PERHEKASVATUS

SUVAITSEVUUS JA MONIKULTTUURISUUS

HELSINGIN YLIOPISTO

KOTITALOUSTIETEEN LAITOS

Aku Haapalinna

Sara Salovaara

Johannes Valto

Helsinki 07.04.2004

SISÄLTÖ

1. Saatteeksi 1

2. Monikulttuurisuus tilastoissa 1

3. Opetussuunnitelma 2004 2

Perusopetuksen arvopohja

Maahanmuuttajat

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kotitalous

4. Monikulttuurisuudeen ja suvaitsevuuden opettaminen 3

integroituna peruskoulun kotitalousopetukseen

Tuntisisältöesimerkkejä

Toiminnallisia harjoituksia

5. Lähteet - linkkejä 5

1. Saatteeksi 1

Tämä ryhmätyön tavoitteena on antaa yleiskuva siitä miten monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus näkyy peruskoulun opetuksessa ja miten niiden opettamista voidaan integroida peruskoulun kotitalousopetukseen. Työ on toteutettu kokoamalla aiheeseen liittyvää tietoa yhteen niin että lukijalle hahmottuu käsitys monikulttuurisuudesta Suomessa ja siitä miten se vaikuttaa perusopetuksessa. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus on mielletty tässä työssä kolikon eri puoliksi ja siksi niitä ei ole eriytetty omiksi kokonaisuuksikseen. Työn osatavoitteena on seksuaalisuusteeman opettaminen monikulttuurisessa kotitalousluokassa ja lähestymme sitä sukupuolisen tasa-arvottamisen avulla.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela
Rohkeat lapset -projektin päätösseminaari 12.2.2004, Kiasma

Maahanmuuttajanuoret ja heidän perheensä kohtaavat aiemmin kokemattomia ristiriitoja siirtyessään yhteisöllistä vastuuta, perhettä ja sukua korostavasta kulttuurista yksilökeskeiseen kulttuuriin. Tämä koskee erityisesti Afrikasta ja Aasiasta muuttaneita perheitä, joiden ensimmäinen asuinmaa Euroopassa on Suomi. Tässä tilanteessa maahanmuuttajalapset ja heidän perheensä tarvitsevat erityistä tukea. Mainioita kannustamisen keinoja ovat taide ja kulttuuri. Syrjintä ja kiusaaminen puolestaan vähentävät ihmisen kykyä toimia uusissa ympäristöissä ja erilaisissa tilanteissa.

Maahanmuuttajalasten ongelmat koulussa liittyvät usein opiskelumotivaation puutteeseen, mikä vaikuttaa muun muassa jatko-opintojen vähäisyyteen. Samoin kielitaidon puute, erityisesti maahanmuuttajaperheiden kielitaidon vajavaisuus, voi olla ongelma. Maahanmuuttajalapset ja -nuoret voivat joutua toimimaan kulttuurin tulkkeina perheidensä ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Monet maahanmuuttajanuoret pyrkivät pois vanhempiensa auktoriteetista ja heidän kohdallaan tämä prosessi on joskus hieman toisenlainen kuin suomalaisnuorilla johtuen maahanmuuttajien kulttuurin perhe- ja yhteisökeskeisyydestä. Joissain tapauksissa vanhemmat saattavat torjua kaiken uuden ja vieraan He odottavat lapsiltaan ja nuoriltaan elämistä perheen perinteisen kulttuurin mukaisesti. Samaan aikaan sekä nuorille että heidän vanhemmilleen suomalainen yksilökeskeinen yhteiskunta voi olla ennen näkemätön ilmiö. Meidän yhteiskuntamme odottaa yksilön huolehtivan itse itsensä kontrolloinnista. Lapset ja nuoret risteilevät ja yrittävät selvitä näiden kahden kulttuurin ahtaassa välimaastossa.

2. Monikulttuurisuus tilastoissa

Ulkomaalaiset Suomessa - suurimmat ryhmät 31.12.2003 (www.uvi.fi/ajankoht.html)

Helsingin peruskouluissa opiskelee noin 2 600 maahanmuuttajataustaista oppilasta. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, somali, viro, arabia ja vietnam. Opetettavia kotikieliä on noin 40 (www.edu.hel.fi/)

3. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (www.oph.fi)

Opetuksen järjestämisen lähtökohdat

Perusopetuksen arvopohja

Perusopetuksen arvopohjana ovat: ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa.

Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt.

Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.

Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria.

Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen.

Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan ja maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta.

Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.

Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.

Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

Kotitalous

Vuosiluokat 7−9 (katkelmia)

Oppilas oppii

- ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta

- tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.

Keskeiset sisällöt

Perhe ja yhdessä eläminen

- hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat

- sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri

- tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

- aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa

- ruokakulttuurien muuttuminen

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta

Koti ja ympäristö

4. Monikulttuurisuudeen ja suvaitsevuuden opettaminen integroituna

peruskoulun kotitalousopetukseen

”Kulttuuria on se ruoka, jota syömme, ja tapa, jolla sitä valmistamme; vaatteet, joihin pukeudumme; rakennukset, joita rakennamme suojaksemme ja työkalut ja apuvälineet, joita käytämme työmme helpottamiseksi”. (Alitolppa-Niitamo, A. Kun kulttuurit kohtaavat. 1993)

Kotitalouden keskeinen sisältö	Tavoitteet	Tuntisisältö
Hyvät tavat	Ymmärtää hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta	Tutustutaan yhdessä kotitalousopetuksen lukukausisuunnitelmaan ja ideoidaan yhdessä teemoja. Käydään läpi kotitalousluokan yhteiset pelisäännöt, työnjako ja sovitaan niiden noudattamisesta ja mahdollisista sanktioista. Sovitaan yhteisistä rituaaleista: aloitus, lopetus, ruokailu.
Tapakulttuuri	Säilyttää omat ominaispiirteensä ja hyväksyy toisen ominaisuudet kaikilla tasoilla	Tutustutaan suomalaiseen perinteiseen tapa- ja ruokakulttuuriin. Laajennetaan tietämystä Euroopan kautta Aasiaan ja Amerikkaan erilaisten ryhmätöiden ja ruokateemojen suunnittelun kautta. Asiantuntijat esiin.
Tasa-arvo	Tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa.	Harjoitellaan yhteiseen hiileen puhaltamista yhdessä työskennellen ja työtehtävät tasapuolisesti jakaen. Mietitään miksi töiden jakaminen myös muualla kuin kotitalousluokassa kannattaa ja miksi näin ei aina tapahdu. Selvitetään yhdessä riitatilanteet eri osapuolia kuuntelemalla.
Ruoka-kulttuuri	Tiedostaa kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia	Tutustutaan etnisiin ruoka-kulttuureihin yhdistämällä opetusta maantiedon, uskonnon ja kielten opetuksen avulla. Tutustutaan ruokatabuihin ja valotetaan niiden taustaa. Mietitään keinoja säilyttää oma kulttuurinen ruokaidentiteetti Suomessa. Viisaan kuluttajan valintaniksejä. Suomalaisen kausijuhlan järjestäminen uudella sisällöllä.

HARJOITUKSIA

Hyvät tavat Laatikaa ihmisoikeuksien julistus omien mielikuvien, ajatusten ja tarpeiden pohjalta. Sovellettuna kotitalousluokkaan.

Tapakulttuuri Suomalaisuutta voidaan tarkastella myös ulkopuolelta. Jaa ryhmä pienempiin ryhmiin ja pyydä, että ryhmät ajattelevat itseään ulkomaalaisina Suomessa. Mihin asioihin ulkomaalaiset voisivat kiinnittää meissä suomalaisissa ja suomalaisessa kulttuurissa huomiota ?

Tasa-arvo Ryhmä jaetaan kahtia. Toinen pienryhmä menee ulos tai toiseen huoneeseen hetkeksi. Toiselle ryhmälle annetaan käsky suhtautua toiseen ryhmään niin, että mikään mitä toiset tekevät ei kiinnosta heitä. Toiselle ryhmälle annetaan käsky käyttäytyä niin, että he ovat todella kiinnostuneita toisen ryhmän tekemisistä. Ryhmät kokoontuvat yhteiseen tilaan ja aloittavat kommunikoinnin keskenään. Hetken kuluttua tilanne puretaan yhdessä. Kommunikointi luokassa.

Ruoka-kulttuuri Joku muu jossain muualla - roolileikki: Kirjoita korteille roolileikkitilanteita. Jaa osanottajat 3-4 hengen pienryhmiin. Jaa kortit ryhmiin siten, että yksi jäsen saa roolileikkikortin, muut tyhjän. Roolileikkikortin saanut omaksuu siinä mainitun roolin, muut esittävät henkilöitä, jotka joutuvat hänen kanssaan tekemisiin. Heille annetaan tehtäväksi näytellä - puheen kanssa tai ilman - tilanteita, joihin he saattavat joutua sen vuoksi keitä he ovat. Harjoitus voidaan tehdä pienryhmässä tai koko ryhmän edessä. Rohkaise osanottajia menemään henkilön sisään niin hyvin kuin pystyvät. Ramadan, paasto, ruokatabut.