MARV3 METSIKÖN ARVOKASVUN ARVIOINTI

Metsävarojen käytön laitoksella kehitettiin 1980-luvulla menetelmä puuston arvon ja arvokasvun arvioimiseksi. Menetelmän etuja ovat mm. nopeus ja vaivattomuus, koska tarkkoja mittauksia ei tarvita. Tulokset ovat varsin käyttökelpoisia esim. metsiköiden uudistusjärjestystä pohdittaessa. Menetelmää sovellettaessa tarvitaan metsiköstä seuraavat tiedot:

- metsätyyppi, - keskiläpimitta,
- puulaji, - keskipituus,
- keski-ikä, - tukkipuun keskimääräinen kantohinta sekä
- pohjapinta-ala, - tukki- ja kuitupuun kantohintojen suhde. Laskelmat etenevät seuraavasti:

1. Metsikön puustokuutiometrin arvo arvioidaan likimääräisesti taulukosta (Liite 3) metsikön keskiläpimitan ja keskipituuden perusteella. Tukkipuun keskihinnaksi oletetaan 100 mk/m3 ja tukkirungon keskijäreydeksi 0.33 m3. Tukki- ja kuitupuun kantohintojen suhteen poiketessa taulukon vaihtoehdoista käytetään väliarvoja. Todelliseen hintatasoon päästään kertomalla taulukoista saatava yksikköarvo tukkipuun todellisen kantohinnan ja luvun 100 suhteella. Puuston hehtaarikohtainen tilavuus arvioidaan esimerkiksi relaskoopin avulla (Liite 4).

2. Metsikön tilavuuskasvuprosentti arvioidaan taulukosta (Liite 5) metsätyypin, puulajin, puuston iän ja runkotilavuuden perusteella. Kyseessä on tulevan viisivuotiskauden vuotuinen tilavuuskasvu prosentteina nykytilavuudesta.

3. Arvokasvuprosenttiin päädytään kertomalla tilavuuskasvuprosentti taulukosta (Liite 6) saatavalla suhteella, jonka arvo riippuu metsikön keskiläpimitasta sekä tukki- ja kuitupuun hintasuhteesta.

4. Metsikön vuotuinen arvokasvu saadaan arvokasvuprosentin osoittamana osuutena puuston nykyarvosta.
 

ARVOKASVU METSIKÖN UUDISTAMISJÄRJESTYKSEN ARVIOINNISSA

Metsikön vanhetessa sen vuotuinen keskimääräinen arvokasvu saavuttaa maksiminsa 25-50 vuotta tilavuuskasvun maksimin jälkeen. Arvokasvua voidaankin käyttää apuna metsiköiden suhteellista uudistuskypsyyttä selvitettäessä. Kun arvokasvusta vähennetään puuston korko ja maan korko saadaan ns. v-arvo, joka kuvaa metsikön kasvattamisen jatkamisesta aiheutuvaa vuotuista voittoa tai tappiota. Laskentayhtälö on:

v-arvo = puuston arvokasvu - puuston korko - maan korko. Käytettävä korkoprosentti riippuu yleisistä tuotannollisista tavoitteista ja edellytyksistä. Metsätalouden laskelmissa sovelletaan yleensä melko matalaa korkokantaa; MARV3-kurssilla käytetään korkoprosenttia 3. Tällä ja kahdella eri tukki- ja kuitupuun hintasuhteella on saatu tärkeimmille metsätyypeille seuraavassa asetelmassa näkyvät likimääräiset maan korot:
 
 
    Hintasuhde
  Metsätyyppi 1 2
  OMT 135 mk/ha/v 100 mk/ha/v
  MT 110 mk/ha/v 90 mk/ha/v
  VT 55 mk/ha/v 45 mk/ha/v
  CT 15 mk/ha/v 5 mk/ha/v

Tukkipuun keskimääräisenä hintana on käytetty 100 mk/m3, tukkiosan keskijäreyden aiheuttama vaihtelu on esitetty edellä (sivu 7). Kuitupuun hintana on käytetty hintasuhteessa 1 männyllä 50 mk/m3 ja kuusella 60 mk/m3, hintasuhteessa 2 männyllä 35 mk/m3 ja kuusella 40 mk/m3. Puuston korko saadaan korkoprosentin mukaisesta osuudesta puuston nykyarvosta.

Laskemalla v-arvoja metsiköille, joita voidaan harkita uudistettaviksi ensi talouskaudella, saadaan käsitys uudistuksen kiireellisyydestä. Hyvillä kasvupaikoilla v-arvo laskee usein suhteellisen jyrkästi metsikön vanhetessa. Kahdesta v-arvoltaan samanlaisesta eri metsätyypin metsiköstä paremman kasvupaikan metsikkö onkin yleensä uudistettava ensin.