus laski 12 %:iin, mutta nousi vuonna 2000 takaisin 14 %:iin. Hasista tai marihuanaa kertoi vuonna 1996 kokeilleensa 7 % ja neljän vuoden kuluttua 10 % vastaajista. Muiden laittomien huumeiden (esim. heroiini, kokaiini ja amfetamiini) kokeiluja ilmoitti kyselyvuosina 1,6 %, 2,0 % ja 2,4 %. (WWW.STAKES.FI)

Huumehoitopaikat

Huumehoitoon hakeudutaan ensisijaisesti kunnan sosiaali- tai terveyskeskusten kautta. Voit ottaa yhteyttä myös suoraan päihdehuollon erityispalveluihin, kuten kuntasi A-klinikkaan (useissa kunnissa) tai erityisesti huumeongelmaisille tarkoitettuihin hoitopaikkoihin.

Auttavat huumepuhelimet

Irti huumeista ry:n puhelin Huumeambulanssi
0203 – 22388 09 - 2787 727
Arkisin 18-21 24 h
Tietoa huumeista ja hoitomahdollisuuksista Tietoa huumeista ja keskusteluapua
Tulossa opettajien tietopaketti huumeista

HYKSin huumevieroitusyksikkö Kurvin huumepoliklinikka
09 – 47175 488 09 – 7750 7798
24 h 24 h

Linkit ja lähteet

www.puolitotuus.com (keskustelua)

www.kokototuus.com (faktaa huumeista)

www.paihdelinkki.fi (yleistieto, keskustelua)

www.huumaa.net (huumeet ja globaali kehitys)

www.stakes.fi/reitoxfin (Stakesin huumausaineseurantakeskus)

www.stakes.fi/kouluterveys/huumeet/ (tilastotietoa)

www.redcross.fi/spr_suomi/terveyden_edistaminen (SPR:n huumeohjelma)

www.hdl.fi/huumehoito/index.html (Diakonissalaitoksen huumehoito)

www.eoph.fi (Elämä on parasta huumetta)

www.irtihuumeista.fi (suurin valtakunnallinen huumetyön järjestö)

www.terkkari.net (Verkkoklinikka)

www.yad.finlandia.net (Nuoret huumeita vastaan ry)

www.drugsmart.com (ruotsinkielinen valistussivu)

www.freevibe.com (valistusta englanniksi)

Kati Laitila 2002. SPR/huumetyö. NO – päihteiden käytön ehkäisyyn toimintapaketti lapsille ja nuorille

Irti huumeista Ry ym. 2001. Suomi ja huumeet. Kirjapaino West Point Oy

Kurvin huumepoliklinikka. Juha-Pekka Strömbergin tapaaminen. 23.3.2004